Hallitus leikkaa kovalla kädellä koulutuksesta, myös yliopistoilta. Ovatko sivistävät laitokset Suomessa kohta vain varjo entisestään, kun hallitus kaluaa lihat luiden ympäriltä? Nykyistä arvomuutosta voisi verrata lajeja tuhoavaan ilmastonmuutokseen,  häviäjinä yleissivistys, erityisosaaminen ja tutkimus.

Kuvasarja on Luonnontieteellisestä museosta, Helsingin yliopiston erillislaitoksesta. Luomus ei pysty leikkausten jälkeen enää uudistamaan näyttelyitään.

Kuvat ja teksti: Kristiina Sievi-Korte

Moonsorrown viiden vuoden tauko levytyksessä on viimein ohi! Perjantaina 1.4. Virgin Oilissa juhlitaan helsinkiläisen metallibändin uuden albumin, Jumalten ajan, levynjulkkarikeikalla.

1.4. on 5. aalto -elokuvan ensi-ilta. Toimintaleffassa maailma on kokenut kovia neljän tuhoisan hyökkäysaallon vuoksi. Cassie (Chloë Grace Moretz) koittaa löytää pikkuveljensä ennen viidennen aallon iskua.

Lauantaina 2.4. nauretaan kippurassa Paukutusklubin stand up -koomikoiden vetäessä settiä Semifinalissa. Lavalle nousee muun muassa Teemu Vesterinen, Anders Helenius, Joni Koivuniemi ja monia muita alan huippunimiä.

SM-Liigan playoffsit jatkuvat perjantaina välierillä. Jyväskylän JYP matkustaa Helsinkiin kohtaamaan Stadin kingit. HIFK – JYP, Helsingin jäähalli, klo 18.30.

Ryhmäteatterin (Helsinginkatu 25) ohjelmistoon palaa suuren suosion saavuttanut Mielipuolen päiväkirja. Mielipuolen roolissa revittelee Vesa Vierikko. Esitykset viikonloppuna 1.4. ja 2.4. klo 19.

Vinkit: Anni Hausen & Jukka Leskinen

Keskiajalla kristityt polttivat noitia ja vääräuskoisia sen vuoksi että he edustivat pahuutta. Sittemmin 1900- luvulla elokuvissa kauhufantasia, joka otti vaikutteita menneistä ajoista, puskettiin sisään uudeksi genreksi.

Voitaisiin ajatella, että kauhu lajina on kamalaa ja täynnä raakuuksia. Mutta toisaalta, onhan koko ihmiskunnan historia täynnä raakuuksia, etenkin 1900- luku, joka oli maailmanhistorian verisin vuosisata.

Ensimmäiset kauhuelokuvat ottivat teemoikseen noituuden, vampyyrit ja mytologiset hirviöt. Ne olivat enemmänkin moraalisesti pelottavia, mutta siihen aikaan vampyyri, joka imi verta, tulkittiin kauheaksi. Nämä elokuvat, joissa päävaarana olivat ihmissudet tai kannibaalit, esittivät ihmisyhteisölle vaaraa, joka oli yhteinen. Ihmissudet ja muut olivat enemmänkin koko kansakunnan syntipukki ja vitsaus, jota vastaan kaikki tekivät hartiavoimin töitä niin että se kukistuisi.

Vasta 1960- luvun lopussa kauhugenre sai uusia piirteitä, kun valokeilaan astutettiin elävät kuolleet. Näissä kulttielokuvissa vaarana ei ollut enää jokin irrationaalinen uhka, vaan jopa ihmiset toisilleen. Zombie- elokuvissa tapahtui intiimejä raakuuksia ja jopa perheenjäsenet olivat toinen toistensa uhkia. Anonyymistä syntipukista tuli zombie- elokuvien myötä hyvin henkilökohtaista ja päällekäyvää klaustrofobiaa.

Kauhuelokuvat yleensä tekevät ihmisen vihaiseksi tai surulliseksi. Joku voisi ajatella että se tyydyttää onnettomien ihmisten perverssiä tarvetta katsoa toisten kärsimystä. Miksi sitten niitä katsotaan? Kauhuelokuvat eivät sovi heikkohermoisille, jotka voivat järkyttyä ja ruveta itse riehumaan. Mutta jos katsojalla on kaikki muumit laaksossa ja inkkarit kanootissa, niin hän ei kauhua katsomalla tunne mitään. Se on vain yksi tyylilaji muiden joukossa.

Varsinkin zombie elokuvissa on käytetty mustaa huumoria osana kauhun kuvausta. Miten sitten huumori ja kauhu voivat soveltua yhteen? Ehkä siksi, että huumorin salainen resepti ei tule ilosta, vaan surusta. Paratiisissa ei ole huumoria. Tämä palaa taas siihen teesiin, että kauhuelokuvat soveltuvat kärsiville ja pahaa kokeneille ihmissieluille. Lisää siihen vielä musta huumori, maailmanloppu ja sadistinen nautinto katsoa muiden kärsimystä. Siksi sen nimi onkin kauhu, ei tekopirteä komedia, jossa tarinankerronta on pinnallisempaa.

Aprillipäivän Iltapäiväkerhossa käsitellään mm. yksinäisyyttä ja kevään hiusväritrendejä! Ohjelma pyörähtää käyntiin klo. 13!