-
-
Kuka olet?
-
Miten vietät pääsiäistä, onko traditioita?
-
Miten nautit mämmisi?
-
Minne lentäisit luudalla?
-
Mitä toivot pääsiäismunasta kuoriutuvan?
Mauri Piispanen, ylläpidän atk-verkkoa HEO:ssa.
Pääsiäisenä mennään mökille, siellä lasketaan lastenlasten kanssa mäkeä.
Mämmiä syön huonosti ja harvoin.
Lentäisin Jungfrauiochille (Euroopan korkein rautatieasema).
Munasta voisi kuoriutua matkalippu kauas.
Olen Pille Kõrvits, toimin siivoojana HEO:ssa.Vietän pääsiäistä kotona, värjäilen munia sipulilla, teen pashaa ja rauhoitun.
Nautin mämmini kulhosta ja maidon kera.
Lentäisin luudalla Australiaan.
Munasta toivoisin kuoriutuvan kengurunpoikasen.
Tatu Hiltunen, ”elämäntapakonsultti”.Traditioihin kuuluu syödä lasteni suklaamunat, tarpeen mukaan pihistän myös lelut.
Nautin mämmini visuaalisesti…
Lentäisin luudalla 1920-luvulle tai linnunradan rajalle tai….Kuopioon!
Toivon että pääsiäismunasta kuoriutuu maailmanrauhaa.
-
-
Kaksi kilpailijaa istuu sohvalla pitäen toisiaan käsistä. Studioyleisö odottaa jännittyneenä. ”Suomen…ensimmäisen…Big Brotherin…voittaja on…Perttuuuu!”
Viime joulukuussa tuli kuluneeksi 10 vuotta Suomen ensimmäisen Big Brother -voittajan julkistamisesta. Kisan voitti tuolloin 23-vuotias vihtiläinen Perttu Sirviö.
Tuon kymmenen vuoden aikana tositv on kokenut melkoisen evoluution. On Paratiisihotellia, Hottiksia, Suomen surkeinta kuskia, kokkia ja Ensitreffejä alttarilla. Nykyään tositv-ohjelmiin lähtemisen suurin syy on päästä televisioon ja julkisuuteen. Silloin, kun Perttu ja kumppanit valtasivat BB-talon, oli vähän erilaiset kuviot.
”Me lähdettiin seikkailuun ja tottakai se voittoraha motivoi, eikä silloin tiedetty mitä siitä seuraa”, Perttu sanoo. Tarkoittaen tietysti sitä julkisuusrumbaa, johon tositv-tähdet joutuvat, ja jota kaikki eivät hallitse.
Kanavatarjonta tulvii tositv-ohjelmia.
Perttua julkisuus on kohdellut aina hyvin. Onko tähän joku salaisuus?
”Pitää tietty raja, mitä kerrot ja mihin lähdet mukaan. Tietyt asiat pidetään siellä oman boxin sisällä.”
Helpottaa tietysti jos omaa ihan normaalit käytöstavat, eikä tarkoituksellisesti lähde kylille huutelemaan.
”Onhan tässä pämpätty ja pidetty hauskaa”, hän naurahtaa. Mutta kohtuudella. Pertusta ei skandaaliuutisia ole kirjoitettu koskaan.
Vieläkö olisit halukas lähtemään, tai onko pyydetty, esimerkiksi uudestaan Big Brotheriin tai vastaavanlaiseen formaattiin?
”Ei ole pyydetty, enkä lähtisikään. En ole enää niissä kuvioissa. Silloin näki sen koko homman, niin hyvässä, kuin pahassa.”
Kaksi vuotta sitten Perttu kuitenkin nähtiin asiapitoisemmassa Tervetuloa kotiin -realitysarjassa. Ohjelmassa remontoitiin ihmisten koteja kuntoon heidän poissaollessaan.
Tällainen ohjelma juontaa juurensa Pertun ammatillisesta osaamisesta. Hän on saanut vastailla väsymykseen asti kyselyihin, mitä hän teki BB:stä voittamillaan rahoilla, mutta kerrataanpa vielä.
Hän perusti rakennusalan yrityksen, jonka kautta vielä nykyäänkin tekee urakointia. Myöhemmin hän on perustanut ystäviensä kanssa toisenkin firman, joka tuo maahan sisustustarvikkeita ja tekee muun muassa ravintolasisustuksia. ”Meillä on sata jälleenmyyjää ympäri Suomea”, hän kertoo.
Paitsi perusti voittorahoilla firman, tuli maailmallakin käytyä. ”Pamplonan härkäjuoksussa olen käynyt kuutena vuonna ja ensi kesänä tulee neljäs Monacon Grand Prix. Mä tykkään Monacosta, se on sopivan pieni, ei ole pahuutta, ihmiset voivat hyvin ja se huokuu heistä.”
Jos on tositv mennyt kymmenessä vuodessa eteenpäin, samoin on tehnyt Perttu omassa elämässään. On yrityksiä, omakotitalo ja kaksi lasta. Nykyään hän silminnähden nauttiikin elämästään perheensä kanssa ja itsellensä mieluisten työkuvioiden keskellä.
Virallisen haastatteluosuuden jälkeen Perttu pääsee vielä vauhtiin antaessaan pientä osviittaa tulevista projekteista. ”Eri alojen ihmisiä kun pannaan nippuun ja verkostoidutaan, niin alkaa tulosta tulla”, hän vinkkaa.
Perttu viihtyy nykyisissä kuvioissaan.
Teksti Jukka Leskinen, kuvat Danae Delikouras ja Jukka Leskinen
-
Pakkasen autioittaman Helsingin Pitäjänmäen uumenista kuuluva bassonjytke johdattaa meidät pimeässä kohti ovea. Sitten koko Ringside Gymin 700 kirkkaasti valaistua neliötä pistävän hienhajun kera paiskautuvat naamalle. Sisällä kylmyydestä ei ole tietoakaan. Kaiuttimista jymisevää rap-musiikkia säestää ympäri salia kuuluva painavien iskujen pauke. Näky on tyrmäävä. On tiistai-ilta. Tervetuloa ammattilaisten vuorolle.
-
- Kuka olet?
- Mitä sinulla on tällä hetkellä työn alla/pohdinnassa?
- Mistä haaveilet?
- Minne matkustaisit juuri nyt?
- Onko kevättä rinnassa?
Olen Jyrki ja työskentelen merikartoituksen parissa.
Tällä hetkellä vapaa-aikaa täyttää uuden kodin remontointi.
Haaveilen keväthangista ja puuterilumesta. Juuri nyt matkustaisin Pallastunturille.
Kyllä kevättä on rinnassa, typerä hymy naamalla ja ajatukset karkailevat.
Olen Arandi De Souza Ferreira, työskentelen keittiöapulaisena.Juuri nyt pohdinnan alla on pysyvämpi työpaikka.
Haaveilen siitä, että perheelläni on turvallinen tulevaisuus.
Matkustaisin kotimaahani Brasiliaan.
Kyllä on kevättä rinnassa, hymy herkässä!
Olen Teemu Niemelä, opiskelen Heo:ssa visuaalista journalismia.
Tällä hetkellä työn alla hakuprosessi seuraavaan opiskelupaikkaan.
Haaveilen elämästä ilman aikatauluja.
Matkustaisin Japaniin, se olkoon paratiisimaani.
Kyllä, kevättä on rinnassa…
-
Tay Pham (30) muutti perheineen pakolaisina Suomeen Tayn ollessa vielä hyvin nuori. Suuren yrittäjäperheen lapsena hän oppi pian rahan arvon, ja ensimmäisiä kesätöitään hän tekikin jo 13-14 vuotiaana.
Opiskellessaan Laureassa Tay työskenteli samalla hänen sisarustensa perustamassa kauneushoitolassa, jossa hän teki myös ensimmäiset tatuointinsa.
Oman liikkeensä, Tattoo Shopin, Tay avasi Kaisaniemeen vuonna 2009. Liike menestyi hyvin, ja Tayn luottohenkilöksi nousi hänen hyvä australialainen ystävänsä ja kollegansa Scott Kearney.
Kaisaniemen liikkeessä työskennellessään Tay oppi paljon sekä itsestään että yrittäjänä toimimisesta. Henkilökohtaisten ongelmien tuoman stressin vuoksi Tay kävi itse liikkeessä vain pari kertaa viikossa ja delegoi paljon tehtäviä Scottylle. Scott hoiti niin ajanvaraukset kuin työhaastattelutkin.
”Olin lomalla jotain 7-8 kertaa vuodessa ja matkustelin vaan ympäri maailmaa. En mä näin jälkeenpäin sitä varsinaisesti kadu, mutta kyllä sitä olis voinut toisinkin toimia.”
Taylle valkeni, että vaikka Scott hoiti Tattoo Shopissa Tayn hänelle antamat tehtävät hyvin, ei liike tuntunut enää hänen omaltaan. Hän oli kasannut tämän harteille liikaa asioita ja oli itse vastuussa todella vähästä. Tay alkoi ottaa pala palalta tehtäviä takaisin itselleen ja samalla harjoitteli aktiivisesti tatuoimista kehittyäkseen siinä entisestään.
”Siinä parissa vuodessa mä opin enemmän, kun mitä olin oppinut mun koko sen astisen uran aikana.”
Kun Helsingin yliopisto osti koko Kaisaniemen korttelin, Tattoo Shop joutui muuttamaan nykyiselle sijainnilleen Lapinlahdenkadulle. Liiketila oli paljon pienempi aikaisempaan verrattuna, ja työntekijöistä jäljelle jäivät Tayn lisäksi hänen ystävänsä Anna-Kaisa ja Scott. Pienempi putiikki ja hankalampi sijainti luonnollisesti söi osansa Tattoo Shopin tuloista.
”En mä tätä työtä rahan takia tee. Tatuoiminen on mulle intohimo.”
Tätä nykyä Tay tatuoi yksin Lapinlahdenkadun liikkeessään. Uusia harjoittelijoita, tai työntekijöitä hän ei suunnittele näihin tiloihin ottavansa, mutta suuremman liiketilan löytyessä sekin olisi suunnitelmissa.
Teksti: Anni Hausen
Kuvat: Jenni Raappana
-
Talin jalkapallohallissa on vielä maanantaina aamupäivällä kello 11.50 pimeää. Pian kello kahdentoista jälkeen HIFK:n Veikkausliigajoukkue saapuu harjoituksiin. Joukon ensimmäisenä päävalmentaja Honkavaara. Hetken jutustelun jälkeen Honkavaara viittoo seuraamaan pukukoppitiloihin, joissa aloitamme haastattelun.
-
Uutta opiskelupaikkaa on mahdollista hakea kevään yhteishaussa
HEO:n opiskelijoiden työurakka alkaa olla lopussa ja kevään yhteishaku on jälleen ajankohtainen. Opiskelijat vaikuttavat optimistisilta jatkonsa suhteen.
Kirjoittava journalisti-linjan opiskelija Kirsi Halmetoja näkee, että hänen aikansa HEOssa ei valunut hukkaan, vaikka toimittajaa hänestä tuskin tulee.
“Ensiksi hain Helkaan. Kun hakeminen kesti, niin valitsin Heon kirjoittava journalisti- linjan, koska tykkään kirjoittaa”, tuumii Kirsi.
Kevään yhteishaussa Kirsi hakee uutta opiskelupaikkaa ja linja on selvillä.
“Olen viihtynyt Heossa ja seuraavaksi haluaisin opiskella sosiaalitieteitä tai mennä töihin”, Kirsi tiivistää.
Kirsi Halmetoja Seuraavaksi tapaan oikeustieteitä lukemaan halajavan Sampsan. Sampsa ei päässyt opiskelemaan korkeakouluun ja alkoi sen sijasta opiskella kansanopistossa. Onko se rimanalitus?
“Ei missään tapauksessa. Tämä on ollut ehdottomasti positiivinen kokemus. Seuraavaksi menen toivottavasti kohti uraputkea”, Sampsa pohtii.
Sampsa Toinen oikiksen pääsykoekirjoja kahlaava opiskelija Olli Valtanen ei taas päässyt yliopistoon eikä korkeakouluun ja valitsi Heon. Hänen mielestään kansanopistostakin voi olla jotain hyötyä jatko-opintoja ajatellen.
“On, paljon aiheita joita pohtia. Toivottavasti niiden avulla saa tarpeeksi elämän eväitä, jolla voi suunnata kohti työelämää”, Olli tuumii.
HEO toimii hyvänä polkuna kohti vaativampia kouluja ja ehkä jopa väylänä työelämään.
Teksti: Aleksi Juvonen
Kuvat: Martta Nerg -
- Kuka olet?
- Mitä sinulla on tällä hetkellä työn alla/pohdinnassa?
- Mistä haaveilet?
- Minne matkustaisit juuri nyt?
- Onko kevättä rinnassa?
Petri Suni. Kuva Martta Nerg Olen Petri Suni, kuvittaja ja visuaalinen suunnittelija. Opetan HEOssa mm. graafisen suunnittelun opiskelijoita.
Työn alla on parhaillaan kuvitusprojekti, jossa tehtävänäni on suunnitella ja kuvittaa kuvitteellisia robottihahmoja. Näin ollen robottihahmot ovat viime päivinä pyörineet mielessä.
Haaveilen siitä, että olisi aikaa piirrellä omia projekteja ja kehitellä siinä sivussa uusia kuvitustyylejä.
Voisin matkustaa vaikka Bolognaan. Vierailin siellä viime kesänä ensimmäistä kertaa ja pidin paikasta niin paljon, että menisin sinne mieluusti uudestaan.
Rinnassani on ikuinen kevät:)
Roosa. Kuva Martta Nerg Olen Roosa. Toimin mm. tuntiopettajana HEOssa. Tällä hetkellä työn alla on Kauppakorkeakoulun pääsykoevalmennus.
Haaveilen tulevasta kesästä. Luvassa ainakin matkustelua ja puutarhanhoitoa. Tähän aikaan keväästä matkustaisin ystäväni luo Bangkokiin Thaimaahan. Kesällä Eurooppaan.
Kevättä rinnassa? Ei oikeastaan, koska sääkään ei ole vielä ollut kovin keväinen.
Heikki Ryynänen. Kuva Kristiina Sievi-Korte Heikki Ryynänen, av-vastaava HEOssa. Pohdinnassa on kesämökin ulkohuussin rakentaminen. Projekti on alkanut kesällä 2015, ja haaveilen saavani sen valmiiksi.
Matkustaisin Madagaskarille… tai mökille.
Kevättä on rinnassa hiukan, koska ska-musiikki herättää kiinnostuksen.
-
On tammikuu ja tuntuu jo hieman keväältä. Vettä tulee taivaan täydeltä, kun sarjanousija KooKoo on matkannut Kouvolasta Helsingin IFK:n vieraaksi. Lähtökohdat ovat selkeät. Liigan suurimmalla pelaajabudjetilla operoiva HIFK on ottelun ehdoton ennakkosuosikki.
-
HEO:n mediaopiskelijoiden loppuprojekti Trombit on toiminnassa vielä viikon ajan. Trombitin sisällöt näkyvät sivuillamme ja kuuluvat radiossa. Mutta mikä sitten on HEO, kansanopisto, jossa olemme opiskelleet viime elokuusta lähtien? Radio Trombitin toimitus keräsi yhteen joukon mieltä askarruttavia kysymyksiä ja esitti ne miehelle, joka tietää – HEO:n rehtorille Teijo Mathlinille
Mikä on kansanopisto?
Kansanopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos. Toisin kuin muut vapaan sivistystyön oppilaitokset kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia ja niillä on opiskelija-asuntolat. Muilla vapaan sivistystyön oppilaitoksilla kuten työväenopistoilla, kansalaisopistoilla tai oppimiskeskuksilla ei ole velvoitetta ylläpitää asuntolaa. HEOn asuntola sijaitsee opiston yhteydessä Castréninkadulla. Meillä on myös asuntoja muualla Kalliossa opiston lähettyvillä. Voimme tarjota asuntolapaikan noin 80 opiskelijalle.
Miten kansanopistossa opiskelu eroaa muista oppilaitoksista?
Kaikilla kansanopistoilla on koulutusohjelmassa vapaan sivistystyön opintoja. Nämä eivät ole ammatillisiin loppututkintoihin valmistavia opintoja vaan näihin tutkintoihin valmentavia opintoja. Joillakin kansanopistoilla on vapaan sivistystyön koulutusten lisäksi ammatillista koulutusta, esim. hierojan tai koulunkäyntiavustajan ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Toisilla kansanopistoilla voi olla lukiokoulutusta tai mahdollisuus suorittaa kymppiluokka.
HEO on erikoistunut pelkästään vapaan sivistystyön koulutusten järjestämiseen ja olemme olleet jo pitkään Suomen suurin vapaan sivistystyön kansanopisto. Koulutuksemme ovat siis tutkintoon tai ammattiin valmentavaa koulutusta, jota toteutamme yhteistyössä mm. avointen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Kun miettii opiskelua kansanopistossa, kannattaa tehdä vertailua ja tutustua hyvin opintojen sisältöihin.
Kenelle suosittelet HEOa opiskelupaikkana?
Kaikille, jotka haluavat oppia siitä alasta, johon me koulutamme. Tarjontamme on valtavan laaja. Ensi lukuvuotena
kuva: Veera Kannisto meillä on 27 opintolinjaa; uusia opintolinjoja ovat Fysioterapian linja, Oikeustieteen linja ja Sosiaalialan linja.
Edellyttääkö HEOssa (Helsingin Evankelisessa Opistossa) opiskelu uskonnollista vakaumusta?
Ei edellytä. Opiskelijamme tulevat kaikista mahdollisista aatteellisista ja uskonnollisista taustoista. HEO on perustettu kristillisille arvoille ja toimimme edelleen tältä arvopohjalta. Keskeisiä arvojamme ovat mm. toisten kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus.
Paljonko HEOssa on tällä hetkellä opiskelijoita?
Noin 400 päätoimista opiskelijaa. Aloitamme kesällä 2015 vapaan sivistystyön lyhytkurssina lisäksi kesälukion. Siihen on ilmoittautunut jo nyt noin 30 nuorta. Kesälukiossa kerrataan lukion kurssien oppimääriä ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.
Miksi HEO on maksullinen?
HEO saa rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, mutta ministeriö on jatkuvasti pienentänyt rahan määrää. Erityisesti kansanopistojen rahoitusta on supistettu erittäin paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Siksi mekin joudumme keräämään opiskelijamaksuja, joilla ylläpidämme laatua ja kehitämme koulutusta. On häpeällistä, että valtio ei tue kansanopistoja riittävästi.
Miten HEOssa opiskeleva voi rahoittaa hänen opiskelunsa?
Kansanopistossa opiskeleva voi hakea Kelan opintotukea. Tämä on oikeus, joka perustuu lakiin opintotuesta. HEOn opiskelijoista useat tekevät lisäksi osa-aikaista työtä. Sijaitsemme keskellä Helsinkiä, jossa nuorten on aika helppo löytää ilta- ja viikonlopputyötä. Parhaimmillaan lukuvuosi HEOssa antaa mahtavan opiskeluvuoden ja vuoden työkokemuksen!
Antaako opiskelu HEOssa valmiuksia siirtyä suoraan työelämään?
Opintovuosi HEOssa antaa hyviä valmiuksia siirtyä myös suoraan työelämään. Varsinkin kulttuuri- ja mediaopintolinjoilta osa saa työtä juuri siltä alalta, jolle he ovat meillä kouluttautuneet. Kuten edellä mainitsin, HEO ei kuitenkaan valmista ammattitutkintoon – olemme vapaan sivistystyön koulutuksiin erikoistunut kansanopisto, josta saa erinomaisia valmiuksia työelämää varten tai ammatillisiin opintoihin esim. ammattikorkeakoulussa.
Kuvaile HEOa kolmella sanalla
Suomen paras kansanopisto.
Mikä on paras muistosi HEOn opiskelijoiden parissa?
Parasta ja iloisinta on saada syksyisin oma opintolinja täyteen ja aloittaa matka uusien opiskelijoiden kanssa. Lukuvuoden käynnistyminen elokuun lopulla on vuoden jännittävin aika niin rehtorille kuin opettajille. Opintolinjamme kestävät yhden vuoden ja opiskelijat vaihtuvat joka vuosi. Jokainen opiskelijaryhmä on ainutlaatuinen.
Miksi pyöräilet töihin läpi vuoden?
Olen kulkenut koulu- tai työmatkat aina kävellen tai pyöräillen, ympäri vuoden. Se on tapa, joka antaa päivän perusliikunnan ja mahdollisuuden tukea kestävää kehitystä ja toimia ympäristöystävällisesti. Harrastan pyöräilyä muutenkin. Kesäisin teen pyöräretkiä, käyn viikonloppulenkeillä Helsingin Polkupyöräilijöiden kanssa ja osallistun kuntoajoihin.
Haastattelun kokosi Radio Trombitin vastaava nettitoimittaja Tiina Svensk
Lisää tietoa HEO:sta osoitteessa www.heo.fi
