Historian ensimmäinen Punkkiradio on täällä! Radio Trombitin oma retku Liza soittaa sinulle punkkia meiltä ja maailmalta. Kuullaan myös Teemu Bergmanin haastattelu.

Maailmanlaajuinen finanssikriisi vuonna 2008, vuoden 1987 musta maanantai, 1970-luvun öljykriisi ja 1930-luvun suuri lama, siinä  muutamia talouden ja rahamarkkinoiden ikonisia tapahtumia. Yhteistä näille kriiseille on se, että päätöksiä on tehty kestämättömin perustein ja lopulta kupla on puhjennut. On tullut aika maksaa laskut. Miksi tässä aina käy näin?

Näyttää siltä, että rahoituspäätöksiä tehdään liian usein tosi asioiden tunnustamisen sijaan: toiveiden, fantasioiden ja suorastaan kollektiivisten illuusioiden vallassa.

Kova väite! Perusteluja!

Malta hetki.

Talousteorioiden historiaa nopeasti ja lyhyesti

Talouden kriisit ovat aina kyseenalaistaneet vallitsevan talouspolitiikan vastuullisuuden ja toimivuuden. Globaalin talouspolitiikan trendit ovat vaihdelleet viimeisen sadan vuoden aikana liberaalista, keynesiläisyyden kautta takaisin markkinaliberalismiin.

Harjoitettavan talouspolitiikan taustalla on aina jokin taloustieteellinen teoria. Liberaali talousteoria perustuu käsitykseen siitä, että talouden toimijat eli ihmiset toimivat aina järkiperäisesti ja itsekkäästi, jolloin vapaa markkinatalous on tehokas, tasapainoinen ja itse itseään korjaava.

Englantilainen talousoppinut John Maynard Keynes puolestaan uskoi siihen, että ihmiset eivät toimi järkiperäisesti eivätkä markkinat tasapainotu itsestään, koska ihmiset ovat taloutta koskevissa päätöksissään epävarmoja ja hyvin alttiita joukkokäyttäytymiselle. Keynesin keskeisiä teesejä oli myös valtion valmius tarvittaessa hypätä puikkoihin säätelemään markkinoita.

Liberaalit teoriat ja Keynesin teoriat eivät ole oikein koskaan istuneet hyvin yhteen. Ymmärrettävästi. Liberaalit teoriat vastaan Keynes ”ottelu” toistuu aina aika ajoin, yleensä suurempien talouskriisien yhteydessä ja niiden jälkimainingeissa.

Vähitellen päästään niihin perusteluihin…

Voiko ihmisen järkiperäisyyteen luottaa?

Moderni taloustiede edustaa ns. uusklassista liberalismia, jonka perusajatuksena on se, että ihmiset ovat järkiperäisiä olentoja, markkinat toimivat tehokkaasti ja talous toimii ennustettavasti. Mallia voi suoralta kädeltä kritisoida abstraktiksi ja epärealistiseksi, joka ei huomio ihmisten toimintaan liittyviä sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä lainkaan.

On olemassa paljon tutkimustietoa siitä, että psykologisilla tunnetekijöillä on suuri merkitys rahoitusmarkkinoilla tehtävässä päätöksenteossa. Tämä koskee myös rahoitusalan ammattilaisia, vaikka he kuinka pyrkivät olemaan tunteettomia ja järkiperäisiä päätöksentekijöitä, jotka menestyvät aina keskivertoa paremmin.

Ihminen on taipuvainen myös joukkokäyttäytymiseen. Joukkokäyttäytymisestä ja joukkotunteista käy hyvänä esimerkkinä ammattisijoittajan paniikkimyynnit laskumarkkinassa. Kun yksi iso organisaatio myy, seuraavana myy vähän pienempi taho, kunnes jo yksityishenkilöt tyhjentävät salkkujaan. Puhutaan sopuli-ilmiöstä.

Lisää perusteluja…

Ammattilaiset toimivat tunteiden vallassa

Tutkijat ovat selvittäneet sijoituspäätöksistä vastaavien ammattilaisten mielenmaisemaa. Tulokset eivät tue käsitystä siitä, että päätöksiä tehdään järkiperäisesti ja objektiivisesti, kaikkea muuta.

Sijoituspäätöksiä ohjaavat paremminkin euforiset tunteet siitä, että rahoitusmarkkinoita voi hallita ja jossa onnistumiset lasketaan omiksi ansioiksi ja epäonnistumiset olosuhteista johtuviksi.

Menoa voisi kuvailla jopa maaniseksi, ainakin hyvin harhaiseksi. Hurjinta tässä on, se että nämä tunteet ja motiivit kumpuavat syvältä ihmisen sisimmästä ja ovat osin tiedostamattomia.

Tutkijoiden mukaan ammattilaiset toimivat jakautuneessa mielentilassa, jossa järkiperäisyys ja voimakkaat tunnetilat ottavat jatkuvasti mittaa toisistaan.

Ei vaikuta kovin järkiperäiseltä, ei.

Taloustieteen kyvyttömyys ennustaa tulevaa

Taloustiede tarvitsee kehittyäkseen uusia näkemyksiä mm. sosiaalipsykologiasta ja psykologiasta, jotka selittävät paremmin ihmisen käyttäytymistä ja käyttäytymisen motiiveja. Nykyisen talousteorian perusolettamat ovat täysin utopistisia. Ne eivät huomioi riittävästi tunnesidonnaisia psyykkisiä mekanismeja, jotka talouden laskuihin ja nousuihin liittyvät.

Lisäksi maailmassa on paljon ihmisestä riippumattomia epävarmuustekijöitä, joita ei vaan voida mitata. Luonnonkatastrofit, terroristi-iskut ja jne. ovat esimerkkejä ennustamattomista talouteen voimakkaasti vaikuttavista tekijöistä.

Taloustieteen kyky nykyisellään ennustaa tulevaisuutta on yksinkertaisesti heikko.

*Kirjoitusta inspiroi ja lähteinä toimivat teos: Talous ja filosofia (2013) ja kirjoittajan vuosien työskentely rahoitusalalla.

Teksti: Marko Korosuo

Kuvat: Kristiina Sievi-Korte

Kellonajalla ei pitäisi olla mitään tekemistä, pääseekö vanki ehdonalaiseen vapauteen. Mutta pari vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa näyttää että sillä on.

New York Timesin artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa tutkijat tarkkailivat noin vuoden ajan yli 1 100 ehdonalaispäätöstä. Päätöksistä noin 65 prosenttia oli myöntäviä aamulla vähentyen melkein nollaan jokaisen session päätteeksi, kunnes ruokatauon jälkeen myönteisten määrä nousi taas lähelle 65 prosenttia. Tietenkin vähentyen taas, kun mentiin iltapäivään.

Artikkelissa verrattiin kahta israelilaista vankia, jotka oli tuomittu petoksesta. Kummatkin olivat suorittaneet kaksikolmasosan tuomiostaan. Vanki jota kuultiin aamulla kello 8.50, sai myöntävän päätöksen. Toinen vanki, jota kuultiin kello 16.25, sai kieltävän päätöksen. Vertailun vuoksi otetaan vielä kolmas vanki, joka oli saanut lyhemmän tuomion kun ensimmäinen henkilö. Hän sai kieltävän vastauksen. Hänen ehdonalaiskuulustelunsa oli kello 15. 10.

Tutkimuksessa huomattiin, ettei rikoksella ollut niin paljon väliä, kun tuomarit päättivät, pääsisikö vanki ehdonalaiseen vapauteen. Kellonaika ja milloin tuomarit olivat pitäneet tauon oli merkitsevämpi.

Jatkuva päätöstenteko vaikuttaa harkintakykyyn. Päätöstenteon on todistettu vähentävän ihmisen tahdonvoimaa. Kukaan ei ole poikkeus tähän sääntöön. Päätökset väsyttävät mieltä, olivat ne vaikka kuinka pieniä. Kuten mitä pukea päälle aamulla tai minkä Youtube-videon katsoa seuraavaksi.

Väsynyt mieli tekee hankalaksi tehdä oikeita päätöksiä, tai luottaa itseensä ja omaan kykyihinsä tehdä niitä. Kun olemme katsoneet monta tuntia minkä tietokoneen ostaa, voimme olla niin väsyneitä, ettei päivää ehkä kannata päättää tekemällä päätöstä. Kuten sanonta voisi mennä: ”Mieti yön yli, mieli on silloin selkeämpi.”

Kaupat luottavat ihmisten huononevaan harkintakykyyn laittamalla tuotteita kassan luokse. Kun on kierrellyt kaupassa tehden koko ajan valintoja, mitä tuotteita ostaa, ihmiset tekevät helpommin impulssiostoksia.

Omia päätöksiään voi parantaa tekemällä vähemmän päätöksiä. Ja säästää tärkeät päätökset aamuun. Mitä vähemmän päätöksiä meillä on päivän aikana (ja mitä helpompia), sitä varmemmin teemme myös oikeita päätöksiä päivän mittaan.

Teksti: Kirsi Halmetoja

Kuva: Danae Delikouras

Instagram on muuttamassa järjestystä missä kuvat näkyvät. Kun kuvat ja videot ilmestyvät nyt julkaisujärjestyksessä, tulevat ne tulevaisuudessa näkymään kiinnostavuuden mukaan.

Instagram perustelee muutosta sillä etteivät ihmiset näe nyt kuin 30 prosenttia omasta kuvavirrastaan.

”Nyt kun Instagram on kasvanut, käyttäjien on vaikeampi nähdä kaikki kuvat ja videot mitkä ihmiset ovat jakaneet”, he kertovat sivuillaan. Instagramilla on tällä hetkellä yli 400 miljoonaa käyttäjää.

Uudistuksella he haluavat varmistaa että käyttäjät näkevät kuvat joista he ovat kiinnostuneimpia. Kuvajärjestyksen perusteena tulee olemaan sisällön kiinnostavuuden määrä käyttäjälle, hänen suhde kuvan julkaisijaan ja kuvan julkaisuaika. Omien seurattavien kuvat tulevat yhä olemaan kuvavirrassa, mutta vain eri järjestyksessä.

Muutoksen aikataulusta ei ole vielä tietoa. Instagram aikoo testata uutta kuvavirtaa aluksi pienellä käyttäjämäärällä.

Muutoksella Instagram liittyy omistajansa Facebookin kaltaiseen julkaisutyyliin.

Teksti: Kirsi Halmetoja

Kuva: Danae Delikouras

Vanhankaupunginkoski  © Tapio Brotherus