• Karanteeni 6 – 0 FOMO

    FOMO no mo! Se on loppu ny! 

    FOMO tulee sanoista Fear Of Missing Out, jonka suomennos paitsi jäämisen pelko koskettaa yhtä lailla yläastelaisia kuin yritysten esihenkilöitä. Mielellään olisimme ainutlaatuisia, erottautuisimme massasta vaatteilla, mielipiteillä, kiinnostuksen kohteilla, mutta FOMOlta ei säästy vegaanit tai twerkkaajatkaan.

    Homo Sapiens on luontaisesti kiinnostunut olemaan osana ympärillä tapahtuvia asioita. Ei haluta jäädä paitsi mistään, ei silloinkaan, kun ei jaksaisi tai välttämättä kiinnostaisi. Kyseessä on siis fysiologinen reaktio ja voit huokaista helpotuksesta! Olet (kerrankin) syytön siihen miltä sinusta tuntuu.

    Olen kärsinyt FOMOsta kauan ennen kuin tiesin mistä on kyse.  Sen vuoksi olen lähtenyt lukemattomia kertoja ulos viikonloppuna, vaikka olen ollut täysin uuvuksissa kuluneesta viikosta. Myös leffat ja tv-sarjat on nähtävä asap. Laumat vaeltavat erinäisiin avajaisiin, että ovat varmasti ensimmäisten joukossa tietävät mistä puhutaan. Shmile-poseeraus, Mochi-iho, Tiger King-sarja, CBD-tuotteet, *jonkun trendikkään* insta stoori, kaikki tänne nyt! 

    Aivojen kipukeskukset aktivoituvat, kun ihminen kokee jäävänsä ulkopuoliseksi vuorovaikutustilanteessa. FOMO muistuttaa  fyysiseen kipuun rinnastettavaa tunnetta. Eräässä tutkimuksessa teini-ikäisiä jätettiin sivuun pallonheitto pelissä, jonka aikana he siis uskoivat leikkivänsä kahden muun murrosikäisen kanssa, vaikka todellisuudessa he pelasivat ohjelmoidun tietokoneen kanssa. Jälkeenpäin osallistujat kertoivat kokeneensa huolta syrjäytymisestä ​​ja hylkäämisen tunteista. Tunnistan tämän itsessäni.

    Paitsi jäämisen reaktiota on haastava vaimentaa, koska kaikki maailman tapahtumat ovat nykyaikana käden ulottuvilla. Koko ajan, klikkauksen päässä, koko maailma. Kääk! Some on mahtava väline informaation jakamiseen ja infernaalinen väline kipukeskuksen aktivoimiseen. “Laita vaan se kännykkä pois kädestä”  – onnistui ei koskaan, ei keneltäkään.

    Nyt kun karanteeni vaimensi maailman, nyt kun tiedän mitä kaikki muutkin eivät parhaillaan tee, koen harvinaista rauhallisuutta. En menetä mitään – olen  t ä s s ä – ja kerrankin tämä on tarpeeksi. Tällaista tyyneyttä on vaikea saavuttaa jopa äidiltä saatua tiibetiläistä äänimaljaa soittamalla.

     

    Kirjoittaja Anni Lötjönen on Radio- ja TV-journalismin opiskelija sekä FOMO kuntoutuja. 

  • HaastattelutVideot

    PMS oireet – Mitä tiedämme niistä?

    Maailman väkiluku on tällä hetkellä noin 7 miljardia 800 miljoonaa ihmistä. Heistä vajaa puolet on naisia.

    Lähtökohtaisesti jokaisella heistä tulee olemaan kuukautiset ja kuukautisia edeltävä oireyhtymä PMS.

    PMS:n psyykkiset ja fyysiset oireet haittaavat normaalia elämää.

     

    Tämähän on tuttua juttua kaikille koulun bilsan tunneilta ….vai onko?

    Kuvaus – haastattelut – editointi: Anni Lötjönen

    Haastateltavat olivat 20–40-vuotiaita eri puolella Suomea varttuneita henkilöitä.

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa PMS oireet – Mitä tiedämme niistä?
  • Kuinka suhtautua maailmaan by Juice Leskinen

    Juice Leskinen ( 1950- 2006 ) oli tunnettu sekä pidetty sanoittaja, laulaja- lauluntekijä, runoilija ja eittämättä suuri ajattelija.

    Hänen kappaleet puhuvat omalaatuista, verbaalisesti taitavaa, koskettavaa kieltä ja mielestäni haastatteluissa Juice jatkoi samaa linjaa.

    Huumoria unohtamatta.

    Tervetuloa Juicen mielenmaisemaan eri haastatteluista koostetun katkelman muodossa.

     

    Kuuntele kooste tästä:

    Kuva: Juha Jormanainen

    Koosteessa käytetyt haastattelut:

    Klassinen taustamusiikki: https://www.freesfx.co.uk/

    Kommentit pois päältä artikkelissa Kuinka suhtautua maailmaan by Juice Leskinen
  • 24.3. Hillitön Kurvi – Annin päivä

    Hillitön Kurvi Kollektiivista 3/4  kokoontui  -sopivalla turvavälillä-  studion uumeniin.

    Sorvin äärellä kapellimestarina Anni Lötjönen ja ykkösviulisteina Mika ”Petsku” Launiala sekä Jesse ”Bestest” Ryynänen.

    Päivän agendana oli improvisaatio, PMS, ulkonäkö keskustelujen tarpeellisuus sekä taide.

    Lähetyksessä kuultavissa koosteet näyttelijä Elina Stirkkisen haastattelusta, Juice Leskisen maailmankuvasta sekä nuorten aikuisten PMS tietoudesta.

    Kuva: Elina Stirkkinen

    Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä Elina Stirkkinen kertoo mikä improssa on parasta!

    Playlist:

    Ska-P – Cannabis

    Evilsons – All I Do

    Lasse Mårtenson – Miltä Meno Nyt Maistuu

    Mariska – Hetken Kestää Elämää

    Misfits – The Hunger

    The Tornados – Bustin Surfboards

    Dusty Springfield – Son of a Preacher Man

    Kelis feat. Pharrell Williams – Roller Rink

    Muska – Kirjoita Postikorttiin

    Joan Jett – I Hate Myself for Loving You

    Ezkimo – Agentti on Takas

    Tšaikovski – Nocturne in D minor

    Whitney Houston – I Wanna Dance With Somebody

    Nirvana – Serve the Servants

    Juice Leskinen – Luonas kai olla saan

     

     

     

     

     

     

     

     

    Kuva: Juha Jormanainen

    Juice Leskinen ( 1950 – 2006 ) osasi runoilla niin kynällä kuin suomenkielellä.

    Kommentit pois päältä artikkelissa 24.3. Hillitön Kurvi – Annin päivä
  • Näyttelijä Elina Stirkkinen & Improvisaation ilot

    Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä Elina Stirkkisen haastattelussa puidaan impron tekemisen iloja ja selvitetään miten aloittamisen noloudesta voi päästä eroon.

    Kuuntele haastattelu tästä:

     

    Elina Stirkkinen on ollut mukana Stella Polariksen toiminnassa jo vuodesta 1995 lähtien.

    Näyttelemisen lisäksi hän kouluttaa, ohjaa, käsikirjoittaa ja on ihanan innostava persoona.

    Kuva: Elina Stirkkinen

    Kommentit pois päältä artikkelissa Näyttelijä Elina Stirkkinen & Improvisaation ilot
  • Niin kuin tanssi, matka ei käy.

     

    Vihaista puhetta, tuimia katseita, henkilökohtaisuuksiin menemistä tai huomiotta jättämistä. Kuulostaako tutulta? Monet meistä kohtaavat tällaista käytöstä päivittäin niin ihmissuhteissa kuin internetissä, mutta yksi ryhmä altistuu huonolle käytökselle enemmän kuin muut. Se on pyöräilijät.

    Vaara vaanii pyöräilijää joka nurkan takana. Hän elää jatkuvassa aistien ylikuormitus-tilassa, uhmaten sääolosuhteita sekä vihamielisiä muiden kulkuvälineiden käyttäjiä. Yllättäen ryntäilevät jalankulkijat, hortoilevat lapset, tietämättömät turistit sekä autoilijat sokeiden pisteiden kanssa, oli mitä oli, se on pyöräilijän edessä. 

    Vuosia innokkaasti polkeneena, olen nähnyt kaiken mitä kaupungilla on pyörälleni sekä minulle annettavana. Pyöräni on varastettu, iäkäs pyöräilijä kaatui edessäni, kun soitin  kelloa tiedottaakseeni häntä tulevasta ohituksesta (?), olen jäänyt auton alle sekä toistuvasti tyydyttänyt kommentti-keijojen avautumisen tarvetta. Se määrä ohjeita mitä olen tuntemattomilta ihmisiltä saanut… Niillä voisi kirjoittaa kirjan. 

    En ole koskaan kehottanut vastaantulijaa käyttämään pakkasella pipoa, mutta minua on ohjeistettu hankkimaan pyöräilyä varten kypärä. Siis vieraat ihmiset ovat puhuneet minulle kadulla ja ohjeistaneet miten tulisi elää. Pöyristyttävää! 

    Kaupungit ovat rajanneet kaikille toimijoille; autolle, pyörälle, kävelijälle, omat kulkuväylät. Toistan: kaikille toimijoille on ihan ikiomat kulkureitit olemassa. Tämän säkenöivän innovatiivisen ratkaisun perusteella luulisi kaikkien osapuolien viihtyvän ja onnistuvan liikenteessä. Ei viihdy. Kaaos ja anarkia vallitsevat hyvistä aikeista riippumatta. Tämä ei voi jatkua näin! Muutos tarvitaan ja voimme tehdä sen yhdessä.

    Tule siis mukaan “kaveriksi pyöräilijälle”-toimintaan! Jäsenenä opit ymmärtämään lajin hankaluuden hienouden, toiminnan arvoja sekä harrastajien syitä käyttää pyörän kelloa. Kanssamme voit pyöräillä pelkästään sitä varten merkittyjä ajoväyliä pitkin! Pääset myös kokeilemaan millaista on olla järkevä jalankulkija tai huomaavainen autoilija. Poljetaan kun tavataan!

     

    Kirjoittaja  Anni Lötjönen on Radio- ja TV-journalismin opiskelija sekä (nykyään) pyöräilykypärän omistaja.

  • AjankohtaistaVideot

    2 min. KAPINA -osa 1: Lihansyöjä

    2 min. KAPINA -sarja ei tuomitse, vaan tutustuu erilaisiin näkökulmiin kahden minuutin ajan.
    Aihe on ajankohtainen ja mielipide vapaa.

    Tämänkertaisessa jaksossa tapaamme lihansyöjän, joka ei aio vähentää lihan syöntiä ilmastonmuutoksen takia.

    Työryhmä:
    Vieras: Sami
    Kuvaus: Petsku & Anni
    Toimitus & Editointi: Anni

    Kommentit pois päältä artikkelissa 2 min. KAPINA -osa 1: Lihansyöjä
  • Unelmia ja oikeita hommia -osa 4: UX Design Lead Henrik Sunden nauttii ongelmanratkaisusta ja haaveilee paremman maailman luomisesta.

     

     

    Olet päivittäin tekemisissä designin kanssa, vaikka et olisi kiinnostunut siitä. Meryl Streep opetti tämän aikoinaan elokuvassa Paholainen pukeutuu Pradaan. 

    Henrik Sunden on Alma Talentin UX Design Lead ja olet voinut käyttää hänen kehittämiä palveluita, vaikka et tiedä mitä UX Design on.

    Alma Talent on osa Alma Mediaa, joka on Suomen toiseksi suurin mediatalo. Alma Talentissa on kymmeniä brändejä mukaanlukien Iltalehti, Etuovi.com, Mikrobitti, Monster. Henrik yhdessä tiiminsä kanssa kehittää pääasiallisesti Kauppalehden sovelluksia ja verkkosivuja. Kuuntele millainen on käyttökokemussuunnittelijan perus työpäivä ja mitä lähipiiri kuvittelee UX Designerin tekevän työkseen.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Toimitus & Kuvat: Anni Lötjönen

    Kommentit pois päältä artikkelissa Unelmia ja oikeita hommia -osa 4: UX Design Lead Henrik Sunden nauttii ongelmanratkaisusta ja haaveilee paremman maailman luomisesta.
  • Tutkimuksen mukaan väkivalta poliisia kohtaan lisääntynyt – osa siitä koetaan työhön kuuluvana

    Poliisin kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Poliisi itse kokee vähäisen väkivallan työhön kuuluvana.

     

    Poliisin kerrotaan suorittavan tänä päivänä enemmän hälytystehtäviä kuin aiemmin, mutta entistä vähemmällä henkilöstöllä. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton varapuheenjohtaja Leena Leppälä sanoi tämän näkyvän henkilöstön jaksamisessa. SPJL:n valtuuston syyskokous järjestettiin Helsingissä marraskuussa.

    – Yhä useampi työntekijä uupuu työssään, mikä heijastuu väistämättä kansalaisille tarjottaviin palveluihin. Työmäärän lisääntyminen koskettaa myös koko sisäisen turvallisuuden ketjua: niin poliisia, Hätäkeskuslaitosta kuin oikeusministeriön hallinnonalaa, Leppälä jatkaa.

    Hallintotieteiden maisteri Henri Rikanderin tekemän tutkimuksen mukaan poliisin kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Hän havaitsi lisääntyneen väkivallan aineistoa kerätessään. Väkivalta poliisia kohtaan on myös raaistunut ja monimuotoistunut.

    Rikanderin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin poliisin voimankäytön toimivaltaa, voimankäyttötilanteiden syntyä ja seurauksia sekä poliisin kohtaamia väkivaltatilanteita ja oikeusturvakysymyksiä.  

    “Perusvääntö” ei päädy rangaistavaksi

    Tutkimuksessa käy ilmi, että poliisiin on syntynyt ei-toivottua sietämisen kulttuuria, sillä vähäinen poliisiin kohdistuva väkivalta koetaan työhön kuuluvana. 

    – Kuvaava ilmaisu väkivaltaan suhtautumisesta on poliisien käyttämä termi ”perusvääntö” tai se, että ankaraa väkivaltaa lievempien tapausten lukumäärää ei edes muisteta, kertoo Rikander.

    Väitöstutkimuksen mukaan kaikista poliisiin kohdistetuista väkivallan teoista ei seuraa näiden tekijälle lain edellyttämää seurausta. Syinä ovat aiemmin mainittu sietämisen kulttuuri sekä prosessiekonomia, jolla viitataan poliisin kokemukseen käräjäoikeudessa esiintymisestä vastenmielisenä, turhana tai ylimääräisenä tehtävänä.

    SPJL:n varapuheenjohtaja Leppälä painottaa, että väkivaltaa ei tulisi sietää ammattinsa vuoksi.

     – Kenenkään ei pidä sietää väkivaltaa ammattinsa vuoksi, eikä sitä voida pitää hyväksyttävänä toimintamallina poliisia kohtaan.

    Riittävät resurssit edellytyksenä työn toimivuudelle

    Poliisi suorittaa tänä päivänä enemmän hälytystehtäviä kuin aiemmin, mutta entistä vähemmällä henkilöstöllä. Leppälä sanoo tämän näkyvän henkilöstön jaksamisessa. Yhä useampi työntekijä uupuu työssään, mikä heijastuu väistämättä kansalaisille tarjottaviin palveluihin. 

    – Työmäärän lisääntyminen koskettaa myös koko sisäisen turvallisuuden ketjua: niin poliisia, Hätäkeskuslaitosta kuin oikeusministeriön hallinnonalaa, korostaa Leppälä valtuuston syyskokouksessa.

    – Riittävä henkilöstömäärä on edellytys poliisien työturvallisuudelle, työssä jaksamiselle ja koko sisäisen turvallisuuden ketjun toimivuudelle, painottaa SPJL:n valtuusto.

    Maan hallitus on luvannut nostaa poliisien määrää 300:lla yhteensä 7500:aan.

     

     

    Toimittaja: Anni Lötjönen

    Kuvat: Inkeri K.

Kjøpe Viagra uten resept Acheter Cytotec Kjøpe Cialis Norge uten resept Priligy kaufen ohne rezept Viagra kopen Nederland Acquistare Viagra senza ricetta Italia Acquistare cialis Italia