-
Nasima Razmyar haluaa olla mukana rakentamassa EU:n tulevaisuutta. ”Rohkeutta vaikuttaa inhimilliseen työelämään”, toivoo Sosialidemokraattien eurovaaliehdokas Nasima Razmyar. ”Nuorisotakuu on saatava toimimaan Euroopan unionin jäsenmaissa, ja suomalaisten pitäisi kotouttaa maahanmuuttajia tehokkaammin.”
Razmyar, 29, päätti pyrkiä Euroopan parlamenttiin, koska hän kokee saaneensa hyvää oppia ja kokemusta kolmen vuoden aikana eduskunnassa työskennellessään ensin kansanedustaja Mikael Jungnerin avustajana ja sittemmin eduskuntaryhmä SDP:n viestintäsihteerinä.
”Euroopan parlamentti tarvitsee nuoria, kansainvälisiä, hyvin verkostoituneita meppejä yhtä lailla kuin kaikenlaisia, mutta näitä asioita edustan hyvin”, sanoo juuri Instagramiin liittynyt Razmyar.
Nuoren naisen tausta on kokemuksia täynnä. Razmyar on syntynyt Afganistanissa, josta perhe joutui lähtemään pakolaisina Suomeen Nasiman ollessa viisivuotias. Hän on nähnyt läheltä sotaa ja sortoa, joka on aiheuttanut palavan halun päästä parantamaan asioita.
Vaikuttamaan Razmyar on päässytkin. Hän on toiminut laajalti erilaisissa avunantojärjestöissä. Vuonna 2010 hänet valittiin vuoden pakolaisnaiseksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä, ja samana vuonna Razmyar osallistui Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan.
Razmyaria huolestuttaa suunnaton sosiaalinen kriisi koko Euroopassa. Hän nimeää EU-parlamenttivaaleihin kolme tärkeää vaaliteemaa työntekijöiden oikeusista rauhankysymyksiin.
Eniten poliitikko painottaa työtä ja työntekijöiden oikeuksia: ”Nuorisotyöttömyyden torjumiseksi on tärkeää se, miten nuorisotakuu saadaan toteutettua kaikissa EU:n jäsenmaissa.”
”Nuorisotyöttömyysprosentti on jo täällä Suomessa aivan liian korkea, puhumattakaan sitten maista joissa se on yli 60 prosenttia”, Razmyar viittaa moniin Etelä-Euroopan valtioihin.
Toiseksi vaaliteemakseen hän nostaa ympäristöongelmat, joka on nykyiselle sukupolvelle erittäin tärkeä asia hoidettavaksi.
”Pitää olla vastuunkantajia, eikä vain odottaa mitä Kiina ja Yhdysvallat tekee. EU:n pitää olla edelläkävijä”, Razmyar vaatii maailman suurimmalta talousalueelta.
”Ei pidä asettaa ilmastoenergiakysymyksiä talouden vastakohdaksi, vaan päinvastoin hyvällä politiikalla luodaan myös työpaikkoja uuden teknologian ja vihreän talouden myötä”, hän toteaa.
Kolmanneksi teemaksi hän nimeää rauhan ja demokratian puolustamisen. Razmyar sanoo köyhyyden, eriarvoisuuden sekä ääriliikkeiden nousun olevan uhkana EU:n rauhanrakennustehtävälle. Hän sanoo, että EU:n on puututtava eriarvoisuuskehitykseen kaikin mahdollisin keinoin. Naisen puheesta huokuu omakohtaiset kokemukset, kun hän kertoo rauhan tavoittelusta.
”Maanosassa on sodittu kaksi veristä sotaa ja sellaista julmuutta ei enää voi vaan tapahtua”, Razmyar toteaa selkeästi surullisin sanoin.
Razmyarin näyttävän vaalikampanjoinnin avauksessa esiintyi muun muassa räppäri Musta Barbaari.
”Vaalibileet osoittivat, että minulla on laaja kannatus nuorista vanhoihin, on maahanmuuttajia, kantasuomalaisia sekä kulttuuri-ihmisiä. Antoi paljon itseluottamusta, että tämä kampanja kantaa”, Razmyar toteaa iloisesti.
Jos hän ei pääse läpi Euroopan parlamenttiin, niin naista kiinnostaa tulevat eduskuntavaalit. Viimeksi hänen pääsynsä eduskuntaan jäi kiinni vain 60 äänestä, joten hän toivoo, että toisella kerralla kaikkien äänestävän.
Yksi asia, jonka parissa työskentelystä Razmyar ei säästele, on maahanmuuttajien kotouttaminen.
”Tottakai suomalaiset voisivat kotouttaa maahanmuuttajia vielä paremmin”, hän sanoo.
”Nykyäänhän meillä on kotouttamisohjelma, mutta ongelmat ovat enemmän siinä, että maahanmuuttajat eivät työllisty, lisäksi edelleenkin on valitettavan paljon ennakkoasenteita.”
”Asioita pitää nostaa koko ajan esiin, koska tämän päivän Suomi on kansainvälinen ja pääkaupunkiseudulla joka neljäs lapsi alkaa olla syntyperältään jostain muualta kuin Suomesta”, hän kertoo.
Mikä Nasima Razmyarista tulee isona? ”Tällä hetkellä unelmani on olla europarlamentaarikko”, Razmyar vastaa jämäkästi lähitulevaisuuden tavoitteestaan.
KUKA?
Nasima Razmyar, 29
Koulutus: Ylioppilastutkinto, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma: HUMAK ammattikorkeakoulu 2013, Helsinki
Luottamustoimet: SDP:n kaupunginvaltuutettu Helsingissä, SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, Helsingin opetuslautakunnan jäsen
Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 25. toukokuuta 2014. Trombit haastattelee puolueiden nuoria ehdokkaita vaalikampanjoinnin alkaessa. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa viisivuotiseksi kaudeksi Euroopan parlamenttiin.
Teksti: Pauli Loukola
Kuvat: Niko Karumaa
-
Tulisieluinen Patrick Roy muistetaan NHL:n kautta aikojen legendaarisimpana maalivahtina, joka pelasi NHL-uransa Montreal Canadiensin ja Colorado Avalanchen paidassa. ”Pyhä Patrick” -lempinimen saanut kanadalainen halusi jo pienestä saakka olla paras ja voittaa kaiken mahdollisen. Neljä Stanley-Cupia voittanut Roy lopetti mahtavan peliuransa vuonna 2003. Quebec Cityssä syntynyt mies valittiin kolmesti NHL:n parhaaksi maalivahdiksi. Viime vuonna hänestä tuli ex-seuransa Colorado Avalanchen päävalmentaja.
Kukaan ei ole koskaan voittanut pudotuspelien arvokkaimman pelaajan palkintoa Conn Smytheä kolmesti. Roy oli nimensä veroinen, kuningas.
Oli jo ehkä tiedossa, että tulivuorenpurkaus on edessä jossakin vaiheessa. Mutta että heti NHL-valmennusuran ensimmäisessä pelissä. Avalanchen valmentaja Roy tulistui jo kauden avausottelussa Anaheim Ducksia vastaan, kun ankkapaitojen puolustaja Ben Lovejoy taklasi Coloradon superlupaus Nathan MacKinnonia polvella. Mies huuteli törkeyksiä Ducks-valmentaja Bruce Boudreaulle ja oli vähällä kaataa vaihtoaitioiden välissä olevan pleksiaidan raivokkaasti hakaten. NHL antoi tapahtuneen jälkeen Roylle 10 000 dollarin sakot.
Maalivahteja pidetään erikoisina ja värikkäinä persoonina. Se maine kuvastaa ainakin 48-vuotiasta Royta, jota tunteiden purkaukset ovat seuranneet läpi elämän. Hän joutui vuonna 2000 tutkintavankeuteen, kun legendaa epäiltiin perheväkivallasta. Syytteet kuitenkin lopulta hylättiin, mutta väkivaltainen maine jäi leijumaan.
Roy tunnettiin peliurallaan kaikkien aikojen taikauskoisimpana maalivahtina. Hän muunmuassa jutteli maalitolpille ja hyppi puna- ja siniviivojen yli. Ottelupäivinä mies ei antanut lainkaan haastatteluita, koska se tuotti hänen mielestä surkeaa onnea.
Vuonna 1985 Montrealissa alkanut pitkä ajanjakso tuli päätökseensä kymmenen vuotta myöhemmin, kun hän otti yhteen silloisen valmentajan Mario Tremblayn kanssa. Detroit Red Wings oli pieksinyt Montrealin 11-1 Royn päästäessä yhdeksän maalia 26 laukauksesta. St.Patrick kävi kuumana, koska häntä ei vaihdettu pois maalilta aiemmin. Hän koki sen tahallisena nöyryytyksenä. Seuraavan päivän harjoituksissa Tremblay ampui kiekkoja Royn maskiin ja tappeluhan siitä syntyi. Siihen päivään päättyi Pyhä Patrickin ura Montrealissa ja siirto Coloradoon tapahtui. Seuran vaihtaminen taisi loppupeleissä olla kuitenkin varsinainen onnenpotku, koska Roy löysi Coloradosta uuden innostuksen ja henkisen kodin. Puoli vuotta siirron jälkeen maalivahti juhli Stanley Cupia uudessa seurassa.
Peliuransa päätyttyä Roy osti osuuden synnyinpaikkansa juniorijoukkueesta QMJHL:ssä pelaavasta Quebec Rempartsista. Vuonna 2005 hänet nimitettiin seuran päävalmentajaksi päässen samalla valmentamaan joukkueessa pelaavia poikiaan Frederickiä ja maalivahtina pelannutta Jonathania. Pojista jälkimmäinen sekosi maaliskuussa 2008 Chicoutimiä vastaan, kun hän hyökkäsi vastustajan maalivahti Bobby Nadeaun kimppuun, lensi ulos ja näytti keskisormea yleisölle. Isä-Roy kielsi osallisuutensa tapahtuneeseen, vaikka televisiokuvissa näkyi selvästi hänen yllyttäneen poikaansa tappeluun. Hän sai viiden ottelun toimitsijakiellon ja 4000 dollarin sakot. Toinen poika Frederick puolestaan löi pelikatkon aikana vastustajaa poikittaisella mailalla päähän ja sai 15 ottelun pelikiellon.
Vaikka nämä ikävät tapahtumat seurasivat mukana, Royn valmennusura eteni samalla kovaa vauhtia. Arvostetun Memorial Cupin voitto jo ensimmäisellä päävalmentajakaudella oli kova näyttö. Coloradon Avalanchen silloinen General Manager Pierre Lacroix pyysi Roytä valmentamaan NHL:ään jo vuonna 2009. PR kuitenkin kieltäytyi tarjouksesta silloin sanoen ettei ole vielä valmis näin vaativaan tehtävään. Lopulta hän valmensi Quepeciä 8 vuotta, ennen pestiään Coloradoon.
Viime vuonna työsulkukaudella Colorado oli NHL:n toiseksi huonoin joukkue. Se voitti vain 16 peliä ja jäi 39 pisteeseen. Royn tulo täksi kaudeksi Avalanchen päävalmentajan paikalle on osoittautunut oikeaksi valinnaksi , sillä Läntisen konferenssin nuorekas komeettajoukkue Colorado on keskisen divisioonan sijalla kaksi 106:lla pisteellä ja menossa helposti pudotuspeleihin.
Pyhän Patrickin nimi nähdään varmasti kolmen ehdokkaan joukossa, kun vuoden valmentaja valitaan Jack Adams -palkinnon saajaksi. Royn johtama Avalanche saattaa hyvinkin mennä pitkälle kevään pudotuspeleissä.
Samuli Törrönen
-
Näin on päässyt pikajuoksija Showlahin valmentaja Atte Pettinen useasti lausumaan kesken juoksutreenien valmennettavalleen viime aikoina. Ja hyvinhän se on mennyt hallikisoissakin talven aikana. Helsingin IFK:ta edustava Jasmin nappasi 60 metrillä pronssia ja 200 metrillä hopeaa Rovaniemellä järjestetyissä SM-halleissa.
Talvesta kysyttäessä juoksijattaren kasvoille nouseekin mairea hymy ” ei voi olla kuin tyytyväinen menneeseen talveen SM-mitalien ja omien uusien ennätysten myötä”, Jasmin fiilistelee. 60 metrin vanhasta ennätyksestä lohkaistiin pois kahdeksan sadasosaa ja uusi ennätys on näin ollen 7.43.
Se oli lähellä viedä pikakiiturin MM-halleihin Puolan Sopotiin, mutta tällä kertaa kisaraja jäi kuitenkin vielä rikkoutumatta. ” 60 metrillä tulokseni olivat todella tasaisia kaikissa kisoissa ja tuntui, että paukkuja olisi ollut vieläkin parempiin aikoihin”. Kaikki kisat menivät kymmenyksen sisään, mutta ” on hyvä jättää kesäänkin petrausvaraa”, Showlah kertoo pilke silmäkulmassa.
200 metrin reilu neljän kymmenyksen tulosparannus omaan ennätykseen lämmittää eritoten sprintterin mieltä
”se lupaa hyvää kesän 100 metrin kisojen loppuvetoa ajatellen”. Showlah tunnetaankin räjähtävästä lähdöstään ja mikäli loppuvetoon tuleekin kehitystä, niin viime kesänä tehty ennätys voi parantua jälleen tänäkin vuonna.
Juoksijatar aikookin kehittää heikkouksiaan kehittyäkseen. Nopeuskestävyyttä on treenattu pitkien vetojen avulla. Se on kova kuuden vedon treeni, johon Jasminilla on viharakkaussuhde: 150m, 100m, 150m, 100m, 150m ja 100 metrin vedot, joista kaksi ensimmäistä juostaan suht rauhallisesti ja kaksi viimeistä vedetään yli 90 % tehoilla. ”Välillä on oksennuskin tullut lopuksi, niin rankka se treeni on”.
Showlahin voimatasot ovat nousseet talven aikana. Painoja saakin olla lisäämässä vähän väliä jalkaprässiin ja levytankoon yhdenjalankyykkyjä tehdessä.
”Tekniikkaani on tullut muutoksia voimien myötä. Työntö on voimakkaampi ja askel lentää pidemmälle”
Tällä hetkellä sprintterillä on menossa ikään kuin peruskuntokausi eli kuntosalilla tehdään pitkiä sarjoja kevyemmillä painoilla. Parin viikon päästä aletaan lisäämään painoja ja toistojen määrät ovat paljon pienemmät.
Showlah valmistui joulukuussa restonomiksi Haaga-Helian Porvoon yksiköstä. Hän kaipaa elämäänsä urheilijanarjen lisäksi tekemistä, ettei aika käy pitkäveteiseksi. Opiskelujen loputtua henkireikänä hänellä on ollut Kytke-projekti. “Noin neljä kertaa kuussa käymme kouluissa vierailuilla kertomassa oppilaille monikulttuurillisuudesta ja syrjintään liittyvistä asioista.”
Jasmin on ollut terveenä koko talven. Ennen kautta hänellä on edessään vielä kaksi ulkomaanleiriä. Teneriffalla on kolmen viikon maajoukkueleiri, jossa hiotaan muun muassa viestijuoksua kuntoon. “Meitä on siellä seitsemän tasavahvaa naista kilpailemassa paikoista viestijoukkueeseen.” Teneriffalta pikakiituri matkustaa valmentajansa kanssa Malagaan viikoksi viimeistelemään kuntonsa ennen kisakauden alkua.
Kesän kisakalenteria Showlah ei ole vielä tarkemmin katsellut, mutta aikoo vetää rennon kevään ja kesällä ulosmitata kuntonsa.” Tietenkin niin, että Zürichin 100 metrin EM-kisaraja rikkoutuu ajoissa”, Jasmin päättää.
Starttiviivalla Jasminilla on aina kova itseluottamus (Kuva: Minna Pekola) Jesse Happonen
-
”Haluaisin tehdä töitä Suomen, suomalaisten ja nuorten hyväksi. Minulla on kokemusta ja näkemystä, jotka haluaisin antaa käyttöön. Ettei heitettäisi sitä kokemusta roskakoriin”, toivoo Keskustan eurovaaliehdokas Anneli Jäätteenmäki.
Vuodesta 2004 lähtien Euroopan Parlamentissa työskennellyt Jäätteenmäki on tehnyt pitkän poliittisen uran. Kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on peräisin kotoa, sillä hänen isänsä oli mukana politiikassa. Helsingin Yliopistossa oikeustieteitä opiskellessaan Jäätteenmäki oli mukana esimerkiksi ainejärjestö Pykälän ja ylioppilaskunnan hallituksen toiminnassa.
“En koskaan ajatellut, että minusta tulisi poliitikko, minulla oli ihan muut suunnitelmat. Mutta sitten elämä kuljetti.”
Nuorelle Jäätteenmäelle oman puolueen valinta ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys. Käytyään useissa eri puolueiden tilaisuuksissa hän huomasi Keskustan olevan oikea valinta. Siihen vaikutti kaksi asiaa: ympäristöasioiden huomioiminen sekä idea siitä, että koko Suomesta tulee pitää huolta.
Työ Europarlamentissa on pitkälti ryhmätyötä, mikä vaatii verkostoitumista. Eduskuntaan verrattuna ihmismäärä on moninkertainen ja kieliä on useita. Kansainvälisen työn myötä Jäätteenmäki on toteuttanutkin yhden lukioaikaisen haaveensa:
”Olen aloittanut ranskan kielen opiskelun. Ranskalaiset arvostavat, kun puhun heidän kieltään. Olen nauttinut kielen opiskelusta sekä siitä, että työssäni sitä pääsee käyttämään.”
Yksi Euroopan parlamentin osa-alueista on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. EU on esimerkiksi mahdollistanut nuorten opiskelijavaihdot sekä ulkomailla työskentelyn ja Suomessa hankittu ammattitutkinto on pätevä myös muissa EU-maissa.
Suurinta ongelmaa, nuorisotyöttömyyttä, ei ole kuitenkaan pystytty taltuttamaan. Asian hoitoon on varattu EU:n toimesta rahamäärä, mutta se on pieni. Jäätteenmäki täsmentää, että valtion vastuulla on työ- ja harjoittelupaikkojen järjestäminen nuorille.
Vaalikampanjointi alkaa Jäätteenmäellä kunnolla vasta pääsiäisen jälkeen, kun työt EU:ssa päättyvät. Viikonloput kuluvat kuitenkin jo nyt kampanjoidessa Suomessa. Koko maan ollessa vaalipiirinä tekemistä on pääsiäisen jälkeen paljon. Jäätteenmäki ei koe tulevaa rupeamaa kuitenkaan raskaaksi.
“Tykkään kiertää eri paikkoja ja kohdata ihmisiä. Se on voimaa antavaa.”
Ihmisten kohtaamisen lisäksi Jäätteenmäki pitää huolta itsestään ja jaksamisestaan lenkkeilemällä sekä nukkumalla riittävästi. Terveelliset elämäntavat auttavat luonnollisesti jaksamaan vaativassa työssä. Kokeneella vaikuttajalla on myös terveiset kaikille nuorille:
“Kannattaa opiskella, vaikka se välillä tuntuukin vähän tylsältä. Kannattaa myös osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, koska sillä tavalla oppii myös paljon.”
KUKA?
Anneli Jäätteenmäki, 59Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti
Luottamustehtävät: Euroopan Parlamentin keskusta- ja liberaaliryhmän varapuheenjohtaja, puheenjohtajiston ja työvaliokunnan jäsen
Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 25. toukokuuta 2014. Trombit haastattelee puolueiden ehdokkaita vaalikampanjoinnin alkaessa. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa viisivuotiseksi kaudeksi Euroopan parlamenttiin.
teksti Tiiu Nurkka
kuvat Sonja Heinonen -
”Kun on kerran tarjottu mahdollisuus niin täytyyhän se käyttää hyväksi. Vois myöhemmin harmittaa jos ei käyttäis. Pääsee näkee vähän erilaisia ihmisiä ja maailmaa vähän toiseltakin puolelta. Saa auttaa ihmisiä ja maksetaanhan siitä hommasta palkkaakin ja näyttää papereissa hyvältä”, Aaro Kaasinen (21v.) kertoo mikä häntä motivoi lähtemään rauhanturvaajaksi. Nuori sotilas lennätetään Libanoniin toukokuun lopussa puolen vuoden palvelukseen.
Varusmiespalveluksensa Porin prikaatissa kansainvälisissä valmiusjoukoissa suorittanut Aaro palvelee Libanonissa kersanttina. ”Valitettavasti joutuu palvelusarvoa alentamaan. Ensikertalaisen on hankala saada mitään upseerin tehtäviä ulkomailla”, varusmiespalveluksesta vänrikkinä kotiutunut sotilas selvittää.
Ennen varsinaista lähtöä Libanoniin Aaro suorittaa puolustusvoimien C-ajoluvan noin viikon mittaisessa koulutuksessa Säkylässä, Porin prikaatissa. Vasta sen jälkeen alkaa varsinainen koulutus operaatiota varten. Lähtö Libanoniin tapahtuu viimeistään 27.5.
”Mehän oltiin nyt tossa kansainvälisessä valmiusjoukkokoulutuksessa ensimmäiset pioneerit, jotka koulutettiin noihin hommiin.” Pioneerijoukkueen vahvuus on noin 30 sotilasta, joista joukkueenjohtajat ja ryhmänjohtajat ovat kantahenkilökuntaa eli puolustusvoimilla vakituisessa virkasuhteessa toimivia henkilöitä. ”Suurin osa siit joukkueesta, jonka kanssa lähtee nyt palvelemaan on niitä omia inttikavereita. Se on ihan kivaa, et pääsee tuttujen kavereiden kans vähän eri ympäristöön tekemään.”
Libanonissa puolen litran olut maksaa noin euron. Libanonin YK-johtoisen UNIFIL -operaation kolme keskeisintä tehtävää ovat valvoa YK:n määrittämää sinistä linjaa, tukea Libanonin asevoimia ja avustaa Libanonin väestöä.
Pioneerijoukkue kuuluu tukikomppaniaan. ”Nimensä mukaisesti tukikomppania tukee muiden yksiköiden toimintaa siellä. Koko pioneerijoukkueella on valmius EOD-tehtäviin. Eli meillä on mahdollisuus raivata sieltä mahdollisesti löytyviä räjähtämättömiä ampumatarvikkeita ja miinoja joita sinne on voinu jäädä”, Aaro selittää joukkueen tehtävistä. Vapaa-aikaa voi viettää esimerkiksi saunoen, kuntoillen tai pleikkaria pelaten.
Rauhanturvaajille maksetaan veronalaista kuukausipalkkaa, joka alimmillaan on 2120,17 euroa ja parhaimmillaan 7031,82 eurosta ylöspäin. Vaativimmissa tehtävissä palkka määritellään erikseen. Sen lisäksi maksetaan verovapaata päivärahaa, joka on operaatiokohtaista. Libanonissa se on 50 euroa. ”Käytännössä mä saan melkeen tuplattua mun nykyset tulot. Vaatteet, ruoka ja ylläpito on ilmasta. Ei siel oikein rahaa saa kulumaan mihinkään.”
Rauhanturvaajana Aaro voi jopa tuplata omat tulonsa. ”Suomalaisilla on tosi hyvä maine siellä.” Suomalaiset pyrkivät olemaan avuliata eivätkä esimerkiksi osoittele aseillaan turhaan. ”Paikalliset tykkää siellä suomalaisista kun suomalaiset pyrkii olemaan niinku kavereita.”
Aaro toivoo, ettei varsinkaan itselle tai kavereille satu mitään ikävää, mutta korostaa, että kaikkeen pitää olla valmistautunut: ”Sitä vartenhan meidät koulutetaan.” Kyseisellä alueella hän kuitenkin pitää esimerkiksi ampumavälikohtausten sattumista epätodennäköisenä.
”Jos se menee ihan perseelleen niin eihän ne ees ota mua sinne uudestaan, mutta toivotaan, et menee ihan hyvin.” Tavoitteena on ensimmäisen puolen vuoden pestin jälkeen solmia vuoden sopimus. ”Jos vuoden palvelee niin sielt on mahdollista tuoda se kuuluisa auto. Mun mielestä se on joku 13 500 euroa mitä voi saada veroalennusta.”
Aaro suunnittelee säästävänsä tulevasta palveluksesta ansaitsemiaan rahoja, mutta suunnitteilla on myös ulkomaanreissu. ”Pitää ostaa moottoripyörä ja lähetään kaverin kans vähän Eurooppaan ajelee.”
Teksti: Olli Juntunen
Kuvat: Simo Pukkinen
-
Kuva: Reea Tarvainen ―Täällä pääsee leikkimään, kokeilemaan ja hulluttelemaan. Se on ihan mahtavaa.
Kyseessä ei suinkaan ole mikä tahansa leikkikoulu, vaan entisten Teatterikorkeakoulun, Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian muodostama Taideyliopisto. Teatterikorkeakoulussa tanssin koulutusohjelmassa toista vuotta opiskelee Justus Pienmunne, 20.
Alkunsa Justuksen tanssiura on saanut alakoulun 2. luokalta, jolloin hän aloitti tanssiopiston poikaryhmässä. Siellä leikin ja lapselle luontaisen liikehdinnän kautta syttyi into tanssia. Ensin tuli flamenco ja showtanssi, joita seurasi nykytanssi. Nyt tie tanssiopiston poikaryhmästä on johtanut Teatterikorkeakouluun.
Ajatus TeaKiin hakemisesta syntyi lukion alkuvaiheessa. Motiivina hakemiselle oli lähinnä pääsykokeista saatava puolueeton palaute omista tanssijan taidoista. TeaK opiskelupaikkana tuntui Justuksen mielestä jopa hieman utopistiselta.
―Olen aina pitänyt itseäni aika ujona, ja siksi tuntuu vähän hassulta, että opiskelen nyt täällä.
Hakijamäärän ollessa valtava myös pääsykokeissa vaaditaan paljon. Hakuprosessi koostuu neljästä vaiheesta, joissa jokaisessa karsiutuu osa kokelaista pois.
Ensimmäinen vaihe on kirjallinen. Kirjan pohjalta tehtävä essee aiheesta ”Mitä tanssi merkitsee minulle taiteena?” luonnistui kielellisestikin lahjakkaalta Justukselta helposti. Samana keväänä äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa hän kirjoitti esseen, jossa kertoi itselleen merkityksellisestä ilmaisutavasta, tanssista. Pisteitä irtosi YTL:ltä täydet 60.
Seuraavissa vaiheissa testataan muun muassa hakijoiden tanssitekniikkaa ja esiintyjyyttä. Tehtävänä on esimerkiksi repertuaari, tanssianalyysi sekä oman soolon luominen. Pääsykokeissa punnitaan tanssitaidon lisäksi muita tanssijalle tärkeitä ominaisuuksia, kuten kypsyyttä ja vuorovaikutustaitoja.
―Pääsykokeissa oli rankkaa, mutta hauskaa. Loppuvaiheessa meistä muodostui toimiva ryhmä, ja myös sitä katsotaan siellä pääsykokeissa. Ei riitä, että kaikki on yksilöinä tosi hyviä, vaan myös sen ryhmän pitää olla hyvä.
Opiskelu TeaKissa vaatii vahvaa omistautumista ja lujaa motivaatiota. Tavallinen koulupäivä kestää aamuyhdeksästä iltaviiteen, minkä lisäksi aikaa vie omatoiminen harjoittelu. Justus kertoo myös esimerkiksi käyvänsä salilla noin viisi kertaa viikossa pitääkseen fysiikastaan huolta. Vapaapäiviä tanssijan elämästä ei ole. Opiskelun myötä onkin kehittynyt uusi, esiintyvän taiteilijan elämäntapa.
―Olen joutunut luopumaan paljosta ja välillä sitä miettii, että onko se kaikki tän arvoista. Mutta sitten taas toisaalta, täällä on avautunut ihan huikea maailma ja uusi maailmankuva.
Tanssin koulutusohjelmassa opiskeluun kuuluu tanssin lisäksi teoriaa sekä esimerkiksi klovneriaa ja erilaisia workshoppeja. Niissä on harjoiteltu näyttelijän taitoja, kuten oikeaa itkemistä ja nauramista. Monipuolisia ilmaisullisia taitoja tarvitaan tanssijan työssä. Leikkimällä, kokeilemalla ja hulluttelemalla pyritään eroon häpeän tunteesta, joka rajoittaa ilmaisua.
―Pitää ajatella, että kuka tahansa pystyy mihin vaan.
Tänä keväänä Justus ja 16 muuta tanssin toisen vuosikurssin opiskelijaa ovat omistautuneet Shakespearen klassikkonäytelmälle Macbethille. Teoksen pohjalta on luotu opiskelijoiden näyttelijäntyön produktio, Macbeth Laboratorio, joka käsittelee valtaa sekä Macbethin syvintä olemusta. 27.3. ensi-iltansa saavassa produktiossa on käytetty ryhmäkeskeistä devising-menetelmää, eli siinä ei ole ennalta laadittua käsikirjoitusta. Opiskelijat itse ovat luoneet teokseen sisällön.
―Macbeth Laboratoriossa käsitellään sitä ihmisen pimeää puolta.
Ensi keväänä kandiksi valmistuvalla Justuksella ei vielä ole täysin selkeää kuvaa siitä, mitä tapahtuu valmistumisen jälkeen. Opiskelun myötä on kuitenkin avautunut jo ovia ”kentälle” työtarjousten muodossa. Jo 21-vuotiaana tanssijan uralle lähteminen mietityttää, joten myös opiskelulle saattaa olla luvassa jatkoa. Justusta kiinnostaakin tulevaisuus äänen ja koreografian parissa. Myös muita hän kehottaa seuraamaan omia kiinnostuksenkohteita.
―Kannattaa pitää kiinni niistä omista jutuista. Itseään vartenhan jokainen opiskelee.
Teksti Tiiu Nurkka
-
Simon Elo Perussuomalaisten puoluetoimistolla. ”Suomen tai Kreikan on jätettävä euro. Liittovaltiokehitys luhistaisi Euroopan unionin”, sanoo Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Simon Elo.
Simon Elo, 27, on ollut yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut jo nuoresta pitäen. Poliittista historiaa HEO Kansanopistossa ja Turun yliopistossa opiskellut Elo päätyi Perussuomalaisiin muun muassa EU-liittovaltiokriittisyyden ja ”pakkoruotsin” vastustamisen takia.
Elo toimii Perussuomalaisten nuorten puheenjohtajana jo neljättä vuotta ja on myös Espoon kaupunginvaltuutettu. Nyt hän tavoittelee paikkaa Euroopan parlamentista.
Mikä Simon Elosta tulee isona? ”Ulkoministeri”, hän vastaa hymyillen, mutta kertoo sen olevan luonnollisesti kiinni kansalaisten äänistä ja pääsystä aluksi Euroopan parlamenttiin tai Suomen eduskuntaan
Elo on huolestunut eurovaluutan asemasta. Hän kannattaa Kreikan välitöntä irrottamista euroalueesta, mutta toteaa ongelmaksi, että tällä hetkellä ei ole sovittua menettelytapaa, jolla jokin maa erotettaisiin yhteisvaluutasta.
”Jos Kreikka pysyy mukana, niin silloin Suomen pitäisi harkita eurosta irtautumista. Tällä hetkellä euro enemmänkin haittaa kuin hyödyttää Suomen taloutta, koska se on kallis valuutta ja vienti kärsii”, Elo toteaa.
Euroopan kansalaisten luottamus Euroopan unionia kohtaan on ollut laskussa Kreikan kriisin ja finanssikriisin vuoksi. Unionissa on muutosta ilmassa, joten tulevissa parlamenttivaaleissa voi odottaa poliittisten ryhmien välistä voimasuhteiden muutosta.
Elo uskoo, että eurokriittisellä puolueella on mahdollisuus saada lisää valtaa Euroopan parlamentissa: ”Tavoitteena on muodostaa vaikutusvaltainen ryhmä, joka olisi kolmanneksi suurin europarlamentissa. Silloin olisimme vaa’ankieliasemassa, eli suuria päätöksiä ei voisi tehdä ilman että me jollakin tapaa pääsisimme vaikuttamaan.”
Elo painottaa selkeästi muiden Perussuomalaisten tapaan liittovaltiokehityksen uhkaa. Perussuomalaiset pelkäävät, että EU ajautuu tilaan, jossa Suomi tai muut jäsenvaltiot eivät pysty päättämään omia kansalaisia ohjaavasta sääntelystä tai verovarojen käytöstä.
”EU tasolla ei pitäisi puuttua asioihin, kuten Suomen nuorisotyöttömyyteen. Se on kansallisten parlamenttien vastuulla ”, Elo sanoo.
”EU:n pitää vaikuttaa asioihin joista on pakko päättää ylikansallisella tasolla. Kuten ympäristöasiat valtioiden välillä”, hän kommentoi.
Perussuomalaiset lähtee vaalikampanjointiin 0,5 miljoonan euron budjetilla, mikä on samaa luokkaa kuin muiden Suomen suurten puolueiden panostus eurovaaleissa. Elo sanoo itse kiertävänsä kampanjan viimeisen kuukauden aikana noin 60 eri paikkakuntaa.
KUKA?
Simon Elo, 27
Koulutus: Valtiotieteiden kandidaatti.
Luottamustehtävät: Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, Suomalaisuuden liiton hallituksen jäsen
Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 25. toukokuuta 2014. Trombit haastattelee puolueiden nuoria ehdokkaita vaalikampanjoinnin alkaessa. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa viisivuotiseksi kaudeksi Euroopan parlamenttiin.
Teksti: Pauli Loukola
Kuva : Veera Visuri
-
Tampereen Tappara sijoittui Jääkiekkoliigan runkosarjassa kakkoseksi. Viime kauden hopeamitalisti on yksi suurimmista suosikeista Suomen mestariksi Oulun Kärppien ohella. Kirvesrintojen ykkösketjun vakiokasvo Antti Erkinjuntti onnistui runkosarjassa hyvin sijoittuen pistepörssissä 14:nneksi. Hankalan alkukauden jälkeen syöttökone sai pelin kulkemaan yhdessä Josh Greenin ja Kristian Kuuselan kanssa. Tämä kolmikko voikin kylvää tuhoa pudotuspeleissä vastustajan maalilla.
Tilastot koottu www.eliteprospects.com -sivustolta. (Kuva: Timo Savela) Rovaniemeltä Suomen huipulle ponnistanut Antti Erkinjuntti nousi kansan tietoisuuteen ensimmäisellä Mestis-kaudellaan 2006-2007, jolloin hän nakutti Kajaanin Hokin paidassa 39 ottelussa saman verran tehopisteitä.
Eräässä haastattelussa jo Erkinjuntin Mestis-debyytin aikaan nykyinen TPS-valmentaja Kai Suikkanen totesi pienikokoisen hyökkääjän olevan Lapin lahjakkain kiekkoilija. Kyseisen kauden päätteeksi Erkinjuntti juhli Mestis-mestaruutta, jonka lisäksi hänet valittiin vuoden tulokkaaksi. Suikkasen ylistyssanat eivät siis olleet perättömiä.
Namupassit tulivat tutuiksi hyvin nopeasti
Syksyllä 2007 taitavakäsinen nuorukainen teki debyyttinsä SM-liigassa TPS:n sotisovassa vain yhden Mestis-sesongin jälkeen. Kahden kauden aikana hänen suurin taitonsa, syöttely nousi pinnalle. SM-liigakausien 2007-2009 aikana Erkinjuntin 55 tehopisteestä yli puolet olivat nimenomaan syöttöpisteitä. A-maajoukkueessakin debyyttinsä tehneen pelimiehen parhaimpina puolina pidetään hyvää pelisilmää sekä ajoittain huikeaa mailatekniikkaa.Kertaalleen Suomen mestaruutta juhlinut mies on kuvaillut itseään pelaajaksi, joka menee mielellään kulmiin yrittäen pitää kiekkoa itse. Kyseiset tilanteet ovat tulleet tutuiksi tällä sesongilla jopa aikaisempia kausia enemmän. Sähäkkä peluri on tehnyt etenkin ketjukavereiden Josh Greenin ja Kristian Kuuselan kanssa tehokkaasti pisteitä.
Erkinjuntilla on kokemusta ykkösketjun sentteristä nelosen rouhijaan
Himoitun Kanada-maljan Erkinjuntti on saanut käsiinsä kertaalleen, kun TPS voitti sensaatiomaisesti Suomen mestaruuden keväällä 2010. Rovaniemeltä lähtöisin oleva väkkärä muodosti tuolloin yhdessä Jarkko Hattusen ja Marko Virtalan kanssa monien mielestä Suomen pääsarjahistorian kaikkien aikojen parhaimman nelosketjun. Lapin lahja onkin keväällä siinä mielessä etulyöntiasemassa, että hänellä on playoff-kokemusta ykkösketjun sentteristä nelosen rouhijaan.– Aika uskomaton hetki. Olen väsynyt, mutta silti onnellinen. En olisi ikinä osannut tällaisesta ennen kauden alkua, Erkinjuntti hehkutti mestaruusjuhlissa Hämeenlinnassa huhtikuussa 2010.
Tittelin jälkeen Lapin mies kertoi haastattelussa, mistä hänen kiekkoinnostuksena juniorina alkoi. – Halusin aina mennä ulkojäille pelaamaan vanhempien poikien kanssa. Se oli ainoa homma, mitä halusin tehdä ja haluan jatkossakin, hän kertoi.
Antti Erkinjuntissa on ainesta liigakevään komeetaksi etenkin syöttötaitojensa puolesta. (Kuva: Miska Miettinen) Leijonapaidan pukeminen on harvinaisempaa herkkua
Maajoukkueessa Erkinjuntti debytoi syksyllä 2008. Hän on pelannut yhdeksän A-maaottelua onnistuen tekemään pisteet 1+3. Lapin mies sopii todistetusti lähes mihin ketjuun ja rooliin tahansa, joten hänellä voisi olla enemmänkin maajoukkuekokemusta. Kevään MM-kisoihin on kova tunku pelaajista eritoten KHL:stä, mutta kaiken onnistuessa erinomaisesti Erkinjuntti voi taistella jopa lipusta kisakoneeseen.Suurin heikkous on puolustuspään pelaaminen
Sanonnan mukaan kukaan ei ole täydellinen. Erkinjuntin suurin heikkous on ehdottomasti puolustuspään pelaaminen, mikä johtuu osaksi fyysisen voiman puutteesta. Alakerran luutimisessa hän on kuitenkin petrannut otteitaan huomattavasti TPS-ajoista. Esimerkiksi Turussa Erkinjuntin plusmiinustilasto oli yhteensä -26, kun Tapparan sotisovassa se on nyt +4.Tampereella ura on jatkunut nousujohteisesti
Nykyiseen joukkueeseensa Tapparaan Erkinjuntti siirtyi keväällä 2011. – Hän tuo joukkueeseen nopeutta, taitavuutta ja ratkaisukykyä. Yksilötaitojen lisäksi hän on myös hyvä joukkuepelaaja, jolle on nyt tarjolla mahdollisuus ottaa uralla taas seuraava askel ylöspäin, totesi Tapparan ex-päävalmentaja Sami Hirvonen huhtikuussa 2011.Jääkiekkoliigan pudotuspelit alkavat perjantaina. Playoff-urakkansa Pelicansia vastaan aloittavalla Tapparalla ja Erkinjuntilla on mahdollisuus kirkastaa viime kevään hopeapettymys kullaksi.
Miska Miettinen / @mmiettinen92
-
Viime vuosikymmenen vaihteessa Pyhät Tepot -niminen yhtye toi kaivattua vaaran tuntua valtavirran suomirock-skeneen. Sunnuntai-kappaleesta tehty video menestyi Voice-kanavan Garage Countdown -kilpailussa, ja seurauksena oli levytyssopimus jättiyhtiö Sony BMG:n kanssa. Täältä tulee Pyhät Tepot -debyyttialbumilta irrotettu ensimmäinen single Me Muutetaan Lontooseen nousi suoraan YleX:n Himotuimmat-listan kärkeen.
Kaikkia rempseä meininki ja yhtyeestä kirjoitetut ”Punkin pelastajat” -tyyliset otsikot eivät miellyttäneet, mutta itse Teppoja puristien nurina tuskin haittasi kiljuvien teinityttöjen täyttäessä keikkojen eturivit.
”Vähän sellaista mitä vois odottaakin, mut vaan paljon parempaa”, Zamo kuvailee uuden yhtyeensä musiikkia. Bändin taru jäi kuitenkin verrattain lyhyeksi ja pienehkön hiljaiselon jälkeen yhtye soitti viimeisen keikkansa täyteen ahdetussa Bar Bäkkärissä viime marraskuussa. Nyt yhtyeen keulakuva ja biisintekijä Sipe Sontaläjä luotsaa innoissaan uutta Zamorano-nimistä bändiä.
Tai siis kyseessä on ainakin aiemmin Sipe Sontaläjänä tunnettu, sitä ennen pitkään Steven Riekkinä Helsingin rockpiireissä vaikuttanut taiteilija. Muita tunnettuja aliaksia ovat ainakin Jussi Penis ja Valex Af Van Ah. Mikä taiteilijanimesi on nykyään?
– Ööh, en oo oikein kerennyt miettiä. Laita sinne vaan vaikka ”Zamo”.
Pyhien Teppojen parilla viimeisellä keikalla yhtyeen livekunto oli kohdallaan, ja yleisön joukossa ihmeteltiin lopettamispäätöstä.
– Ei oikein enää jaksanut sitä meininkiä. Siihen liittyi kuitenkin liikaa sellainen sekoilu, ja tässä on vähän aikuistuttu jokainen, eikä sellainen enää huvittanut. Eikä muutenkaan ollut paloa bändin toimintaa kohtaan enää.
Viimeisellä Bäkkärin keikalla oli kuitenkin upea ja haikeakin tunnelma, eikö tuntunut vaikealta lopettaa siihen?
– Ei, ei ollenkaan. Ei me edes siellä pidetty mitään puheita, lähettiin vaan menee.
Zamo myös korostaa, että Pyhät Tepot ei viimeisen elinvuotensa aikana soittanut kuin kaksi keikkaa, eikä muutenkaan ollut kovin aktiivinen bändiläisten ulkomaanmatkojen ja muiden kiireiden takia.
Kun mietit Pyhät Tepot -vuosia, niin mitä tulee päällimmäisenä mieleen? Mitä jäi käteen?
– Aika paljon hyviä keikkoja. Ja huonoja keikkoja myös muutamia. (naurua) Ei niistä ajoista kyllä oikein muista mitään, kun oli koko ajan niin kännissä. Tutustuin paljon uusiin ihmisiin ja sain paljon hienoja kokemuksia.
Pyhät Tepot siis tulivat ja menivät. Nyt Zamo on koonnut uuden Zamorano-nimeä kantavan bändin, jossa soittavat Pyhistä Tepoista tutun kitaristi Maken lisäksi myös Hunters-bändissä vaikuttava basisti Samu Skinnari ja rumpali Wille Gränö, joka soittaa myös isänsä Henrik Gränön legendaarisessa The Sounds -rautalankabändissä.
Zamorano soittaa keulahahmonsa sanoin ”tarttuvaa, menevää, hyvää rockia”. Biisien aiheet nousevat samasta (rappio)romantiikan laarista kuin Zamon aiempienkin projektien. Bändi on toistaiseksi soittanut kolme keikkaa Helsingin klubeilla. Yleisöä on riittänyt ja vastaanotto ollut hyvä.
Onko bändillä musiikillisia esikuvia?
– Ei tässä vaiheessa ole enää mitään esikuvia. Kaikki vaikuttaa, mitä ympärillä näkee.
Mistä musiikista olet itse muuten viime aikoina inspiroitunut?
– En oikein tiedä. Aika sekalaista tulee kuunneltua. Levysoitinkaan ei nykyään enää toimi, niin laitan Youtubesta jotain vaan soimaan. ABBA ja Queen toimivat aina. Ja Thin Lizzyn olen muuten löytänyt uudestaan taas pitkän tauon jälkeen, sen voisi mainita.
Seuraavaksi Zamorano suuntaa studioon ja musiikkivideon tekoon. Bändistä on tällä haavaa netissä vain yksi kuva, jonka avulla ei kuulemma viitsi paljon keikkoja varailla.
– Laitetaan nettiin pari biisiä. Sitten pikkuhiljaa hommataan niitä keikkoja, ne on kuitenkin tässä kaikkein siisteintä.
Te olette Zamorano, kuka tai mikä on Suomen bändiskenen Salas?
– (naurua) Hyvä kysymys! Kukas vois olla Zamoranon tutkapari, me ei vielä oikeastaan tiedetä, kun ollaan vasta niin alussa. Se vois olla Tom Eklund & Aseet, joiden kanssa oltiin Semifinalissa keikalla. Niiden kanssa ollaan aina tultu musiikillisesti ja muutenkin hyvin juttuun.
Kovana jalkapallomiehenä tiedetty Zamo pelaa vitosdivaria FC Tavastiassa, ja voitti muun muassa viime kaudella joukkueen sisäisen maalipörssin. Rock-futiksen SM-kultiakin on Tavastian riveissä tullut kaksi peräkkäistä vuosilta 2011 ja 2012.
Miten käy kesällä jalkapallon MM-kisoissa?
– Veikkaan ja toivon, että Belgia pärjää hyvin, niillä on mielenkiintoinen joukkue. Mutta Italiaa mä kannatan aina. En mä tiedä miten siellä tulee käymään, mutta varmaan tulee mielenkiintoiset kisat, Brasiliassa on varmasti cool meininki.
Mitä muuta kesä tuo tullessaan?
– Ajattelin ehkä lähteä käymään jossain, ehkä Italiassa. Ja Ruisrockissa pitää käydä katsomassa Suedea.
Haluatko lopuksi mainostaa Zamoranoa?
– Kannattaa pitää nimi mielessä!
Teksti: Tommi Kumén
Kuvat: Sonja Heinonen -
Haralan mielestä parasta on voittaa kisa, jossa kaikki juoksijat onnistuvat hyvin (Kuva: Simo Pukkinen) Suomen pika-aiturihuippuihin lukeutuva Lotta Harala hakee ensi kesältä lopullista läpimurtokauttaan. Tampereen Pyrintöä edustava 21-vuotias nuori nainen on tehnyt isoja muutoksia harjoitteluunsa muun muassa valmentajavaihdoksen avulla.
Viime syksynä aituri muutti Poriin Jussi Ihamäen valmennettavaksi ja samalla Nooralotta Nezirin treenikaveriksi. Yhteistyö kesti kuitenkin vain puolisen vuotta, koska sopeutuminen uuteen kaupunkiin ei ollut helppo. ”Porissa minulla ei ollut muuta kuin urheilu, perheen ja ystävien jäädessä Tampereelle. Sain hyviä harjoituksia Porissakin, mutta pidemmän päälle se ei olisi ollut minulle hyväksi, koska läheisten tuki on aina ollut suuressa roolissa urallani” , Lotta valaisee.
Nyt asiat ovat kuitenkin toisin. Maaliskuun alussa Lotta muutti takaisin Tampereelle ja hänen ympärilleen koottiin tiimi. Valmennusvastuuta kantaa Olli Virkkala, voimavalmennuksesta vastaa painonnosto-legenda Jaakko Kailajärvi ja fysiona toimii Jarmo Ahonen. Alku on ollut ainakin lupaava ja Harala onkin innoissaan hyvästä ilmapiiristä, joka hänen ympärillään vallitsee. Myös valmentaja Virkkala saa vuolaat kehut: ” Olli on valmentaja, joka on sitoutunut ja henkisesti läsnä. Vaikka väliin tulisi huonot treenit niin silti luottamus minuun säilyy kovana ja minulle ei kerry turhaa ulkoista painetta”.
Tamperelainen onkin tyytyväinen, kun kaikki tekeminen tapahtuu positiivisuuden kautta. Valmentajavaihdoksen myötä Haralalla on melkein täysin uudet harjoitteet. Hän on tuntenutkin kehittyneensä urheilijana jo muutaman yhteistyöviikon aikana. Nuori aituri treenaa viikot Tampereella ja tulee viikonloppuisin Helsinkiin valmentajan valvovien silmien alle. Homma on lähtenyt sujuvasti käyntiin ja Lotta tunteekin, että niin sanottu ”urheilijan elämä” on hänellä paremmin hallussa kuin aikaisemmin.
Hallikauden kilpailut jäivät Haralalta väliin sairastelujen vuoksi. Kiusana oli muun muassa keuhkoputkentulehdus. Kuntoon sairastelu ei vaikuttanut, sillä harjoituskausi saatiin vedettyä terveenä läpi.
”Käytännössä minulta jäi vain tulokset kellottamatta, mutta kuntoni tuntuu tosi hyvälle”, juoksijatar valaisee.
Kesästä puhuttaessa Haralle tulee heti mieleen Zürichin EM-kisat, sinne mieli halajaa. Se on kova tavoite, mutta aituri on itse luottavainen kuntonsa suhteen kunhan paikat pysyvät ehjinä. Lotta mehusteleekin ajatuksella, että kisoissa starttiviivalla nähtäisiin jopa kolme suomalais-aituria.
Monipuolinen yleisurheilija Harala, keskittyy tällä hetkellä vain aitajuoksuharjoitteluun. Pituushypyssä aktiivisesti mukana ollut tamperelainen nähdään santalaatikoilla enää satunnaisesti ”Olen mukana kisoissa välillä, koska se on niin kivaa, mutta muuten lajia en erikseen harjoittele.”
Analyyttisesti itseään arvioiva Lotta tiedostaa hyvin kehitysalueensa juoksussa. Se on tekniikka.
”Aitajuoksu on herkkä laji, juoksuun tarvitsen lisää rentoutta ja juoksuasento on paikoitellen hieman väärä.”
Nuoren aiturin selvä vahvuus on räjähtävyys. Ensimmäiset aidat menevät vauhdikkaasti, mutta 6.-7. aidalla tekniikka vähän hajoaa. ”Alan ajattelemaan liikaa ja katselemaan missä muut menee.” Harala aikoo hilata tulostasoaan paremmaksi vahvuuksiensa kautta. Voimaa ja räjähtävyyttä löytyy, mutta ne ominaisuudet pitää saada nyt jalostettua itse lajiin paremmin mukaan.
Tamperelainen ilopilleri menee eteenpäin kausi kerrallaan. Suurena unelmana mielessä on silti 2016 vuoden Rion Olympialaiset. Lotta on silloin 24-vuotias ja vasta lähenemässä aiturin parhaita vuosia iän suhteen. Vaikka kausi kerralla mennäänkin, niin sen verran on uraa ajateltu pidemmälle, että kroppa on laitettu kerralla kuntoon. Esimerkiksi aiturille tärkeä keskivartalon lihaksisto on siinä kunnossa, missä sen pitääkin olla uran jatkuessa aina 30 ikävuoteen asti. ”Sen jälkeen voisi olla muiden asioiden, kuten perheen aika” kertoo Harala.
Ennen tulevaa EM-kisakesää aiturilla on edessään vielä leiri Teneriffalla toukokuussa. Edessä on pari tiukkaa viikkoa teknisesti hyvien aitatreenien parissa. Sen jälkeen alkaa kisarajojen metsästys, jotta Lotta Harala nähdään Zürichin starttiviivalla.
Jesse Happonen
