Pelaajascouttaus ja tarkkailu on yksi tärkeimpiä asioita jalkapalloseurojen tulevaisuuden rakentamisessa. Vuonna 2004 sitä helpottamaan luotiin WyScout -pelaajatarkkailujärjestelmä. Nyt se on tekemässä todellista läpimurtoaan myös Suomeen.
-
”Kohti kevättä” -kuvasarjassa seuraamme kevään edistymistä Helsingissä.
(Anja Nysten / HEO Trombit 2015) -
Reo Hurskainen Dopingkäryjä ajatellessa tulee monille helposti mielenyhtymä melko perinteisiin lajieihin, kuten vaikkapa hiihtoon tai pyöräilyyn. Tämä suuri vitsaus on nyt saavuttanut myös maailman nopeimmin kasvavan lajin, vapaaottelun. Kaipa tämäkin oli vain ajan kysymys. Viime viikkoina useita lajin kärkinimiä, jopa eläviä legendoja, on jäänyt kiinni kielletyistä aineista. Mainittakoon tästä vaikkapa monien mielestä kaikkien aikojen paras ottelija, brasilialainen Anderson Silva. Käryjen yhtäkkinen sateleminen oikealta ja vasemmalta on vakavasti otettava indikaattori tähänkin lajiin pesiytyneestä huijaamiskulttuurista. Tietysti tiukentuneet testaukset vaikuttavat asian valottumiseen tänä päivänä ja hyvä näin, että tämä epidemia saataisiin kitkettyä minimiin mahdollisimman äkkiä.
Mielestäni suurin syy viime aikojen tapahtumiin vapariskenessä on juuri ollut testaamisen puute tai sen vähyys. Maailman johtavalla vapaaottelusarjalla, UFC:llä, on rosterissaan noin 585 urheilijaa joten kaikkien tasapuolinen testaaminen on ollut lähes mahdottomuus. Puhumattakaan taloudellisista kustannuksista. Onhan se selvää, että aiemmin ei ole ollut yksinkertaisesti varoja testata kaikkia. Tämä onkin tarjonnut joillekkin mahdollisuuden vaihtaa ne kuuluisat puhtaat jauhot sieltä pussista johonkin ihan muuhun aineeseen. Valitettava tosiasia on se, että aina löytyy niitä jotka ovat valmiita huijaamaan päästäkseen huipulle. Varsinkin jos riski kiinnijäämisestä on ollut suhteellisen pieni. Nyt (onneksi) pääomaa sekä motivaatiota urheilijoiden testaamiseen on kohujen myötä löytynyt jostain varastosta. Peukut sille.
Edellämainittujen tapahtumien johdosta UFC julkisti viime kuussa asian tiimoilta pitämässään pressitilaisuudessa uuden, ainakin paperilla hienolta kuulostavan dopingsuunitelmansa. Heinäkuun 1. päivästä alkaen voimaan tuleva käytäntö mahdollistaa jokaisen UFC:n listoilla olevan ottelijan testaamisen. Organisaatio lyöttäytyykin hankkeessaan yhteen maailman johtavimman antidopingjärjestön, WADA:n (World Antidoping- Agency) kanssa. Erityisen hienolta omaan korvaani kuulostaa se että, UFC haluaa rangaistukset kiinnijääneille olevan WADA:n mukaisia. Tämä tarkoittaa joko kahden tai neljän vuoden mittaista kilpailukieltoa. Ensikertalainen saattaa siis selvitä kahdella vuodella voidessaan todistaa tietämättömyytensä, muissa tapauksissa kielto on neljä vuotta. Luulisi tämän jos minkä olevan tarpeeksi suuri pelote.
Rangaistusten ollessa mahdollisesti noinkin kovat, uskon vahvasti lajin kokevan radikaalinkin “puhdistuksen”. Hyvä näin, sillä olisi sääli nähdä tämänkin lajin pilaavan maineensa dopingkurimuksessa. Itsekin lajin nykyisenä harrastajana uskon puhtaan ja kaikinpuolin rehdin kamppailun voimaan. Itselle lajin viehätys juuri pääosin piileekin siinä, että katsotaan kumpi on parempi kyseisenä päivänä, kyseisenä hetkenä. Se, että urheilee puhtaasti, on suuri osa jo pelkästään vastustajan kunnioittamista.
Näinkin hienon lajin haluaisi saavan kunnon jalansijan tavallisen suomalaisen jokaviikkoiseen urheiluantiin. Tähän on tietysti vielä pitkä matka ainakin koti Suomessa, mutta pelin pitäminen rehtinä on jo hyvä askel eteenpäin.Kirjoittaja: Reo Hurskainen, HEO Media, Urheilujournalismi
-
Tiistain Kendofoobikko-lähetyksessä äänessä olivat Niko, Justus sekä Teemu. Kolmikko pureutui laajalti FA Cupin merkitykseen suurseuroille. Aiheita myös tottakai Suomifutiksesta. Ilves ja HIFK ovat aloittaneet Veikkausliigavalmistautumisen erinomaisesti. Onko joukkueilla mahdollisuuksia pärjätä sarjassa? Hassuttelu oli myös olennainen osa lähetystä ja Foobikot listasivatkin jalkapalloviheriöiltä löytyviä rumimpia pelaajia.
Lähetyksen pääset kuuntelemaan tästä:
Kendofoobikot Ti Teemu, Niko ja Justus 2
-
WTFYD kävi laajalti läpi eilisen urheilupäivän tapahtumia. Aiheina muun muassa jalkapallo ja jääkiekko. Toimittajamme Frans selaili myös tämän päiväisten iltapäivälehtien uutisia lähetyksen aikana ja toimittajapari tarttui aktiivisesti polttaviin puheenaiheisiin.
Lähetyksen pääset kuuntelemaan tästä:
WTFYD Ti 10.3 Niko ja Frans
-
Perse auki, puilla paljailla, rutiköyhä, varaton, massit loppu, toisin sanoen no money no funny… Kun rahavirta ehtyy ja tili vetelee viimeisiään, useimmilla opiskelijoilla vähintäänkin kuukausittain toistuva tila, rajoittuu potentiaalisten aktiviteettien määrä huomattavasti. Ulos on turha lähteä, koska kaikki vaatii kuitenkin rahaa, ja tekosyyt alkavat olla kuluneempia kuin Putinin vakuuttelut siitä, ettei Ukrainassa ole venäläisiä sotilaita.
Onko Tinder-treffit jo sovittu, mutta unohdit ottaa huomioon huomisen luottokortin suoraveloituksen? Hätä ei ole tämän näköinen, sillä HEO:n kuvajournalistilinjan opiskelijat päättivät tänä vuonna listata yhteistuumin hieman vaihtoehtoisia ajanviettotapoja, luonnollisesti kuvareportaasien muodossa. Sit back, relax ja valmistaudu vetämään deitiltäsi matto jalkojen alta. Tai itseltäsi, voit toki mennä yksinkin. Tai äidin kanssa.
Tällä viikolla Trombit vie lukijat mukaansa leikkimään turistia omassa kotikaupungissaan. Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 liitetty Suomenlinnan merilinnoitussaari on turistien keskuudessa yksi Suomen suosituimpia matkailukohteita, joten miksipä et siis itsekin ottaisi aikaa “kiireisestä” aikataulustasi ja matkustaisi kokemaan hieman maasi historiaa. Saarella on lukuisten ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi useita linnoituksia, vallihautoja ja museoita, joten pääset pennittömänäkin nauttimaan uskomattomasta päivästä.
Saarelle pääsee läpi vuoden Helsingin kaupungin liikennelaitoksen säännöllisesti liikennöimällä lautalla, jonka kyytiin pääsee Helsingin sisäisellä matkakortilla tai kertalipun hinnalla. Matka kestää noin 15-20 minuuttia, ja on jo itsessään mukava irtiotto arjesta.
Teksti ja kuvat: Uwa Iduozee
-
Viime vuoden viimeisenä päivänä jysähti. Kun Suomessa oltiin jo itseasiassa päästy vuoden 2015 puolelle, niin Kanye Omari West julkaisi uuden kappaleensa Only One. Sen jälkeen kun ihmiset olivat selvinneet yllätysjulkaisusta koituneesta shokista, alkoi ‘somemyrsky’, kun joku keksi twiitata, että miten se Kanye onkin mukava mies nostaessaan tuntemattomampia nimiä esiin.
Onhan toki totta, että Kanye nostaa tuntemattomia nimiä esiin. Pari viikkoa sitten Brit Awardsissa ensiesityksensä sai All Day kappale, jossa on mukana vierailemassa minnesotalainen Allan Kingdom, jolla on nyt alle 8000 tykkäystä facebookissa ja suosituimmalla videolla youtubessa vajaat 200 000 näyttökertaa.
Vertailun vuoksi suomalaisella Paperi-T:llä on julkaisematta yhtäkään soololevyä kasassa vajaat 7000 tykkäystä ja suosituimmalla videolla Sä jätät jäljen 370 000 katselua. Tässä tarkoitettiin nyt tuntemattomalla nimellä kuitenkin Paul McCartneyta, miestä joka on saavuttanut musiikkimaailmassa suurin piirtein kaiken kutsua Vain elämää-ohjelmaan lukuunottamatta. Pienenä knoppina, että oli Paul muuten mukana tuossa All Dayssakin.
Asia nousi uudestaan esille kun Kanye julkaisi Only Onen jälkeen uuden singlen FourFiveSeconds tulevalta Wolves-levyltään. Kappaleessa oli Paulin lisäksi mukana myös alun perin Barbados-lähtöinen Rihanna.
Kun kappale nousi toisella listaviikollaan Billboardin Hot 100-listan viidennelletoista sijalle, oli kyseessä Paul McCartneyn isoin hitti 28 vuoteen. Kappale on tätä kirjoittaessa saman listan viides.
Listoihin vetoaminen saattaa olla löyhää, mutta jos mainstreamista puhutaan, niin silloin sitä voi myös sitä kautta tarkastella.
Kysymys kuuluukin, tarvitseeko 15-vuotiaan jenkkinuoren oikeasti tietää artistia, jonka viimeisimmästä hitistä on kulunut melkein kolme vuosikymmentä? Varsinkin kun tuona aikana on kuollut ja kuopattu esimerkiksi bändi nimeltä Nirvana. Sekä vielä se fakta, että kappaleessa mukana oleva Rihanna on 27-vuotias, eli vuoden nuorempi mitä edellinen hitti?
Löysästi otsikkoon viitaten: onko esimerkiksi Kalliossa asuvan oleellista tietää, että Jontin & Shakan sämpläämä Fredin kappale Kolmatta Linjaa on käännösiskelmä englantilaisen teatteri- ja tv-musiikki säveltäjän Tony Hatchin kappaleesta Beautiful In The Rain?
Toki Paul McCartneylla tai oikeammin The Beatlesilla on merkittävä vaikutus musiikin kehityksessä. Kuinka montaa bändiä ei välttämättä olisikaan ilman Beatlesin vaikutusta? Yksi tämän sukupolven beatleseista, aavistuksen jo väljähtänyt Radiohead otti todelliseen klassikkoalbumiinsa OK Computeriin vahvasti vaikutetteita Beatlesista. Ehkä jo klassikkostatuksenkin ansaitsevan OKC:n toisena singlenä julkaistu Karma Police on käytännössä Sexy Sadien ensimmäiset kahdeksan sekuntia venytettynä vinksahtaneessa muodossa reiluun neljään minuuttiin, enemmän tai vähemmän vahingossa.
Jos ei olisi Radioheadia, niin olisiko mm. Musea? Oasiksen kohdalla vaikutteet ovat ilmiselvät, Beach Boysin Brian Wilson on kertonut Rubber Soulin olleen inspiraationa lähtiessään levyttämään Pet Sounds-klassikkoa ja on se aiemmin mainitun Nirvanankin jo edesmennyt laulaja Kurt Cobain kertonut ottaneensa vaikutteita Beatlesista.
Hypätään kuitenkin lopuksi tähän päivään. Jos opiskelee nykyään lakia, on varmaan jollain tasolla ihan oleellinen tieto, että Napoleonin Code Civil on vaikuttanut useamman eurooppalaisen maan lainsäädäntöön. Mutta musiikki taas muuttuu ja elää jatkuvasti.
Jos 15-vuotias atlantalainen Aubrey tietääkin, että kaimansa Aubrey Graham aka. Drake teki historiaa olemalla Billboardin ensimmäinen räppäri TOP 100 Artist-listan sijalla yksi. Suorituksesta tehden enemmän kuin kohtalaisen se, että kyseessä on vieläpä kanadalainen artisti. Tai, että samalla Drake on saanut koko uuden levynsä (If You’re Reading This It’s Too Late) Top-100 R&B/Hip Hop-songs listalle. Eli kaikki 17 kappaletta. Hän on myös neljässä muussa kappalleessa mukana vierailevana artistina. Se tekee kahdenkymmenenyhden kappaleen kanssa 42% koko listasta. Paljon tilastoja yhdelle miehelle.
Samalla molemmat Aubreyt tietävät, että mistä tekstin otsikko otti vaikutteensa. Tietääkö Beatleseja rokittava hiusrajan kadottanut rokkipoliisi tätä? Kuitenkin kun tilannetta voi aika suoraan verrata siihen, mitä Beatles saavutti 70-luvulla.
Kysymykseeni vastaus: tarvitseeko nykyään tietää, että kuka on Paul McCartney, jos omat vanhemmat eivät olleet välttämättä tavanneet silloin 28-vuotta sitten? Ei. Ehkä 28-vuoden päästä Samuli Putro vierailee jonkun räppärin biisillä, hän on silloin Paulin tavoin sopivasti 72-vuotias. Eikä silloinkaan nuoren ihmisen tarvitse tietää, että kenen biisi se Todella kaunis on tai, että kertooko se oikeasti olutpullosta.
Kolumnin kirjoitti Radio & TV-linjan Tuomas Aflecht. Voit kuulla hänet Hyeenojen lähetyksissä ja aina torstaisin klo 17.00 Tuomaksen Piinkovassa Rytmiradiossa.
-
Michael Pounds
Kuva: Anja NystenYlirasitustila on tullut nuorten urheilijoiden maailmaan ryminällä. Valitettavan usein näkee lääkäreiden vastaanotolla 13-17 vuotiaita atleetteja, joilla ei varsinaisesti ole loukkaantumista, mutta jokin mättää.
Mitä on ylirasitustila? Nuorilla urheilijoilla se on radikaalisti lisääntynyt. Koitan oman näkemykseni kautta pureutua hieman tarkemmin.
Ylirasitustila on laitettu kolmeen eri kategoriaan: overtraining syndrome, functional overreaching ja non-functional overreaching.
Overtraining syndrome -tilassa palautuminen kestää kuukausia tai jopa vuosia, eikä aina ole täydellinen.
Functional overreaching -tilassa kovan, pidemmän harjoittelujakson esim. leirin aiheuttama lyhytkestoinen suorituskyvyn heikkeneminen, mikä sopivan palautumisen myötä johtaa parantuneeseen suorituskykyyn.
Non-functional overreaching -tilassa kova harjoittelu ( tai riittämätön palautuminen) jatkuu pidempään, suorituskyvyn heikkeneminen, joka ei korjaannu tavanomaisella levolla eikä johda suorituskyvyn paranemiseen. Palautuva tila kuitenkin tulee pidemmällä lepojaksolla.
Mistä johtuu?
Jokaisella tästä kärsivällä urheilijalla on tietysti oma tarinansa, mutta syy saattaa olla yksi näistä.
TREENI ON YKSIPUOLISTA
Nuorten harjoittelu on pääsääntöisesti nykyään liian yksipuolista. Jalkapalloilijat pelaavat jalkapalloa ympäri vuoden. Koripalloilijat hikoilevat salissa ympäri vuoden. Kroppa ei saa uusia ärsykkeitä, mikä haittaa monipuolista kehitystä.
Tämä vaikuttaa suoraan urheilijan motivaatioon. Kun motivaatio on matala, henkisesti on vaikeampaa latautua päivän harjoitukseen. Kuten lääkäri Aleksi Kallioniemi totesi urheilulääketiedeillassaan: “Kannattaako lyödä päätä betoniseinään?”
Asia jossa Yhdysvallat on valovuosia edellä Suomea, on että kannustetaan urheilijaa harrastamaan useita eri lajeja. Tällä hetkellä maailman paras koripalloilija LeBron James pelasi lukion viimeiseen vuoteen saakka amerikkalaista jalkapalloa, 90-luvulla vaikuttaneet Bo Jackson ja Deion Sanders pelasivat samanaikaisesti amerikkalaista jalkapalloa NFL:ssä, sekä pesäpalloa MLB:ssä.
Esimerkkejä löydän myös oman urani varrelta. Omasta A-juniori koripallojoukkueesta 4 pelaajaa pelasivat kesäisin jalkapalloa, talvisin koripalloa. Kolme heistä pelaa Korisliigassa, yksi pelaa jalkapallon Veikkausliigassa. Monipuolisuus on tärkeintä nuorelle urheilijalle.
RUOKAVALIO
Päivälehtien nettisivuille tulee viikoittain juttuja, kuinka saa viisi kiloa viikossa laihdutettua. Smoothie-dieetti, karppaus, sokerit pois jne. Urheilijat kumminkin tarvitsevat kaikkea.
Hiilihydraattien tärkeyttä aliarvioidaan paljon. Hiilihydraatit tuovat lihaksistoon tarvittavaa bensaa, jota lihakset tarvitsevat palautuakseen. Amerikkalainen tutkijaryhmä paneutui yhdessä tutkimuksessaan, johon osallistui 20 henkilöä. Puolelle urheilijoista annettiin runsashiilihydraattinen ruokavalio ja muille melko vähähiilihydraattinen ruokavalio. Jokainen urheilija harjoitteli kestävyysurheilua 60 minuuttia noin 75 % tehoilla.
Kolmen päivän harjoittelun jälkeen vähemmän hiilihydraatteja saaneessa ryhmässä ylikuormituksen ja palautumisen mittarina käytettävä testosteroni/kortisoli (fTC) –suhde aleni -43 %, kun se säilyi muuttumattomana (-3 %) runsaasti hiilihydraatteja saaneessa ryhmässä. Vähemmän hiilihydraatteja saaneet olivat siis ajautumassa ylirasitustilaan. Tässä linkki tutkimukseen.
Monipuolinen ruokavalio elintärkeä sekä kropalle, että mielelle.
PALAUTUMISEN VÄHYYS JA LAATU
Lepo on yhtä tärkeää kuin treenaus. Vanha sanonta ”lihas kasvaa levossa” pitää paikkansa. Nuori urheilija tarvitsee vähintään 9 tuntia unta. Unen aikana kehoon erittyy kasvuhormonia, jolla on kehoa korjaavia ja kehittäviä vaikutuksia.
Palautumista tehostaa myös tasapainoinen ruokavalio, venyttely, huoltavat ja -palauttavat harjoitteet. Harjoitusten jälkeen jäähdyttely ja venyttely saa lihakset nopeasti palautumaan kovasta harjoitteesta ja olemaan valmiita seuraavaan harjoitteeseen.
Päivät ilman urheilua ovat todella tärkeitä. Päivä ilman lajin tuomaa stressiä alentaa stressitasoa ja pitää mielen virkeänä. Stressitasojen alennus saa myös leposykettä alemmas, treenin aikana pystyy keskittymään enemmän harjoitteluun joka parantaa harjoituksen laatua.
Yhteenvetona toimii lääkäri Aleksi Kallioniemen lausahdus: ” There is no such thing as over-training, there is just under-eating and under-sleeping”.
Tilastoja
Huippujuoksijoilla kyselytutkimuksen mukaan: naisilla 60%, miehillä 64%.
Kuntoilijoilla 33% ( Morgan 1987, 1988)
Nuorilla yleisempää parempia tuloksia tehneilläYleisempää urheilijoilla, joilla on aiemmin myös todettu.
College-uimareilla, joilla aiemmin on todettu ylirasitustila, uusiutumisriski oli 91%, muilla 34% ( Raglin, 1993)Michael Pounds, HEO Media
-
Fitness-elämäntavasta on tullut muotia ja arkipäivää. Mediassa hehkutetaan huippukuntoa ja hyvää oloa niin, ettei pakoon tunnu pääsevän vaikka haluaisikin. Continue Reading…
-
Sport For Dummies on monipuolisesti urheiluun pureutunut ohjelma, joka keskustelee urheilusta niin, että tyhmäkin sen ymmärtää. Toimittajamme Feliks Heikkinen, Sara Hopsu ja Mikko Saarela mm. haukkuvat ampumahiihdon MM-kisojen takaa-ajokisat ja ihmettelevät selostajalegenda Matti Kyllösen saamia tappouhkauksia.Mukana myös OLS-tähti Joni-Arttu Siepin haastattelu. Tätä ja paljon muuta kuulet tästä:
SFD 9.3.2015
-
