-
Karri Eliassonin hierontapöydällä käy muun muassa suomalaisia NHL- ja KHL-tähtiä. Continue Reading…
-
14.-25.03.2017 järjestetään Itävallassa Special Olympics -talvikilpailut, joka on kehitysvammaisten suurin talviurheilutapahtuma. Tänä vuonna siihen osallistuu 2700 urheilijaa 107 eri maasta. Suomesta matkaan lähtee 34 urheilijan joukkue, mukaan luettuna lumilautailija Janne Matilainen, 34.
Matilainen innostui lajista nähtyään muovisen lumilaudan kaupassa teini-ikäisenä. Lumilajit eivät olleet hänelle entuudestaan tuttuja, mutta lautailu vei nopeasti mennessään. Vähitellen rinteessä käytetty aika kasvoi ja harrastus muuttui vakavammaksi. Lisää vauhtia laskuihin haettiin vaihtamalla vanha muovinen lauta uuteen ja parempaan. Lumilautailun lisäksi Matilaisen arki täyttyy töistä sekä bänditreeneistä.
”Sanoin bändikavereille, että Special Olympics menee nyt kaiken muun edelle, nähään viikolla 13 torstaina.” Päättäväisyydestä ja positiivisuudesta huolimatta haasteita harrastamiseen on kuitenkin tuonut Downin syndrooma. Se on kromosomihäiriö, joka aiheuttaa kehitysvamman ja hankaloittaa monia päivittäisiä toimia. Arki on tuettua ja kuljetukset rinteisiin välillä hankalasti järjestettävissä. Tämän vuoksi Matilainen ei voi mennä rinteeseen yksin. Ilman tukihenkilöä hänen on mahdotonta harjoitella täysipainoisesti. Siksi Janne toivookin omaa lautailukaveria, jolloin rinteeseen pääsisi useammin, eikä harjoittelu olisi aina vanhempien tai valmentajan varassa.
Koska toista lumilautailijaa ei Suomen Special Olympics -joukkueessa tällä hetkellä ole, Matilainen on valmistautunut Itävaltaa varten alppihiihtäjien kanssa. Harjoitusleirille hän osallistui viimeksi Vuokatissa ja Messilässä. Oma 5 vuorokauden leiri järjestettiin Rukalla. Kotona hän treenaa uimalla, lihaskuntoharjoittelulla ja lautailemalla Talmassa sekä Messilässä.
Lumilautailu ja kilpailut ovat vieneet Matilaista ympäri maailman. Kilpailtua on tullut esimerkiksi Etelä-Koreassa, Amerikassa ja Euroopassa. Nyt alkavia Itävallan kisoja hän ei jännitä. “Ei kannata enää jännittää, olen vanha konkari. Kisat menee kokemuksen voimalla.” Menestystä uralla on jo tullut, joten nyt Janne odottaa ennen kaikkea hyviä laskuja. Tärkeintä on, että pääsee osallistumaan. Jos suorituksessa menee kaikki hyvin, mitaleita saattaa tulla.
Matilaisen kilpailu-urakka alkaa 18.3. Silloin vuorossa on Super-G tasoluokittelu. Mukana tulee tuolloin olemaan kannustajien lisäksi lempilauta, joka on kiertänyt jo monissa kisoissa.
Hanna Matikainen 
Laura Laakso -
Casper, 24, on pelannut pokeria ammatikseen jo 7 vuoden ajan. Pokerinpelaajan arki ei kuitenkaan ole sitä miltä se näyttää. Continue Reading…
-
Naisjohtajat Esiin! -kampanja on kuvaviestintää tekevän suunnittelutoimisto Keksin tempaus, joka tuo esiin upeita menestyneitä naisia johtotehtävissä. Kampanja pohjustaa tietä tasa-arvolle sekä tyttöjen menestykselle tulevaisuudessa.
Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen sai järjestettyä kuvaushetken Teemu Kuusimurron kanssa kiireisestä aikataulustaan huolimatta. Valokuvaaja Teemu Kuusimurto on aloittamassa kuvauksia mustalla kankaalla vuoratussa studiossa. Hän kertoo suunnitelmansa tekeillä olevasta kuvasta Ylen päätoimittaja Riikka Venäläiselle, joka asettuu poseeraamaan nauraen valaistuskaluston sekaan.
Riikka Venäläinen lähti mukaan projektiin rohkaistakseen naisia etenemään esimiestehtäviin ja ottamaan vastuuta. Venäläinen kehottaa nuoria naisia luottamaan itseensä ja olemaan vähättelemättä itseään. Pitää uskaltaa sanoa: “Mä olen hyvä tässä.”
Naisjohtajat Esiin! -kampanjan myötä Keksin toimitusjohtaja Jenni-Justiina Niemi pääsi itsekin kuvattavaksi. Keksin toimitusjohtaja Jenni-Justiina Niemi kertoo aikoinaan tulleensa valokuvaajana vahvasti miesvaltaiselle alalle, jossa on joutunut naisena tekemään paljon töitä päästäkseen ammatillisesti tasa-arvoiseen asemaan.
Kampanjan aloittamisen myötä on käynyt hyvin selväksi, että sen tekemiseen on ollut tarvetta ja kuvattavia onkin ollut helppo saada mukaan projektiin.
Naisjohtajat Esiin! from Vimeo.
Mikael Ahlfors on yksi mukana olleista valokuvaajista. Hän on päässyt ikuistamaan peräti 48 vahvaa naista projektin aikana.
Ahlfors kertoo osallistuneensa projektin toteuttamiseen, koska halusi osaltaan tukea kampanjan tavoitteita.
“Naisjohtajien esiin nostaminen ja yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen on tärkeää. 365 kuvaa oli ajatuksena vahva, mielenkiintoinen kokonaisuus, joka kiinnostaisi ihmisiä. Oma motivaatio oli lisäksi kehittyä edelleen kuvaajana.”
Naisjohtajien kuvaaminen oli Ahlforsista mukavaa ja inspiroivaa. “On hauska kohdata erilaisia persoonia.”
Millaisia sitten ovat naisjohtajat valokuvaajan silmin? “Kuvauksellisia, yhteistyökykyisiä ja varsin ennakkoluulottomia.”
Keksin tuottaja Kata Niemi (vas.), luova johtaja Natalia Baer sekä valokuvaaja Teemu Kuusimurto saivat viimeiset kuvaukset valmiiksi juuri ennen naistenpäivää. Keksin luova johtaja Natalia Baer avaa ajatuksiaan Naisjohtajat esiin! -kampanjan taustalla: “Maailma ei ole yhtään valmis tämän asian suhteen.”
Baerin mukaan edelleenkin on vallalla käsitys, ettei tässä maassa olisi naisjohtajia. Tämä ei pidä paikkaansa, kuten tempauksen 365 naista todistavat. Kampanjassa ei ole niinkään tavoitteena tuoda esiin yksittäisiä henkilöitä, vaan tärkeämpää on näyttää, miten monenlaisia ihmisiä johtotehtävistä löytyy.
Baer mainitsee motiivina olleen myös omat lapset, joille toisenlaisen maailman näyttäminen on tärkeää. “Esimerkin voima on vahva.”
Kaikki kampanjan kuvat nähtävillä sekä tarinat luettavissa osoitteessa http://naisjohtajat.fi/keksi/
Tekijät:
Laura Nissinen
Anni Sulonen
-
Muistatteko ne päivät, jolloin nuori irlantilainen vapaaottelija teki debyyttiään vapaaottelun suurorganisaatioon UFC:hen ja oli innoissaan 60 tuhannen euron tyrmäysbonuksesta? Ne päivät ovat kaukana menneisyydessä.
Järjetöntä suosiota kerännyt ja vapaaottelu-uraansa menestyksekkäästi raivannut Conor McGregor nauttii tällä hetkellä uransa huippuhetkistä. “The Notorious” lempinimeä totteleva mies on hävinnyt vain yhden UFC-ottelun uransa aikana.
Kun McGregor tyrmäsi Eddie Alvarezin kaikkien aikojen suurimmassa UFC 205 tapahtumassa ja teki historiaa pitäen hallussaan kahta eri painoluokan mestaruusvyötä samanaikaisesti, on hän silti siirtänyt katseensa vielä suurempiin asioihin. Hän nimittäin haluaa osaomistusta UFC:stä, ja hänen jatkamisensa siellä on epävarmaa.
Henkilökohtaisesti olen aina ollut suuri Conor-fani. Kuitenkin kuultuani hänen suunnitelmistaan osaomistuksesta hämmennyin ja ajatukseni olivat ristiriitaisia. Eikö maine, raha ja kunnia riitä hänelle? Conorilla on vielä pitkä matka kaikkien aikojen parhaitten joukkoon, ja erittäin nälkäisiä sekä kyvykkäitä vastustajia haluaa palan menestystä ja Conorin mestaruusvyön.
Mielestäni McGregorin pitäisi muistaa, että UFC teki hänestä sen, mikä hän nyt on. UFC antoi hänelle kaikki avaimet toteuttaa unelmaansa ja ainutkertaisen tilaisuuden olla lajin huipulla, minkä hän on saavuttanut ainakin omien sanojensa mukaan.
Conor ei ole kuitenkaan vielä puolustanut kertaakaan mestaruusvyötään missään painoluokassa, joten huipusta ei voida vielä mielestäni puhua. Mitä tulee UFC:n nostamiseen maailmankartalle ja isoimpien tilipussien nostamiseen, siinä Conor on kyllä jo pioneeri.
Mutta miksi lopettaa tähän? Eläkkeelle jäämisestä ei toki vielä puhuta, mutta paljon huhuja siirtymisestä esimerkiksi showpainiin WWE:hen, näyttelijän uralle tai pitkälle tauolle on ollut jo ilmassa. Tämän kaiken lisäksi Conor ilmoitti saavansa lapsen alkuvuodesta, minkä takia jää tauolle ja myöhemmin katsoo asioita uudestaan.
Tauon McGregor on ansainnut, sillä hän on ollut yksi aktiivisimmista ottelijoista koko UFC:n kokoonpanossa. McGregor hankki nyrkkeilylisenssin hetki tauolle jäämisen jälkeen, joka voi kieliä huhutusta nyrkkeilyottelusta eläkkeelle jäänyttä Floyd Mayweatheria vastaan. Sellaisen rahaottelun jälkeen on vaikea kuvitella McGregorin enää palaavan vapaaottelukehään.
Marraskuussa 2013 UFC:n yksi kaikkien aikojen parhaista ottelijoista, Georges St-Pierre päätti jäädä tauolle kukistettuaan niukasti Johny Hendricksin. Hän ei ole vieläkään palannut takaisin kehään, vaikka paluuta on huhuiltu vuosia. Täytyy vain toivoa, että 28-vuotias irlantilainen jatkaisi UFC-uraansa vielä ensi vuoden puolella.
Conorin vasen käsi on tällä hetkellä vaarallisin ase koko UFC:ssa. Vaikka hän menettikin höyhensarjan vyönsä UFC:n päätöksestä, on hänelle silti paljon potentiaalisia otteluita tiedossa. 24-0- tilastoilla jylläävä Khabib Nurmagomedov ja yhdeksän ottelun voittoputkea kantava Tony Ferguson olisivat mahdolliset vastustajat. Myös kolmas ottelu Nate Diazia vastaan on mahdollinen.
Jää nähtäväksi, minkälaisen suunnan McGregorin ura ottaa ensi vuoden puolella. Vaikka hän ei olisi kehässä, on media silti hänen perässään ja nimi otsikoissa. Se kertoo vain sen, kuinka menestynyt Conor McGregor on.
-
Malminkartanon jätemäen raastavan pitkät portaat ovat monen himoliikkujan harjoittelupaikka. Portaita ylös asti kiirehtiminen on monelle kestävyysurheilijallekin kova pala.
Talven aikana portaita on käynyt kipuamassa milloin mikäkin urheilija tai huippuunsa trimmattu astronautti. Heidän kovakuntoiseen juoksijajoukkoonsa liittyi myös muuan nastolalainen pokerinpelaaja. Aku Joentausta juoksi portaat nopeammin kuin kukaan tähän mennessä niitä ajan kanssa kivunnut suomalainen urheilija. Jos et usko, googlaa vaikka.
Kuva: Mikko kärkäs Ammatikseen pokeria pelaava Aku kiertää ympäri maailmaa pokeriturnauksissa. Pokerimatkojen lisäksi hän matkustelee ympäri Eurooppaa laskettelemassa, pyöräilemässä ja hiihtämässä. Miten ihmeessä pokeriammattilainen pieksee suomalaiset kestävyysurheilijat kovassa kestävyystestissä?
Lahden Rautatieasema kylpee keväisessä auringonpaisteessa. Todella kylmien talvipäivien jälkeen auringon lämpö tuntuu jälleen piristävältä. Soitan Joentaustalle odottavani häntä aseman sisällä. Hän vastaa napakasti olevansa pian perillä. Hetken päästä näen kun hoikka kiharatukkainen nastolalainen pyrähtää, asiaan sopivasti, Rautatieaseman portaat ylös muutamalla terävällä askelluksella.
Tervehdysten jälkeen istahdamme alas asemaravintolan pöytään. Levitän pöydälle nauhurin, vihkon ja tietokoneeni. Joentausta hämmästelee kaikkea laitteistoa ja tokaisee naurahtaen ettei tällaisesta ollut puhetta tapaamisesta sovittaessa. Vakuutteluni laitteiston tarpeellisuudesta saa pokeritähden nopeasti unohtamaan niiden olemassaolon.
Harjoittelen tavoitteellisesti ja kovaa varsinkin pyöräilyä silmällä pitäen.
Nastolalainen pokerinpelaaja on siis epävirallinen Malminkartanon kuningas. Kukaan ei ole todistetusti juossut jätemäen portaita nopeammin. Voidaan jo tämän perusteella todeta, että Joentausta on äärimmäisen kovassa fyysisessä kunnossa. Siksi sopiikin kysyä miten tällainen kunto on saavutettu?
– Harjoittelen tavoitteellisesti ja kovaa varsinkin pyöräilyä silmällä pitäen. Lisäksi urheilen todella monipuolisesti. Säännöllisesti harrastamiani lajeja ovat hiihto, laskettelu, jalkapallo, salibandy, sulkapallo, juoksu ja pyöräily, joka ehdottomasti päälajini. Tällainen yhdistelmä lajeja tekee minusta varmasti monipuolisemman kuin monesta muusta porrasjuoksijasta. Lisäksi tällä hetkellä treenaan uintia, koska osallistun triathloniin tulevana kesänä.
Joentausta käy pyöräilemässä myös Suomen ulkopuolellaUrheilijaahan ei tee ainoastaan se, että liikkuu paljon ja harjoittelee aktiivisesti. Pelkästään Suomen korkeimmasta jääkiekkosarjasta Liigasta löytyy esimerkkejä ravinnon tärkeydestä huipulle tähdätessä. Tämä puoli on myös kunnossa.
– Minun ei tee edes mieli syödä mitään roskaa. Oikein syöminen tulee tavallaan vain itsestään ja alkoholin kulutus on ainakin tällä hetkellä lähes nollassa. Annan jo tarpeeksi tasoitusta muille, koska en pysty keskittymään 100-prosenttisesti vain harjoitteluun.
Joentausta on osallistunut pyöräilyssä kansallisiin kisoihin ja hän pitääkin kuntoaan yllä lähes päivittäisellä monipuolisella liikunnalla. Joskus se tarkoittaa jalkapalloa ja joskus taas juoksulenkkiä. Tämänkin haastattelun jälkeen edessä oli parin tunnin pyörälenkki.
Pokerinpelaaja ja monipuolinen urheilija. Vaikka pokeri on pitkään ollut suurin osa elämästä, Joentausta kokee kuitenkin olevansa koko ajan enemmän urheilija kuin pokerinpelaaja. Hän ei silti lokeroi itseään täysin pokerinpelaajaksi tai urheilijaksi.
– No pokerista rahat tietenkin tulevat ja se on työni. Silti en koe kuuluvani pokerinpelaajien tai urheilijoiden joukkoon. Molempia teen mielelläni, mutta kotonani olen enemmän urheilija. Elän unelmaani kun saan tehdä aktiivisesti molempia.
Urheilu on aina kiinnostanut Nastolan pokerimestaria. Peruskoulussa hän oli myös tunnollinen koululainen, mutta lukiossa pokeri alkoi viedä yhä suuremman siivun elämästä. Siinä sivussa urheileminen oli myös tärkeä osa elämää. Laaja lajivalikoima on varmasti Joentaustan urheilullisen lahjakkuuden ansiota. Yläasteella Akun tunteneilta kysyttäessä käy ilmi, että ei oikeastaan ole lajia jota hän ei hallitse.
– Joo Akke oli kyllä tosi kova lajissa kuin lajissa. En oikeastaan muista yhtään lajia, jossa hän ei ollut hyvä tai oppinut hyväksi. Jos nyt pakko joku keksiä niin telinevoimistelu ei varmaan ollut ainakaan silloin täysin hänen lajinsa, kertoo nimettömänä pysyttelevä Joentaustan tunteva henkilö.
Lukion jälkeen koulu unohtui ja parikymppisenä kilpapyöräily oli jo tiivis osa elämää pokerin ohella. Nyt 24-vuotiaana seuraava askel on siirtyä ratapyöräilyn pariin, jossa Joentausta mainitsee tavoitteekseen Suomen ennätyksen 1000 metrillä. Ei hassumpi tavoite pokerinpelaajalle!
Vaikka Aku mainitsi elävänsä unelmaansa pokeriammattilaisena, joka mahdollistaa vahvan panostuksen urheiluun. On hänellä silti tavoitteena päästä Jyväskylän yliopistoon lukemaan liikuntabiologiaa. Ura liikunnan ja urheilun parissa siis kiinnostaa. Pokerin pelaamista hän ei kuitenkaan aio lopettaa.
Teksti ja Kuvat: Mikko Kärkäs
-
-
Kuka olet?
-
Miltäs nyt tuntuu?
-
Tiedätkö mitä rasa tarkoittaa? (vastaus: kudottu lapanen)
-
Mikä on lempituntisi päivässä?
-
Millä tavalla toteutat itseäsi tänä keväänä?
Olen Mia, toimistohäärä.
Nyt tuntuu siltä että jännittää ja innostaa.
Rasa…kuulostaa joltain millä saa aikaan tuhoa.
Lempituntini on se tunti kun ensimmäisen kerran katsoo tai astuu ulos aurinkoon.
Toteutan itseäni elämällä vähän enemmän kuin ennen.
Marko, opiskelen kirjoittavaa journalismia ja olen melkein valmis terveystieteiden kandi.
Tuntuu utuiselta…
En tiedä, olisiko rasavilli?
Paras tunti vuorokaudessa on 21-22.00, olen silloin virkeimmilläni.
Toteutan tänä keväänä itseäni opiskelemalla ahkerasti.
Olen Karoliina Ek, valokuvauksen tuntiopettaja/keittiöpsykologi.
Tuntuu toiveikkaalta.
Rasa…ööö…se on harava.
Paras tunti päivässä on tunti heräämisen jälkeen.
Pyrin kuvaamaan vuosien tauon jälkeen omakohtaista valokuvausprojektia.
Kysymykset ja kuvat: Kristiina Sievi-Korte
-
-
Vanhassa Linnunlaulun huvilassa tuoksuu mummolalta ja radiosta soi klassinen musiikki. Huoneet ovat lattiasta kattoon täynnä kaikenlaista tavaraa. Sanonta: ”kaikkea maan ja taivaan väliltä” ei riitä kuvaamaan puoliakaan tästä aarreaitasta, josta löytyy mitä vain aurinkolaseista kasettisoittimiin ja pehmoleluista suksiin. Pelkästään kirjoille on varattu useampia huoneita. Yksi oleellinen osa sisustusta kuitenkin puuttuu, nimittäin huvilan omistaja, pääkaupunkiseudulla jo vuosikymmeniä vaikuttanut, ihastuttanut ja vihastuttanut Aulis Junes.
Ulko-oven viereiseltä jakkaralta löytyy lappu, johon on kirjoitettu tikkukirjaimin: ”OLEN PUUKASALLA HUVILAN TAKANA.”
Aulis Junes on lähes 80-vuotias anarkisti ja populisti. Hän pitää kirpputoria nelikerroksisessa kodissaan, Linnunlaulun huvilassa. Harmaantunut anarkisti-pappa kertoo iloisesti ja avoimesti pitkään jatkuneesta toiminnastaan ongelmanuorten kanssa. Uraksi, tai työksi hän ei halua vuosien aikana kertynyttä kokemustaan kutsua.
”Mä en halua olla minkään järjestön, tai yrityksen keulahahmo, tai muutenkaan mikään esikuva.”
Vuosien mittaan Junes on kuitenkin saanut niin paljon aikaan, että häntä olisi helppo pitää omaperäisenä esikuvana, mitä tulee nuorisotyöhön.
Vuonna 1990 hän perusti Hannu Penttisen kanssa Aseman lapset ry:n. Järjestö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yhteisö, jonka tarkoituksena on lasten ja nuorten terveen kasvun sekä nuorten ja aikuisten luontevan vuorovaikutuksen tukeminen. Järjestön toiminta on laajentunut valtavasti neljännesvuosisadassa. Muun muassa Walkers-kahvilat kuuluvat järjestön piiriin. Nykyisin Aseman lapset ry:llä on useita yhteistyökumppaneita RAYsta Opetus- ja kulttuuriministeriöön asti.
”Silloin alkuaikoina me vaan kuljeskeltiin tuolla juna-asemalla ja puhuttiin nuorille. Joistain huomas heti, että niillä ei oo kaikki kunnossa. Sitte me yhessä alettiin miettiä, kuinka vaikka niistä huumeista pääsis eroon, ja että miten pääsis muutenki takasin jaloilleen.”
Jaloilleen pääseminen ei ole aina helppo projekti, varsinkaan asunnottomana. Niinpä vuonna 1990 Junes oli Aseman lasten lisäksi mukana aloittamassa talonvaltausliikettä, joka on yhä pystyssä nimellä Oranssi ry. Pian valtausten jälkeen Helsingin kaupunki alkoi tehdä hyvillä mielin yhteistyötä Oranssi ry:n kanssa. Kaupunki aluksi vuokrasi ja lopulta myi Oranssi ry:lle huonokuntoisia puutalokiinteistöjään, jotka järjestön nuoret sitten peruskorjasivat itselleen sopiviksi vuokra-asunnoiksi.
Junes on yhä yhteyksissä entisten ongelmanuorten kanssa, joita hän auttoi jo lähemmäs 30 vuotta sitten.
”Joo, oon mä saanu kutsuja häihin ja kastajaisiin! Kovasti kiittelevät aina ku nähdään. Tänäänki puhuin yhen Riston kanssa pitkät pätkät puhelimessa, ku se soitti. Kuuskymppinenhän seki taitaa jo olla.”
Hyvä palaute ja elämänlaadun paraneminen, jota Junes on saanut nuorten kohdalla todistaa toimintansa aikana, ovat olleet hänelle motivoivia tekijöitä homman jatkamisessa. Edelleen Linnunlaulun huvilan tiluksilla käy niin uusia kuin vanhojakin kasvoja juttelemassa Junesille ja tekemässä hänen kanssaan pihatöitä, kuten halon hakkuuta.
”Tää ei oo mikään lääkärin vastaanotto, jossa sulle tungetaan vaan pillerit kouraan ja lähetetään matkoihis. Tänne tullaan vähän niinku tultais mummollaan, tai pappalaan kylään.”
Teksti: Anni Hausen
Kuvat: Tapio Brotherus
-
- Kuka olet?
- Hyvien bileiden salainen ainesosa on…
- Elämäni parhaat bileet olivat…
- Illan päätteeksi…
- Paras bilejuoma ja -ruoka?
Olen Heta, opiskelen taideteollisessa korkeakoulussa kuvataidekasvatusta.
Hyvien bileiden salainen ainesosa on spontaanius.
Elämäni parhaat bileet olivat Flowssa vuonna 2015.
Illan päätteeksi suutelen tai nukun yksin.
Paras bilejuoma ja -ruoka ovat viini ja ranskalaiset perunat
Olen Helmi, opiskelen Heossa valtiotieteitä.
Hyvien bileiden salainen ainesosa on tarjoilu.
Elämäni parhaat bileet olivat Kotkan meripäivillä vuonna 2013.
Illan päätteeksi on pakko saada ruokaa.
Paras bilejuoma- ja ruoka
ovat viini ja kaikki dippailtavat asiat
Olen Heikki, opiskelen taideteollisessa korkeakoulussa kuvataidekasvatusta.
Hyvien bileiden salainen ainesosa on kupliva tunnelma.
Elämäni parhaat bileet olivat Ilosaaressa 2009, olin siellä silloin ensimmäistä kertaa.
Illan päätteeksi pitää muistaa juoda paljon vettä.
Paras bilejuoma ja -ruoka ovat
skumppa ja coctailpalat.
Kalliit sellaiset.
Kuvat ja teksti: Danae Delikouras
-
“Sopiskohan tuo mulle?”, sipisee mies vaimolleen naisten alusvaateosastolla. Vaimo ei hätkähdä, sillä hän on tiennyt miltei koko kymmenvuotisen avioliiton ajan miehensä viehtymyksestä pukeutua naisten vaatteisiin.“Transvestisuus (aiemmin myös ristiinpukeutuminen, engl. cross-dressing) on sisäinen tarve eläytyä vastakkaisen sukupuolen rooliin muun muassa pukeutumalla ja meikkaamalla tälle sukupuolelle tunnusomaisesti ja muuttamalla elekieltä sen mukaisesti. Transvestisuus on sukupuolisuuden ilmiö, jolla ei ole selvää yhteyttä seksuaalisuuteen; vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutumisesta seksuaalisen mielihyvän saamista kutsutaan transvestiseksi fetisismiksi. Vaikka eroottista latausta liittyy usein myös transvestisuuteen, se ei ole transvestisen käytöksen päämotivoija, ja saattaa myös kadota ajan myötä.”
Nelikymppinen Pasi on tunnistanut transvestisen suuntautumisensa jo yläasteikäisenä. Hän ei ole kuitenkaan halunnut tulla “kaapista” taipumuksensa kanssa, vaan pukeutuu naisten vaatteisiin vain kotonaan vaimonsa nähden. Lapsetkaan eivät tiedä isänsä tästä puolesta, eivätkä näe kun isä pukee naisen yöpaidan ylleen viereisessä makuuhuoneessa.
Pasi on vastikään rohkaistunut kertomaan transvestisuudestaan äidilleen. Pasin äiti ei oikein tiedä mitä ajatella asiasta, mutta se ei tunnu vaikuttaneen äidin ja pojan läheisiin väleihin negatiivisesti. Vaimo taas on kertonut siitä muutamalle naispuoliselle ystävälleen, joiden suhtautuminen Pasiin ei ole sen takia muuttunut.
Pasi kokee aina olleensa oman tien kulkija, eikä koe tarvetta “hyväksyttää” taipumustaan isomman yleisön edessä. Vaimon mielestä pukeutuminen naisen vaatteisiin on vain yksi harmiton persoonallisuudenpiirre Pasissa – ongelmaksi on toistaiseksi muodostunut vain se, jos sekä vaimo että Pasi haluavat pukeutua samaan yöpaitaan, tai että vaimon mielestä Pasi suurentaa hänen vaatteitaan harteikkaampana ja kookkaampana.
Vaikka Pasi vaeltelee mielellään esim. naisten alusvaateosastolla, hän ei halua sovittaa saati ostaa vaatteita. Vaimon täytyy arvioida vaatteiden sopivuus, ja maksaa ne sitten kassalla. Pasi haluaa, että myyjälle jäisi mielikuva, että vaatteet on tarkoitettu vaimolle. Ehkä pukeutumiseen liittyy kuitenkin häpeää tai noloutta?
Pasi ei koe, että transvestisuus olisi ristiriidassa hänen kristillisen maailmankatsomuksensa kanssa. -Kaitpa Jumala tiesi millaisen minusta loi, hän tuumaa.
“Transvestiitteja on arvioitu olevan noin yksi prosentti väestöstä. Transvestisuutta esiintyy sekä miehillä että naisilla, joskin usein transvestiiteiksi mielletään vain naisiksi laittautuvat miehet. Vaikka transvestiitin seksuaalinen suuntautuminen voi olla mikä tahansa, heteroseksuaalisuus on transvestiiteilla ainakin yhtä yleistä kuin muulla väestöllä. Transvestiitin sukupuoli-identiteetti on anatomisen sukupuolen mukainen, eikä transsukupuolisuudelle tyypillistä sukupuolen korjaushalua esiinny… Transvestisuus on pysyvä ominaisuus, jonka intensiteetti saattaa vaihdella, mutta joka ei koskaan katoa pysyvästi.”
“Naisellinen” ei ole sana joka tulee Pasista ensimmäiseksi mieleen. Hän on lyhythiuksinen, harteikaskin, ja pukeutuu tavanomaisen miehisesti. Hänen luonteessaan ovat kuitenkin korostuneina hoivavietti ja herkkyys; yleisesti naisellisina pidetyt piirteet. Hän kokee miesten maailman karskina ja kovana, ja ihannoi naisia ja naisen vartaloa. Aikaansakin hän viettää mieluiten naisten seurassa. Syntysyytä transvestisuuteen ei wikipedian mukaan tiedetä – tutkimuksissa lapsuusiän kokemusten rinnalle mahdollisiksi selittäjiksi ovat nousseet geenit ja hormonit. Pasin isäsuhde on ollut etäinen, ja suhde äitiin taas hyvin läheinen. Mutta kuten sanottu, ei voi tietää mikä on vaikuttanut mihinkin.Pukeutuessaan naiseksi Pasi kokee nousevansa arjen yläpuolelle.
Hän voi näin sipsutella hetken “Mirjana”, olla viehkeä ja haluttava nainen. Miehinen puoli on tällöin ikään kuin kytketty pois päältä.
Seksuaalisuuttaan hän haluaa toteuttaa suhteessa naiseen.
“Transvestismi luokiteltiin Suomessa kansainvälisen tautiluokituksen perusteella fetisismin ja sadomasokismin ohella sairaudeksi aina vuoteen 2011 saakka. Tuolloin terveyden ja hyvinvoinnin laitos päätti poistaa ne luokituksesta, koska niiden mukana ololle ei ole nähty enää kunnollisia lääketieteellisiä perusteluita.”
Pasin nimi on muutettu.
Teksti ja kuvat Martta Nerg. Lainaukset wikipedia.
