-
Julkisilla kulkuvälineillä liikkumiseen yhdistetään usein huonot käytöstavat. Suomalaiset eivät osaa käyttäytyä junassa, bussissa, metrossa tai ratikassa, väitetään. Ja se on aivan totta. Useat matkustajat huutavat puhelimeen, eivät anna vanhuksille istumapaikkaa tai vievät laukullaan istumapaikan toisilta. Silti joukkoliikennevälineissä kokee mahtavia hetkiä, seuraamalla muita matkustajia.
Hauskimpia matkaseuralaisia ovat juuri puhelimeen hölöttäjät, jotka paljastavat yksityisasioitaan avoimesti. Heidän sattumuksilleen ja kriiseilleen ei voi olla naureskelematta, vaikka vakavista asioista he saattavat puhuakin.
Meininkiä tylsiin junamatkoihin tuovat puolestaan kännipäissään sammaltavat tai mekastavat matkalaiset. Heidän sepittämänsä tarinat ovat sivukorvalla kuunnellen hienoa nautintoa. Yllättävät äänenkorotukset tai keski-ikäisen miehen kiljuminen, kuten Kirkkonummen U-junassa sain viime torstaina todistaa, nostattaa adrenaliinia muidenkin matkalaisten verissä. Uhkaava käytös on tietenkin asia erikseen.
Säännöllisin väliajoin julkisessa liikenteessä sattuu ja tapahtuu kohtauksia, jotka piristävät muuten niin tasaisen harmaata päivää.
Julkisilla matkustaessa voi joka tapauksessa mokata helposti. Mielestäni turhamaisinta on rynniminen liikennevälineen ovista sisään ennen kuin kyydistä poisjäävät pääsevät ulos. Aukeavien ovien edessä toljottaminen on epäkohteliasta ja turistimaista käytöstä.
Jäyhille suomalaisille on yleistä yrittää selviytyä matkasta puhumatta sanakaan. Hiljaisuus on rauhoittavaa monille matkan aikana, mutta ikkunapaikalta pois jäädessä olisi kohteliasta ja helppoa ilmaista aikeistaan vieressä istuvalle, eikö yrittää kiemurrella kiusaantuneesti vierustoverin yli.
Tyypillisiä käyttäytymisrikkeitä ovat myös musiikin kuuntelu liian kovalla tai viime aikoina lisääntynyt kännykkään tuijottamisesta aiheutuva törmäily julkisissa tai niiden pysäkeillä. Yhä useammat eivät nosta katsetta näytöstään, vaikka he liikkuvat ahtaissa paikoissa ihmisruuhkissa, mikä johtaa mielestäni täysin epäkunnioittavaan törmäilyyn.
Onnistunut suoritus joukkoliikenteessä koostuu monista paloista. Sisään astuessa kuskia olisi hyvä tervehtiä (ainakin kaukolinjan busseissa). Matkasta on helppo selvitä muita ärsyttämättä esimerkiksi näpräämällä älypuhelinta, kunhan ei pidä näppäinääniä päällä. Jotkut yhä tekevät sitä.
Kuskia ei tarvitse mielestäni kiittää matkasta huutaen, kun nousee ulos lähibussin keskiovesta. Tämä kuulostaa junttimaiselta. Kaukolinjojen busseissa puolestaan kuljettajan kiittäminen on luonnollista, koska matka on pitempi ja ulos noustaan etuovesta.
Teksti: Pauli Loukola
-
Keskiviikkona Espoon Tapiolassa kohtasivat Korisliiga-ottelussa Honka ja Kauhajoen Karhu. Vierasjoukkueen loistava heittovire murskasi Hongan selkärangan jo ennen ottelun puoliväliä. Tulostaululla oli ottelun päätyttyä lukemat 90-103. Kuvaajamme Veera Visuri ikuisti ottelun kulun hienoilla valokuvilla.
-
RTV-linjan opiskelijoiden lopputöitä esittelevän ohjelman toisessa osassa pääsevät ääneen isommat ja pienemmät lapset.
Katri Nurmisen etelämaisen raikkaasti maustetussa lopputyössä ”Finlantica” muistellaan Costa Ricassa vietettyä vauhdikasta vuotta. Mitä asuminen vieraassa kulttuurissa voi lapselle opettaa?
Katariina Kaupin ”Kirje Kotiin” dokumentoi Helsinkiin maaseudulta muuttaneen nuoren ensiaskelia suuressa kaupungissa. Monta on Helsingissä ihmettä ja kummaa, joka hämmästyttää pientä kulkijaa, mutta outoon kaupunkiin voi kotiutuakin, vai voiko?
Ohjelman asiantuntijavieraana on YLE:n dokumenttiryhmästä Katri Koivula ja sen juontaa Olli Haapakangas.
Lopputyö tekijäänsä kiittää, Radio Trombitissa, perjantaina 4.4 klo 12.
-
Nuoria suomalaisia pelaajia ohjeistetaan lähtemään Kanadan junnuliigoihin pelaamaan yhä vain nuorempana. Mutta miksi? Suurin osa näistä ohjeiden antajista tuskin on nähnyt ainuttakaan Pohjois-Amerikan juniorisarjojen otteluita.
Kanadalaiset seurat yrittivät houkutella esimerkiksi semmoisia suomalaispelaajia kuten Kari Lehtosta, Olli Jokista, Joni Pitkästä, Mikael Granlundia, Rasmus Ristolaista, Aleksander Barkovia ja Teuvo Teräväistä pelaamaan junnusarjoihin ja totuttelemaan sitä kautta ison meren taakse ennen varsinaisen NHL-uran alkua. Kukaan edellämainituista ei lähtenyt, koska heillä kaikilla oli iso rooli tiedossa korkeatasoisemmassa sarjassa, kotoisessa SM-liigassa. Listaa voisi jatkaa Joel Armian ja Teemu Pulkkisenkin nimillä.
Kolikon kääntöpuolella on Pittsburgh Penguinsin tulokaspuolustaja Olli Määttä. Ennen OHL:ään siirtymistään jyväskyläläinen pelasi Nuorten MM-kilpailuissa ollessaan vain 16-vuotias. Siihen aikaan puhuttiin jo mahdollisuuksista olla top5-varaus NHL:ssä. Hän tuli keltanokkana Penguinsin kokoonpanoon viime syksynä ja ottikin komeasti paikan pelaavasta kokoonpanosta. Samaa polkua lähti seuraamaan tulevana kesänä NHL:ään varattava toinenkin JYP-kasvatti Julius Honka, joka siirtyi täksi kaudeksi Kanadan junioriliigaan WHL:ään Swift Current Broncosiin. Hänestä voi tulla toinen poikkeus tällä rintamalla.
Jos verrataan Suomen Liigan ja Kanadan junnuliigoja, niin pelin taso kotimaassamme on valovuoden edellä.
Vaikkakin Kanadassa näissä peleissä on huikea määrä yleisöä ja laaja mediahuomio, ei pelin taso ole kovin erikoisella tasolla. Joitakin vuosia sitten HIFK:n A-juniorit voittivat harjoitusottelussa Kanadan juniorisarja QMJHL:ssä pelaavan Moncton Wildcatsin.
Pitää tottakai muistaa, että näissä sarjoissa pelaa tulevia NHL-staroja ja huippulahjakkuuksia, jotka pelaavat nuorten MM-kisoissa Kanadan paidassa. Useimmiten kärki onkin terävä, mutta näiden pelaajien takana hyppäys taaksepäin on raju. Jos haluat lähteä Kanadan juniorisarjoihin tahkoamaan, niin sinun edellytetään olemaan valmis pelaamaan siellä myös 2-3 vuotta, ennen mahdollista NHL-uran alkamista.
NHL:ssä on pelannut tällä kaudella 32 suomalaista. Olli Määttä on näistä ainoa, joka on pelannut Kanadan juniorisarjoissa. Se kertoo ihmisille sen, että pelaajat ovat saaneet Suomesta tarvittavaa oppia ja kehittymistä suomalaisen huippuvalmennuksen ansiosta.
Samuli Törrönen
-
Kafelnikov ehtii yhä myös pelaamaan tennistä. Kuva vuodelta 2011. (dreamstime) Vuosituhannen vaihteessa Jevgeni Kafelnikov oli yksi tenniksen valovoimaisimmista tähdistä. Kaksi Grand Slam voittoa, Sydneyn olympiakulta ja ATP-listan ykköstila ovat vain kirsikoita kakun päällä miehen pitkällä ansiolistalla.
Kafelnikov jätti tenniskentät vuonna 2004 vain 30-vuotiaana. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. Nykyään 40-vuotias venäläinen on yrittänyt uraa niin pokeriammattilaisena, tv-kommentaattorina kuin myös golfin parissa.
Tennisuransa loppupuolella Kafelnikov hävisi yhä useammin nuoremmille pelaajille, jotka hän omien sanojensa mukaan oli aiemmin voittanut yhdellä kädellä. Tappiot ja ikääntyvä kroppa ajoivat venäläisen lopettamaan uransa ja siirtymään toisen intohimonsa eli pokerin pariin.
”Pokerissa tarvitaan sisua, aivan kuten tenniksessäkin.”
”Jos et usko kykyihisi, et voi pärjätä. Tennistä pelatessani uskoin aina itseeni. Sen vuoksi urani oli niin menestyksekäs”, Kafelnikov totesi Independentin haastattelussa vuonna 2004.
Voittamisen nälkä sai Kafelnikovin palkkaamaan Kirill Gerasimovin opettamaan hänelle pokerin salat.
Gerasimovin opeilla Kafelnikovista näytti kehittyvän varteenotettava pokerinpelaaja. Siitä esimerkkinä vuoden 2004 Moskovan turnaus, jossa Kafelnikov tiputti Dave Colcloughin, jota tuohon aikaan pidettiin eurooppalaisen pokerin Roger Federerinä.
Kafelnikov on osallistunut kolmesti World Series of Pokeriin sijoittuen parhaimmillaan yhdeksänneksi vuonna 2005. Venäläinen on pokeriurallaan tienannut lähes 150,000 dollaria. Mies on kuitenkin kertonut pelaavansa lähinnä jännityksen vuoksi, eikä raha ole hänellä pääasia.
Pokerin pelaamisen ohella Kafelnikov kiinnostui golfista. Scott Draper ja Ivan Lendl ovat vuosien varrella osoittaneet, että lajinvaihto tennisuran jälkeen on mahdollinen ja myös Kafelnikovilla on golfin suhteen suuria tavoitteita.
Mies on ilmoittanut tavoitteekseen vuoden 2016 Rio de Janeiron kesäolympialaiset.
Tähän on kuitenkin pitkä matka, sillä Kafelnikov ei ole vielä koskaan selvinnyt jatkokierroksille edes Challenge– tai European Tour-tason kilpailuissa. Parhaimmillaan hän on päässyt 8-lyönnin päähän jatkopaikasta, mutta valitettavan usein miehen nimen alapuolelta on löytynyt vain tulostaulun alareuna.
Kafelnikovin golfuran suurin saavutus on Venäjän mestaruus vuodelta 2011, mutta golfin suosio on Venäjällä hyvin marginaalista. Kafelnikov onkin Venäjän tunnetuin golfpelaaja lähinnä tennistaustansa takia.
Kunnianhimoisista golftavoitteistaan huolimatta Kafelnikov ei ole hylännyt tennistä kokonaan. Hän on toiminut uransa jälkeen tenniskommentaattorina Venäjällä ja pelannut vuodesta 2008 lähtien ATP Champions Touria, johon osallistuvat useat lajin entiset huiput.
Kafelnikovilta kysyttiin eräässä BBC:n haastattelussa, että mikä hänen nykyisistä harrastuksistaan on hänelle kaikkein rakkain. Vastaus oli selkeä:
”Tällä hetkellä se on golf. Se innostaa minua eniten, sillä siinä pystyn jatkuvasti kehittymään. Tenniksessä olen jo saavuttanut rajani, samoin pokerissa ja kommentaattorina. Golfissa kehityn yhä päivä päivältä paremmaksi ja se ajaa minua eteenpäin”, Kafelnikov kertoi.
Aika näyttää tuleeko Sydneyn olympiavoittajasta vielä jonain päivänä golfin olympiavoittaja, vai keksiikö Kafelnikov sitä ennen uuden lajin, jolla tukahduttaa voitonnälkänsä.
Niko Ekblom
-
Perjantaiaamuna sisaryhtiö selvittää, mitä Tahdon 2013 -kampanjalle kuuluu. Vieraana kampanjan puheenjohtaja Senni Moilanen klo 9.35.
Sisaret heittäytyvät ja laittavat itsensä peliin, kun improryhmä Kolinan pojat Sasu Paakkunainen ja Roope Salminen pistävät studion sekaisin klo 9.30. Pakko kuunnella aamulla kahdeksasta kymppiin!
-
Kenen kaa -sarjan kolmannessa jaksossa deittaillaan urakalla. Vieraaksi saapuu Voicen Suhteettomuusteoria-kolumnisti Rea Haverinen. Mikä deittailussa on parasta, millaisia tyyppejä treffeillä kohtaa ja miten karata huonoilta treffeiltä tehokkaasti? Kuuntele erikoisjakso klo 15-16 ja jatkoa klo 17-18!
-
Perussuomalaisten lakialoite on Trombitin haastateltavien mukaan epätasa-arvoinen. Avioliitossa synnyttävien äitien ei pitäisi saada eläke-etua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Kettunen on laatinut lakialoitteen, jonka mukaan avioliitossa lapsen synnyttäneen naisen eläkeikää alennettaisiin. Lakialoitteen on allekirjoittanut 16 perussuomalaista.
Ensimmäisen lapsen synnytyksestä eläkeikää saisi alennettua kolmella vuodella, ja kaksi seuraavaa synnytystä alentaisi eläkeikää kaksi vuotta lisää. Näin ollen avioliitossa synnyttävä nainen voisi alentaa eläkeikäänsä jopa seitsemällä vuodella. Perussuomalaisten ehtona on kuitenkin, että toisen puolisoista on oltava Suomen kansalainen.
Perussuomalaisten mukaan uusi laki korostaisi avioliiton merkitystä, ja parantaisi naisen asemaa.
Lapsilisistä ei pitäisi leikata
Lapsilisien leikkaaminen on herättänyt kiivasta keskustelua. Perinteisesti koskemattomasta edusta ei olla valmiita karsimaan helpolla. Yle uutisoi Kansaneläkelaitoksen tekemän selvityksen, jonka mukaan lapsilisän maksaminen tasasuuruisena kaikista lapsista korvaisi leikkaustarpeen. Nykyisin toisesta lapsesta lähtien maksetaan korotettua tukea.
1.Miltä Pentti Kettusen lakialoite kuulostaa?
2.Lisääntyisikö syntyvyys avioliitossa, jos laki astuisi voimaan?
3.Pitäisikö lapsilisistä leikata
Riitta Kärkkäinen, 75
1. Tosi tyhmältä. Ihan huuhaa juttu
2. Kaiken kaikkiaan koko keskustelu on tyhmää. Ihmisistä ei pitäisi keskustella lesboina tai homoina. Kaikkia ihmisiä pitäisi kohdella tasa-arvoisesti mediassa ja uutisoinnissa.
3. Ei pitäisi. Kaikki rakennemuutoksista tulevat maksut ynnä muut osuvat lapsiperheisiin, joten heiltä ei pitäisi enää leikata
Anu Viljanmaa, 361. Sinänsä hyvältä, mutta miten se kustannettaisiin. Tasa-arvon nimissä miestenkin eläkkeitä pitäisi lyhentää
2.Mahdollisesti.
3. Ei ensimmäisten leikattavien asioiden joukossa. Mutta kun vertaa moniin muihin maihin Euroopassa, niin Suomen lapsilisä on erinomainen asia.
Teksti: Pauli Loukola
Kuvat: Eeva Mäkinen
-
Pojat on päästetty kolmatta kertaa studioon. Tänään Koikkalainen ja Inki pyhittävät ohjelmansa sunnuntaina käynnistyvälle Veikkausliigalle.
Ohjelmassa kuullaan liiganousija SJK:n päävalmentaja Simo Valakarin fiiliksiä kauden kynnyksellä. Lisäksi otamme yhteyden Lauttasaareen, missä fanaattinen ”Lauri” kertoo omat näkemyksensä suomalaisesta fanikulttuurista ja futiksen tilasta.
Studiossa myös tänään kanssamme Trombit FM:n fanaattisesti Veikkausliigaa seuraava toimittajalupaus Jesse Happonen.
Kaikki tämä klo 16:00 alkaen Trombit FM:llä (103,1 MHz) tai netissä osoitteessa http://194.157.38.126:8000/listen.pls.
Väriä katsomoon! Ja radioon.
http://youtu.be/xaCjsXwt4ac
-
Helsingin IFK julkisti uusia nimiä valmennustiimiinsä. Edustuksen päävalmentajaksi nimettiin Jokereistakin tuttu Antti Törmänen, joka valmensi viime kaudella Sveitsissä SC Berniä.
Jani Tanska ja Jan Lundell jatkavat valmennusryhmässä, ja uutena ryhmään liittyy Pekka Kangasalusta.
Päävalmentaja Törmäsen sopimus on kolmivuotinen. Suomessa Törmänen on luotsannut Vaasan Sportin mestiksen mestariksi 2011 ja Bluesin A-nuoret SM-kultaan 2009.
Pelaajauransa tähän kauteen päättänyt Ville Peltonen, 41, aloittaa IFK:n junioreiden valmennuspäällikkönä. Peltonen ottaa vastuulleen juniorivalmennuksen johtamisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen.
Uransa vuosi sitten NHL:ssä ja Anaheim Ducksissa päättäneen Toni Lydmanin, 36, työ IFK:ssa keskittyy erityisvalmentajana puolustajien yksilölliseen valmentamiseen.
Painopisteenä junioreiden yksilövalmennuksesta Peltonen ja Lydman vastaavat 15-20 vuotiaista lahjakkaista hyökkääjistä ja puolustajista.
Valmennustiimin vaihtuessa maalivahtivalmentajana jatkava Jan Lundell kommentoi uusia nimityksiä seuraavasti: “Uusi aikakausi lähtee käyntiin. Me ollaan pidetty palavereita ja ollaan samoilla linjoilla asioissa. On ollut hyvä tekemisen meininki ja suunta on oikea. Innolla odotan tulevaa kautta.”
Toni Lydmanin sopimus on yksivuotinen ja hän odottaa kautta innolla. ”Hirveän monia treenejä en ole vielä ehtinyt nähdä, mutta hyvillä fiiliksillä lähdetään hommaa tekemään. Maalivahtivalmennuksen kanssa tehdään varmasti myös paljon yhteistyötä.”
Lydman lähtee positiivisella mielellä ensi kauteen. (Kuva: Ilona Savitie) Niko Lehmuskanta
