• Muutoksen tuulet puhaltavat Kalliossa

    Kalliossa rytisee ja työmaat vaikeuttavat kulkemista.
    Tekevätkö uudistukset naapurustosta kuitenkin entistä houkuttelevamman.

     

    Lämmin kevätaurinko hehkuu vaalean sinistä taivasta vasten kirkkaana. Raitiovaunut kolistavat Porthaninkatua pitkin ylös kohti kukkulan päällä komeilevaa kirjastorakennusta. Karhupuiston penkeillä on jo tungosta.

    Helsingin Kallion kaupunginosa on ollut jo pitkään nuorten aikuisten suosiossa. Erityisesti eri aloilla vaikuttavat taiteilijat ovat löytäneet tiensä Kallioon jo vuosikymmenien ajan. Naapuruston ainaisella suosiolla ei näytä olevan loppua näkyvissä, päin vastoin.

    Kallio on Suomen tiheimmin rakennettu alue ja asukkaita sinne on änkeytyneenä lähes
    30 000. Useimmiten Kallioon muuttavatkin ensiasuntoaan etsivät yksineläjät, sillä suurin osa alueen huoneistoista on pienasuntoja, yksiöitä ja kaksioita.

    Onko työväen asuinalueenakin aikaisemmin tunnettu Kallio sitten muuttanut ulkoisesti muotoaan? Jotakin täytyy epäilemättä olla koko ajan tekeillä, jotta titteli Suomen tiheimmin rakennettuna alueena säilyisi.

     

    Jatkuva rakentaminen ärsyttää

    Hakaniemestä kohti Arabiaa kiemurteleva Hämeentie on ollut vuoden päivät ärsytystäkin herättäneessä remontissa. Kadun uudistus on nyt saatu päätökseen, mutta uudet remontit ympäri Kalliota aiheuttavat jo nyt muutoksia ja keskustelua.

    “Lähinnä mua ärsyttää, että ympäristö ei ole sillä tavalla esteettinen”, Kallioon pari kuukautta sitten muuttanut Iris Parkkinen summaa.

    “Mua ärsyttää, että nytkin tuossa Hesarilla on hirveesti kaikkia tietöitä ja mun talon vieressä puretaan kalliota. Mä en pidä siitä, että joitain asioita on keskeneräisenä. Toivoisin, että ympäristö olisi kliini ja siisti”, Parkkinen jatkaa.

    (Tähän) ajatukseen yhtyvät varmasti monet muutkin kalliolaiset. Esteettisen haitan sekä vaikeakulkuisuuden lisäksi remontit ja rakennustyömaat aiheuttavat huomattavia meluhäiriöitä.

    Vaikka Kallioon onkin rakennettu tiiviisti, varsinaisia uusia asuintaloja nousee alueelle harvoin. Poikkeuksen tekee Kaarlenkadulle vuonna 2022 valmistuva kerrostalo. (Poikkeuksellisesti) taloon rakentuu useampi perheasunto pienten yksiöiden ja kaksioiden sijaan.

     

    Kallion uusi palvelukeskittymä Lyyra

    Yksi varmasti odotetuimmista muutoksista Kalliossa on Hakaniemen metroaseman kupeeseen rakentuva palvelukeskus Lyyra. Sekin tulee vielä pitkään aiheuttamaan esimerkiksi häiritsevää melusaastetta, mutta tuo valmistuessaan Kallioon ihan uudenlaisia kohtaamispaikkoja ja sitä toivottua kliinisyyttä.
    Koska Kallioon olisi varmasti jatkossakin muuttajia enemmän kuin asuntoja olisi tarjolla, Lyyra voi tulevaisuudessa tarjota tähänkin ratkaisun. Ainakin väliaikaisen.

    Kortteliin nousee uusien ravintoloiden ja toimistotilojen lisäksi nimittäin myös uusi hotelli.
    Norjalainen hotelliketju Citybox avaa Kallioon Suomen ensimmäisen majoituskohteensa vuonna 2023.

    Asuinalueen uudistukset vaativat uhrauksia, mutta jospa tätäkin hyvää ja esteettisesti miellyttävämpää Kalliota kannattaisi odottaa.

     

    Teksti: Elina Niemi

  • Riippumattomasti unelmia kohti

    Vilzue aka Ville Kyöperi on nuori Tampereella vaikuttanut rap- artisti. Nuoren miehen elämä otti uuden suunnan, kun hän muutti Helsinkiin opintojen perässä. Radio ja TV-journalismia opiskeleva Vilzue pohtii opintojen ja musiikinteon yhdistämistä. Fiilispohjalta musiikkia tekevä nuorimies onkin löytänyt uutta aikaa musiikille.

    “Helsingissä on periaatteessa paremmat mahdollisuudet musan tekoon. Uudet ystävät, kuten tuottaja Topias Pentala ovat auttaneet minua edistämään musantekoa opintojen aikana”.

    “Olen löytänyt uutta tyyliä ja nyt se kuulostaa mielestäni siltä, kun olen pitkään halunnut. Nyt on saatu melkein albumillinen musiikkia kasaan. Koulu on mahdollistanut musantekoa siellä olevien ihmisten ansiosta”.

     

    Musiikki ei ole sidonnainen niihin
    asioihin, mitä teen muualla”

     

    “Musanteko on fiiliksestä kiinni. Ennen olin pitkiä päiviä töissä niin ei ehtinyt kauheasti tehdä. Koulupäivät ovat lyhyempiä kuin työt, joten aikaa on jäänyt todella paljon.

     

    Vilzue on julkaissut useita musiikkivideoita. Parhaimmillaan katsojia on ollut lähes 7000.  Kuva: Vilzue Productions

     

    Koronavirustilanne on vaikuttanut muusikoiden uriin sekä unelmiin. Somessa puhutaan paljon kulttuurialalla olevien ihmisten elinkeinojen menetyksestä.

    “Musan suhteen unelmat menee yleensä isoissa aallokoissa. Kun saa hyvän biisin aikaan fiilis on että vain taivas on rajana, mutta kun inspiraatiota ei ole fiilis on täysin päinvastainen ja kyseenalaistaa itseään muusikkona”.

    Keskustelun mennessä koronavirukseen, oli Vilzuella selkeät ajatukset: tällä hetkellä ei kiinnostaisi olla täysipäiväinen muusikko, mutta kun tilanne on ohi hän aikoo saada kappaleensa kuuluviin.

    “Loppupelissä haluan tehä musaa ammatikseni ja kiinnostus on kova”.

     

    “Sä oot kaunis sun omal taval
    sä oot tähti sun omal laval”

     

    “Omalta artistiudelta toivon, että ihmiset kuulee mun biisit ja tarinat. Haluun että ne tarinat vois kannustaa ihmisiä asioissa, joista he eivät ole varmoja. Pyrin “herättelemään” niitä ihmisiä, jotka kuuntelee mun musaa ja luoda biisien lopussa positiivisen fiiliksen”.

     

    21-vuotias Vilzue julkaisi hiljattain kappaleen “reunal”. Kuva: Vilzue Productions

     

    Teksti: Melisa Starast, radio- ja TV-journalismi

  • Tietoa kahvikissoille

    Lähteekö sisäinen moottorisi hyrräämään ilman kahvia? Kahvinkeitto on taito, jonka lähes jokainen suomalainen oppii jo alakouluiässä. Meillä kotona juotiin paljon kahvia. Oma aviomieheni ei vois kuvitella
    lähtevänsä työhin ja käynnistäväsä päiväänsä ilman rocki aamiaista eli tupakkaa ja kahvia. Aamulla ennen töihin lähtöä ja töistä tullessa kahvipapujen tuoksu leijailee keittiössämme ei toki tupakka, sen hän polttaa tupakkahuoneessa asutaan 3 eri kerrosta. Kahvia voi silti hyvin perustein kutsua kansallisjuomaksemme, sillä suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa – jopa 10 kiloa henkeä kohden vuodessa. Jos itselle on lapsuudessa opetettu, että kahvinpuruja lisätään yksi mitallinen jokaista kuppia kohden, seuraava tieto saattaa yllättää: kaikki eivät suinkaan keitä kahvia samojen ohjeiden mukaan. Facebookin yli 180 000-jäsenisessä Naistenhuone-ryhmässä on keskusteltu suodatinkahvin oikeaoppisesta keittämisestä.
    Keskustelun avaaja kertoi keittäneensä kahvia 1:1 -tekniikalla eli jokaista vesimitallista kohden laitetaan yksi mitallinen kahvinpuruja. Noin minullekin kahvinkeitto opetettiin kotona. Seurana ollut kahvinjuoja piti kahvia liian vahvana ja oli sitä mieltä, että kahvinpuruja pitäisi laittaa vain puolet vesimäärästä. Perhejuhlat ainakaan meillä ei onnistu ilman vieraskahveja. Aloitus keräsi tunnissa lähes 500 kommenttia. Suurin osa kommentoijista ilmoitti keittävänsä sumppinsa aloittajan mainitsemalla 1:1-tavalla.
    Moninaisia ovat kahvinkeitto tavat, luettelen joitain tässä:
    1:1, mutta kukkuraisia mitallisia kahvinpuruja.
    Yksi mitallinen enemmän puruja kuin kupillista vettä (esim. 6 kupillista vettä, 7 mitallista puruja).
    Yksi mitallinen vähemmän puruja kuin kupillista vettä.
    2 mittaa enemmän puruja kuin kupillista vettä (esim. 6 kupillista vettä, 8 mitallista puruja).
    2 mittaa vähemmän puruja kuin kupillista vettä.
    Kahvin tummuus vaikuttaa toki asiaan. Joku huomautti, että kahvin makua säädellään eri kahvilaaduilla ja paahtoasteilla, ei niinkään kahvinpurujen määrällä.


    Näin suomalaiset keittävät kahvinsa

    Kyselyn yli 600 vastauksen avulla saimme selville, että kahvinkeiton voi toteuttaa monella eri tavalla. Monessa kahvinkeittimessä ohjeistetaan mittaamaan yksi mitallinen kahvinpuruja jokaista kuppia kohden. Myös esimerkiksi Paulig ohjeistaa, että tavallisella keittimellä kahvia valmistettaessa perussääntö on yksi kahvimitta per kuppi. Kyselymme mukaan melko moni noudattaa ohjetta: 28,8 prosenttia vastaajista kertoi keittävänsä kahvit suhdeluvulla 1:1.

    Bialetti mutterikeitin – Joka kodin kahvi Italiassa
    Keittää erinomaiset kahvit, ei vie tilaa keittiössä ja erittäin tyylikäs, ikoninen muotoilu. Design ihmiselle niin kuin minulle Bialetin ulkonäkö sopii minulle. Yhden kupin mutteripannu on paras valinta kaltaiselleni satunnaisesti kahvia juovalle hyvän kahvin ystävälle. En tarvitse kahvia aamulla, en päivällä enkä juhlissakaan.

    Mutteripannu, tai mokkapannu, kuuluu jokaisen italialaisen kodin vakiovarustukseen.Astianpesukoneeseen tätä et voi laittaa. Mutteripannulla valmistat voimakkaan täyteläisen kahvin, joka toimii hyvänä pohjana myös maitokahveille. Mutteripannun isä Alfonso Bialetti suunnitteli tämän pannun jo vuonna 1933. Tämä aito ja alkuperäinen mutteripannu on myös valmistettu Italiassa. Moka Express -mutteripannu on valmistettu alumiinista, ja sitä voi käyttää sähkö- ja kaasu-liesillä. Alumiininen pannu ei toimi induktioliedellä. Mutteripannussa käytetään kahvia joka on jauhettu hienommaksi kuin suodatinkeittimelle. Lähes kaikki valikoimassamme olevat italialaiset valmiiksi jauhetut kahvit on jauhettu mutteripannua varten.
    Saatavissa eri kokoina: 1, 2, 3, 4, 6, 9, 12 ja 18 kuppia. Kupilla tarkoitetaan yhtä espressokuppia, eli n. 40-50 ml. Pannuja on eri kokoisia, sillä pannun suodatin täytyy aina ladata täyteen kahvia. Muuten vesi kulkee suodattimen läpi liian nopeasti ja kahvista tulee laihaa. Sitähän ei juo sitten pirukaan.


    Arabialainen kahvi kuppi

    Kahviloissa yksi yleisimmistä kahvi mausta on Espresso kahvi.
    Espresso on vahva, italialaistyyppinen kahvi, joka valmistetaan pakottamalla lähes kiehuva vesi noin 8–18 baarin paineella hienoksi jauhetun kahvijauheen läpi noin 20–30 sekunnin aikana. Tuloksena on noin 25–35 ml heti nautittavaa kahvia, joka nautitaan pienestä mokkakupista sokerilla maustettuna. Toinen kahviloiden suosikki on
    Cappuccino juoma, jossa espressokahviin on lisätty kuumaa maitoa ja maitovaahtoa. Cappuccino on vakiinnuttanut asemansa länsimaisissa kahviloissa suosittuna kahvijuomana. Perinteinen cappuccinon määritelmä on kolmasosa espressoa, kolmasosa kuumaa maitoa ja kolmasosa maitovaahtoa.

    Yllättäen kaikki eivät piittaa tällaisista neuvoista pätkääkään.
    Toiseksi eniten kannatusta kyselyssämme sai yksi kukkurallinen mitallinen kahvinpuruja per kuppi. 18,1 prosenttia vastaajista kertoi suosivansa mittauksessa kukkurallisia. Myös yhden mitallisen liukuma – yksi mitallinen kahvia enemmän tai vähemmän kuin vesikuppeja – sai tasaisesti ääniä kumpaankin suuntaan. 15,6 prosenttia kertoi mittaavansa puruja aina yhden mitallisen enemmän kuin vettä, 12,7 prosenttia kertoi miinustavansa yhden purumitallisen vesikupillisista. Loput kertoivat keittelevänsä kahvinsa mitä erikoisemmilla suhdeluvuilla. 3,9 prosenttia totesi esimerkiksi heittävänsä suodatinpussiin puruja tyystin vapaalla kädellä.

    Vaaleapaahtoista lorauksella maitoa
    Pyysimme kyselyn vastaajia kertomaan myös millaista kahvia he tykkäävät juoda. Avoimeen kysymykseen tavallisimmin käytetystä kahvimerkistä ja -laadusta tuli runsaasti vaihtelevia vastauksia. Eniten mainintoja saivat Juhla Mokka ja Kulta Katriina, jotka ovat kumpikin vaaleapaahtoisia, edullisia kahveja.Moni vastaaja kertoi toisaalta olevansa ylipäätään tummapaahtoisen kahvin ystävä. Tummapaahtoisista kahveista yksikään merkki ei noussut kyselyssä megasuosioon, mutta Löfbergin tummapaahtoiset tuotteet saivat useita mainintoja.
    86 prosenttia vastaajista ei käytä sokeria tai muita makeutusaineita kahvissaan, mutta maito maistuu sen sijaan monelle. 53,1 prosenttia kertoi juovansa kahvinsa lehmänmaidolla, 12 prosenttia kasvimaidolla ja 5,9 prosenttia kermalla. 29 prosenttia juo kahvinsa mustana.
    ”Pistä pari ekstramitallista” voi olla paha virhe.
    Seuraavaksi on syytä pitää mielessä kahvin mittasuhteet. On tärkeää, missä suhteessa juomassa on vettä ja kahvia.
    – Aika usein kuulee sellaisen lauseen, että ”pistä pari ekstramitallista”. Toki jokainen saa keittää kahvinsa niin kuin itse haluaa, mutta…
    Kahvitutkija viittaa tällä siihen, että kahvimitoissa on eroja ja ”yksi mitallinen” voi mitasta riippuen tarkoittaa eri määrää. Siksi kahvitutkija suositteleekin testaamaan kahvin painon pienellä keittiövaa’alla. Moni ei tule ajatelleeksi, että eri kahvit painavat eri määrän mittalusikassa.
    – Vaaka kertoo aina totuuden.
    Kahvin säilytykseen kahvitutkijalla on myös yksi nyrkkisääntö: kahvia tulisi ajatella tuoretuotteena.
    – Ei se parane siitä, kun paketin avaa. Eli kahvi tulisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman nopeasti. Jauhettu kahvi säilytetään ilmatiiviissä rasiassa. Sen voi laittaa jääkaappiin, kunhan pitää huolen, että se on ilmatiivis. Lue myös: Pauligin asiantuntija paljastaa yllättävän seikan kahvistasi: ”Paljon merkitystä sille, miltä kahvi maistuu”.

    Caffè latte on oma suosikkini. Caffè latte on kahvijuoma, jossa käytetään noin neljännes espressoa ja kolme neljännestä vaahdotettua maitoa. Kuuma espresso kaadetaan lasin pohjalle, yleensä hieman alle desi, kaadetaan sen päälle hieman kuumaa maitoa ja höyryllä vaahdotettua maitoa noin kaksi desilitraa. Annan lisäksi tämän ohjeen.
    Caramel latte tai kinuskikahvi.Lämmitä tai höyrytä maito tai kauramaito. Kaada pitkiin laseihin kinuskikastiketta sisäreunoihin siten, että kinuski valuu hieman lasin pohjalle. Kaada kahvi ja tämän jälkeen maito haluamallasi tyylillä. Lisää kermavaahto päälle ja koristele kinuskikastikkeella.

    Cappuccino on juoma, jossa espressokahviin on lisätty kuumaa maitoa ja maitovaahtoa. Cappuccino on vakiinnuttanut asemansa länsimaisissa kahviloissa suosittuna kahvijuomana. Perinteinen cappuccinon määritelmä on kolmasosa espressoa, kolmasosa kuumaa maitoa ja kolmasosa maitovaahtoa.

    Työpaikassani olen tämä ihminen joka juo kahvinsa siitä.

    Anne Kaski-Klöve
    20rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi

    Radio- ja tv- journalismi

  • Legendaarinen FI selostaja

    FI kisojen legendaarinen selostaja Kyllönen

    FI kisoja Kyllösen intohimoiset Formula 1 -selostukset on minulle jääneet elävästi mieleen. Meillä kotona, asutaan Kyllösen perintötilaa ja tunnen erittäin paljon Kyllösiä, muutamia miljönääriäkin on joukossa.

    Kyllönen on yhä seitsemänkymppisenäkin tiukasti mukana työelämässä. Hän työskentelee tuottajana Moskito Televisionissa. Tuota en tiennytkään, vaikka olen niin paljon itse ollut töissä Moskito televisossa siis näyttelijäpuolella. Viime vuosina häntä on kuultu vielä selostajanakin F1-veneiden MM-sarjan lähetyksissä, sielläkin hän on.

    – Tietyntyyppinen polte vetää yhä mukaan. Jos minulla on edelleen annettavaa, niin todella mielelläni olen auttamassa ja kouluttamassa selostamisessa ja siihen liittyvissä töissä. Nyt tiedänkin kehen pitää ottaa yhteyttä koulun loputtua, kun saan todistuksen sieltä postista. Jokainen selostaja on kuitenkin taiteentekijä ja kaipaa palautetta. Juu osuvasti sanottu, antaa tulla palautetta.

    Vuosina 2005–2006 Kyllönen selosti DTM-kisoja Canal+-maksukanavalla yhdessä entisen F1-kuljettajan J. J. Lehdon kanssa. On muuten komea mies tämä J.J.Lehto, mielellään tekis yhteystyötä J.J. kanssa. Vuonna 2006 Kyllönen toimi Autot-elokuvan kilpa-ajoselostaja Matti ”Vauhti” Kallosen ääninäyttelijänä.

    Vuonna 2007 Kyllönen palasi selostamaan Formula ykkösiä MTV3:lle jälkilähetyksinä yhdessä 1990-luvun ajan hänen kanssaan formuloita selostaneen Erkki Mustakarin kanssa. Kyllönen on sittemmin vuodesta 2010 lähtien ollut selostamassa muun muassa F1 Powerboat- ja DTM-kilpailuja URHOtv:llä. Vuodesta 2019 lähtien hän on selostanut naisten W Series -kilpailuja.

    Matti Kalevi Kyllönen (s. 6. helmikuuta 1949 Savitaipale) on suomalainen urheilutoimittaja ja -selostaja. Hän on selostanut muun muassa Formula 1-, DTM-, CART ja W Series -sarjojen kilpailu.

    Kyllönen opiskeli Helsingin Raamattukoulussa, josta valmistumisen jälkeen toimi Kerimäen seurakunnan nuoriso-ohjaajana 1960-luvun loppupuolella. Heo Evankelinen opisto todistus olis samansuuntainen todistus.

    1970-luvun alussa luutnantti Kyllönen työskenteli Pääesikunnan tiedotusosastolla vastuualueenaan yhteydenpito julkiseen sanaan.

    Pääesikunnan jälkeen työura kulki Lee Cooper -farkkufirman kautta Suomen Latuun, josta jälleen pääesikuntaan ja lopulta vuonna 1979 CreaVideon toimitusjohtajaksi. Tuolloin CreaVideo toimi pääasiassa videolaitteiden myyjänä ja vuokraajana. Yle ja MTV eivät vielä tuolloin juurikaan ulkoistaneet toimintojaan. Tätä nykyä Kyllönen asuu Vantaalla, Vantaan Myyrmäkeinen minäkin olin useat vuoden ennen kuin minusta tuli Helsinkiläinen.

    Ura selostajana
    Urheiluselostajana Kyllönen debytoi jo 1976 Salpausselän kisoissa, jonka jälkeen tulikin selostuksiin pidempi tauko. Vuonna 1985 Kyllönen selosti ensimmäisen formulakisansa, legendaarisen Monacon GP:n, tuolloin TV2:lle jossa kilpailu nähtiin koostelähetyksenä. Ennen tätä hän oli kuitenkin tehnyt F1-aiheisia ohjelmia muun muassa HTV:lle. Kaudella 1985 Kyllönen selosti myös muun muassa Belgian GP:n. Kyllönen selosti myös rallia 80-luvulla. Rallikisoja Kyllönen selosti Ylen ja Kolmostelevision puolella kausilla 1980-1989. Kauden 1989 Jyväskylän Suurajot jäivät viimeiseksi Ylen puolen lähetykseksi yhdessä Seppo Kaupin kanssa. Kyllönen selosti myös Ylen kanavilla kausina 1985-1988 Road Racingin MM-kilpailuja.

    No niin, minusta kuulette vielä.

    Anne Kyllönen (tyttönimeltä)

    Radio-ja tv-journalismi
    rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi

  • Vaikutusvaltaisille riveille vaiko massaan?

    Kävin tapaamassa Aino Mäkelää liittyen hänen unelmien työpaikkaansa. 20-vuotiaalla opiskelijalla oli paljon hyviä näkemyksiä liittyen hänen unelmien työpaikkaansa ja työuraansa. 

    “En osaa sanoa mitään tiettyä yritystä, missä haluaisin työskennellä enkä usko, että yrittäjyys olisi tällä hetkellä yksi haaveistani. Toiveena olisi tehdä töitä media-alalla työt voisi liittyä radioon tai tv-tuotantoon. Haluaisin saada omaa kädenjälkeä näkyviin isoissa projekteissa”, kertoo Mäkelä.

    Mäkelä vaikuttaa rohkealta ja suorasanaiselta persoonalta. Hänen äänessään on tietynlainen varmuus, mutta hänen kertoessaan unelmien työstään rohkeus hyppää esiin.

     

    “Luultavasti tulee olemaan 

      jotain ihan uutta”

     

    Aino Mäkelä pohtii tulevaa työelämäänsä monelta kantilta.
    Kuvaaja: Melisa Starast

     

    “Luultavasti unelmien työpaikkani on sellainen, mistä en tiedä vielä mitään. Isommasta mediatuotannosta en tiedä vielä mitään, mutta pienemmistä projekteista on ehtinyt kertyä kokemusta”, kertoo Mäkelä itsevarmasti. 

    Nykynuorilla voi olla isoja paineita päästä opiskelemaan ammatti sekä saada työpaikka. Mäkelällä vaikuttaisi olevan selkeä tieto siitä, mitä “työminä” tarkoittaa. 

    “Töissä edustetaan työpaikkaa tai firmaa ja jätetään “kotiminä” kotiin. On itsestään selvää, että ei voi olla täysin oma itsensä, vaan käyttäydytään työarvojen mukaisesti. Näen, että on tärkeää tehdä työt hyvin ja saada asema, että on korvaamaton työyhteisölle”. 

     

    “Rehellisyys ja luotettavuus 

      kantaa tosi pitkälle”

     

    Kunnianhimoiselta vaikuttava Mäkelä tuntuu nuoresta iästään huolimatta näkevän, millaisiin rooleihin hän työpaikkahierarkiassa sopii. Mäkelä punnitsi vaikutusvaltaisessa asemassa olemisen sekä “tavallisen” työntekijän roolit tarkasti. 

    “ Nautin kyllä siitä, että voin jollain tasolla palvella muita ja olla ryhmässä päätöksiä tekevässä asemassa, mutta tunnen oloni mukavammaksi, jos minulla on esimies. Ei minulla välttämättä ole kunnianhimoa vaikutusvaltaisille riveille. Saattaisin tuntea oloni yksinäiseksi, jos olisin iso pomo”.

     

    Kirjoittaja: Melisa Starast, radio- ja TV-journalismi

    20rad.melisa.starast@heoedu.fi

  • Henkilöjuttuni – kännyni

    Silitän tässä jutussa myötäkarvaan itseäni.

    Hiplaan sitä ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla. Se on matkan varrella hieman jo rähjääntynyt mutta älykäs ja niin tuttu. Pyyhkäisen sormella kiiltävää pintaa, hymyilen hellästi ja välillä kurtistan kulmiani. Joskus nauran ääneen. Hassua, se on koko ajan mukanani. Myönnän heti: olen riippuvainen ja usein ärsyyntynyt siitä, jos se ei ole mukanani Viha-rakkaus-akselilla suhteeni kännykkään asettuu rakkauden puolelle useimmiten.Välineenä saada yhteys tärkeisiin ihmisiini. Minun isäni esim. soitti minulle viime perjantaina Suomen rajan läheltä, Suomen hallitus on laittanut rajat kiinni Ruotsiin, enkä pääse tapaamaan häntä vaikka haluaisin. Haaparanta – Tornio raja on nyt poikkeuksellisesti kiinni jonkin aikaan koronan takia,  en tiedä kuinka kauan, ehken 3 viikkoa riittää. Nytten rajan voi ylittää vain työssäkäyvät paperit mukanaan.

    Kännyni on työväline ja yhteydenottoväline työssäni. Rakkauden työväline myös, sillä juuri siitä on kyse, rakkauden välikappaleesta. Ei uusista peleistä tai hienoista sovelluksista vaan siitä, että luuri laukussani tuo kaukanakin asuvan omaiseni lähelle. Parilla näpäytyksellä näen näytöltä kaikki tärkeät elämäni ihmiset. Tyttäreni   iloiset ilmeet hänen elämästään. Minä asun täällä Helsingin laitakaupungilla käytännössä maaseudulla Helsingin keskustasta katsottuna matkaa on n. 10 km. Pienuuden huomaa jos on päässyt kunnolla tutustumaan vaikka nyt Tukholmaan, jossa olen asunut jonkin aikaa.  Helsinki on pieni kaupunki, pihassamme hyppii jänöset ja oravat ovat kuin omat lemmikit puhumattakaan pikkulinnuista, joita päivän aikaan käy paljon syömässä laittamiani linnunruokia. Osaan olla pienestä iloinen.

    Kännykkäni sisältää useimpia apsejä monet ihan turhia, pitääkin tehdä kevätsiivous, soittaa lempimusiikkiani, neuvoo ajoreitit ja viihdyttää kissa videoilla, missä ikinä liikunkin. Miten niin ennen matkapuhelimia oli kaikki muka paremmin? Kännykän käyttö on mahdollistanut minulle somettamisen. Vuonna 2005  liityin SOMETIME-yhteisöön. Yhteisön perustajina oli joukko somea käyttäviä yrityksiä, saimme tehtyä näyttävät SOMETIME-yhteisön logon ja nettisivut tapahtumille. Aalto yliopiston tiloissa ja mukana on tälläkin hetkellä televisiossa näkyviä henkilöitä, toimittajia, tv-persoonia, menestyviä yrityksiä ja mediapersoonia.  Saimme tehtyä erittäin traflaavalta  näyttävän sivuston. Yhteisö kehui yhdistävänsä koko maailman ja meillä oli tasku tapaamisia siis tapaamisia kännykässä some tilillä. Ystävinäni on edelleen noilta alkuajoilta monia SOMETIME-yrittäjiä, nimitämme heitä SOMETIME-sukulaisiksi, he ovat menestyneitäkin omalla SOMETIME yrityksellään. Mielenkiintoista eikö vaan, tähän voi jäädä kiinni jossain määrin. Niin se jossain määrin tekikin. Pian yhteisön jäseninä oli hyviä ystäviä ja kaukaisia tuttuja. Heidät kaikki löysi yhteisön sivuilta koko nimellä. Koulussa opetetut nettietiketit heitettiin romukoppaan. Yhteisössä saattoi avautua avoimesti. Siihen yhteisö jopa kannusti. Mitä olet tekemässä juuri nyt? Niin yhteisö kysyi. Se osasi asettaa oikean kysymyksen. Se oli kiinnostunut minusta ja minun tekemisistäni.Yhteisö kasvoi. Siihen kuulumisesta tuli tärkeää, jos haluaa pysyä mukana maailman menossa. Yhteisön vanavedessä seurasi muita yhteisöjä. Yhteisössä oli jopa SOMElaisten häät Helsingin keskussa, pukusuunnittelija häissä oli Jukka Rintala, ne televisioitiin, somehäissä tais mennä naimisiin 4 eri paria, ja kaikilla oli eritaiset oman näköiset häänsä  ja osallistujilla piti olla naisilla hatut päässä, jotka oli voinut ostaa jäsenen omistaman hattumodisti liikkeestä. Ne kaikki kehottivat kertomaan lisää itsestä. Kerroimme auliisti, kun kerran kysyttiin. Esittelimme lomamatkat, lounaat ja päivän parhaat ironiset läpät. Rakastin jakaa ja vastaanottaa pieniä valittuja paloja somelaisten elämästä. Älykkäinkään puhelin ei saa eikä voi korvata ihmistä. Ikävän hetkellä kapula kourassa tuntuu kuitenkin hyvältä, vähän kuin puristaisi ystävän kättä. Tärkeät tyypit ovat kosketuksen päässä.

Køb Cialis på nettet https://tntark.dk/viase.html Köpa Cialis på nätet https://tntark.dk/ciafi.html http://www.konepajasurvonen.fi/tmp/viase.html http://www.putkirakentajat.fi/js/viano.html http://smedehytten.dk/kamagdk.html http://kenneludda.se/kamagse.html