-
Perussuomalaisten lakialoite on Trombitin haastateltavien mukaan epätasa-arvoinen. Avioliitossa synnyttävien äitien ei pitäisi saada eläke-etua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Kettunen on laatinut lakialoitteen, jonka mukaan avioliitossa lapsen synnyttäneen naisen eläkeikää alennettaisiin. Lakialoitteen on allekirjoittanut 16 perussuomalaista.
Ensimmäisen lapsen synnytyksestä eläkeikää saisi alennettua kolmella vuodella, ja kaksi seuraavaa synnytystä alentaisi eläkeikää kaksi vuotta lisää. Näin ollen avioliitossa synnyttävä nainen voisi alentaa eläkeikäänsä jopa seitsemällä vuodella. Perussuomalaisten ehtona on kuitenkin, että toisen puolisoista on oltava Suomen kansalainen.
Perussuomalaisten mukaan uusi laki korostaisi avioliiton merkitystä, ja parantaisi naisen asemaa.
Lapsilisistä ei pitäisi leikata
Lapsilisien leikkaaminen on herättänyt kiivasta keskustelua. Perinteisesti koskemattomasta edusta ei olla valmiita karsimaan helpolla. Yle uutisoi Kansaneläkelaitoksen tekemän selvityksen, jonka mukaan lapsilisän maksaminen tasasuuruisena kaikista lapsista korvaisi leikkaustarpeen. Nykyisin toisesta lapsesta lähtien maksetaan korotettua tukea.
1.Miltä Pentti Kettusen lakialoite kuulostaa?
2.Lisääntyisikö syntyvyys avioliitossa, jos laki astuisi voimaan?
3.Pitäisikö lapsilisistä leikata
Riitta Kärkkäinen, 75
1. Tosi tyhmältä. Ihan huuhaa juttu
2. Kaiken kaikkiaan koko keskustelu on tyhmää. Ihmisistä ei pitäisi keskustella lesboina tai homoina. Kaikkia ihmisiä pitäisi kohdella tasa-arvoisesti mediassa ja uutisoinnissa.
3. Ei pitäisi. Kaikki rakennemuutoksista tulevat maksut ynnä muut osuvat lapsiperheisiin, joten heiltä ei pitäisi enää leikata
Anu Viljanmaa, 361. Sinänsä hyvältä, mutta miten se kustannettaisiin. Tasa-arvon nimissä miestenkin eläkkeitä pitäisi lyhentää
2.Mahdollisesti.
3. Ei ensimmäisten leikattavien asioiden joukossa. Mutta kun vertaa moniin muihin maihin Euroopassa, niin Suomen lapsilisä on erinomainen asia.
Teksti: Pauli Loukola
Kuvat: Eeva Mäkinen
-
Pojat on päästetty kolmatta kertaa studioon. Tänään Koikkalainen ja Inki pyhittävät ohjelmansa sunnuntaina käynnistyvälle Veikkausliigalle.
Ohjelmassa kuullaan liiganousija SJK:n päävalmentaja Simo Valakarin fiiliksiä kauden kynnyksellä. Lisäksi otamme yhteyden Lauttasaareen, missä fanaattinen ”Lauri” kertoo omat näkemyksensä suomalaisesta fanikulttuurista ja futiksen tilasta.
Studiossa myös tänään kanssamme Trombit FM:n fanaattisesti Veikkausliigaa seuraava toimittajalupaus Jesse Happonen.
Kaikki tämä klo 16:00 alkaen Trombit FM:llä (103,1 MHz) tai netissä osoitteessa http://194.157.38.126:8000/listen.pls.
Väriä katsomoon! Ja radioon.
http://youtu.be/xaCjsXwt4ac
-
Helsingin IFK julkisti uusia nimiä valmennustiimiinsä. Edustuksen päävalmentajaksi nimettiin Jokereistakin tuttu Antti Törmänen, joka valmensi viime kaudella Sveitsissä SC Berniä.
Jani Tanska ja Jan Lundell jatkavat valmennusryhmässä, ja uutena ryhmään liittyy Pekka Kangasalusta.
Päävalmentaja Törmäsen sopimus on kolmivuotinen. Suomessa Törmänen on luotsannut Vaasan Sportin mestiksen mestariksi 2011 ja Bluesin A-nuoret SM-kultaan 2009.
Pelaajauransa tähän kauteen päättänyt Ville Peltonen, 41, aloittaa IFK:n junioreiden valmennuspäällikkönä. Peltonen ottaa vastuulleen juniorivalmennuksen johtamisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen.
Uransa vuosi sitten NHL:ssä ja Anaheim Ducksissa päättäneen Toni Lydmanin, 36, työ IFK:ssa keskittyy erityisvalmentajana puolustajien yksilölliseen valmentamiseen.
Painopisteenä junioreiden yksilövalmennuksesta Peltonen ja Lydman vastaavat 15-20 vuotiaista lahjakkaista hyökkääjistä ja puolustajista.
Valmennustiimin vaihtuessa maalivahtivalmentajana jatkava Jan Lundell kommentoi uusia nimityksiä seuraavasti: “Uusi aikakausi lähtee käyntiin. Me ollaan pidetty palavereita ja ollaan samoilla linjoilla asioissa. On ollut hyvä tekemisen meininki ja suunta on oikea. Innolla odotan tulevaa kautta.”
Toni Lydmanin sopimus on yksivuotinen ja hän odottaa kautta innolla. ”Hirveän monia treenejä en ole vielä ehtinyt nähdä, mutta hyvillä fiiliksillä lähdetään hommaa tekemään. Maalivahtivalmennuksen kanssa tehdään varmasti myös paljon yhteistyötä.”
Lydman lähtee positiivisella mielellä ensi kauteen. (Kuva: Ilona Savitie) Niko Lehmuskanta
-
Jalkapalloilumaailman suurimmaksi otteluksi tituleeratun El Clasicon arvokkuus on kokenut suuren inflaation 2010-luvulla. Inflaatio ei johdu pelkästään siitä, että Real Madridin ja Barcelonan kohtaamisia on alla kuluneella vuosikymmenellä peräti 19. Suurin syy siihen on, että kenttä on täynnä pellejä!
Aikojen saatossa pelaajat ovat aina tehneet kaikkensa voittaakseen ottelun. Niin asia on nytkin mutta keinot ovat muuttuneet täysin. Peli on yhtä sirkusta. Pelaajat oikein hakevat kontaktia, jotta pääsisivät kaatumaan kentän pintaan hankkiakseen vastustajalle varoituksia ja ulosajoja. Aina he eivät tarvitse edes kontaktia kaatuakseen, kuten viime sunnuntain klassikko osoitti.
Filmaamista tapahtuu ympäri pelikenttää ja enää siihen eivät syyllisty pelkät hyökkääjät, vaan yhtä lailla myös topparit ja jopa valmentajatkin. Mihin on hävinnyt se arvokkuus, joka pelissä oli, silloin kun Raulit ja Zidanet ottivat mittaa mm. Ronaldinhon johtamasta Barcelonasta taitojensa avulla.
Nykyään kenttä on täynnä Neymarin ja Pepen kaltaisia apinoita.
On hienoa, että pelissä on paljon taistelupareja ja tunnetta. Mutta paljon ennemmin sitä katselisi kauniita hyökkäyskuvioita jatkuvalla syötöllä kuin pelaajien koiruuksista syntyneitä viiden minuutin myllyjä. Vai mitä mieltä olet Sergio Busquets? Peli on katkonaista kuin kalliolaisen juoppolallin kävely. On turhauttavaa, kun Ronaldon ja Messin tasoiset pelaajat joutuvat pyörittelemään vain päätään, kun ympärillä oleva sirkus estää normaalin pelaamisen. Ei sillä, että kyseiset herrat olisivat puhtaita pulmusia.
Sirkuksella on aina myös tirehtööri. Viime vuodet se oli Jose Mourinho, joka peluutti Real Madridia jopa inhorealistisesti Barcaa vastaan. Viime sunnuntaina se oli tuomari Alberto Undiano. Hän pilasi pelin kyseenalaisilla tuomioillaan. Peli meni käytännössä rangaistuspotkukilpailuksi. Ja lopullisesti pelin tappoi käsittämätön Sergio Ramosin punainen kortti tunnin kohdalla.
On selvää, että meno ei lähivuosinakaan tule muuttumaan, kun kummassakin joukkueessa roikkuvat ne samat mädät omenat vuodesta toiseen. Pelillisesti El Clasico ei ole läheskään paras yksittäinen ottelu mitä maailmassa on. Se on käsittämätöntä, kun tiedämme Real Madridin ja Barcelonan pelaajien tason.
Monet Valioliigan kärkikamppailut ovat paljon viihdyttävämpiä, sen vuoksi kun filmaaminen ja turhat kalabaliikit ovat paljon vähäisempiä.
Englannin suuret derbyt ovat ottamassa valta-asemassa olevaa El Clasicoa vuosi vuodelta kiinni. Niissä on vauhtia, asennetta ja taitoa. Jalkapalloa siis aidoimmillaan. Toivo kelkan kääntymiselle piilee siinä, että Ronaldo, Messi ja kumppanit näyttävät maailman parhaina pelaajina mallia, miksi klassikko on yhä kaunein ja suurin. Sen pitää tapahtua pelaamalla. Messin työnäyte oli kolme maalia ja syöttö viimeisimmässä klassikossa, joten toivoa siis on.
(korjattu: 12.55 Busquetsin nimi ja pelin päivämäärä)
Jesse Happonen
-
Kuva: Joonas Vallius Hän näkee kavereita kerran kuukaudessa, joten ainoat ihmiskosketukset ovat perheenjäsenet ja kaupassa kohdatut ventovieraat. Hän ei kuitenkaan välttele ihmisiä, päinvastoin. Hän käy säännöllisesti ulkona, kaupassa tai äitinsä luona kylässä.
Olavin, 27, päivät täyttyvät pelaamisesta, mutta hän ei pidä itseään peliriippuvaisena.
Tammikuussa julkaistu tutkimus kertoo uudesta vaarasta videopelaamisessa. Harmiton hupi voi muuttua ongelmaksi hyvinkin helposti ja nopeasti. Amerikkalaisen lastenlääketieteen julkaisun Pediatricsin mukaan yksi kymmenestä lapsesta kärsii patologisesta pelaamisesta eli on riippuvainen videopeleistä. Riskitekijöitä pelaamiseen on monia, yksi monista ja helpoiten tunnistettavissa olevista riskitekijöistä on vähäinen sosiaalisuus.
Muita riskitekijöitä ovat pelaamisen määrä ja voimakas impulsiivisuus. Moni pelaaja kärsii myös masennuksesta, ahdistuneisuudesta, huonosta koulumenestyksestä ja vanhemmilla nuorilla on myös päihdeongelmia.
On tärkeää, että vanhemmat tunnistavat ongelman nopeasti riippumatta lapsen iästä, ja että he tietävät, miten sitä ehkäistä sekä hoitaa.
Videopelejä voi myös pelata monella eri tavalla. On niitä, jotka pelaavat ajankuluksi, kun muutakaan ei ole. On niitä, jotka pelaavat satunnaisesti ja niitä, jotka pelaavat pakonomaisesti. Juuri nämä patologisesti pelaavat muodostavat sen paljon kohutun ryhmän videopeliriippuvaiset.
Virtuaalimaailmassa voidaan ja luodaankin kaveripiirejä, joista osa jopa ulottuu päivittäiseen elämään. Mutta koneella neljän seinän sisällä istuminen ei edistä sosiaalisia suhteita, vaan monet nuoret putoavat systeemin ulkopuolelle eikä takaisin pääseminen ole helppoa.
Omasta mielestään Olavi ei kuulu mihinkään näistä ryhmistä, sillä hän ei ole ongelmapelaaja tai syrjäytynyt maailmasta. Kuitenkaan hänellä ei ole töitä tai koulutuspaikkaa ensi syksylle, mitään peruskoulua ylempää koulua ei hän ole myöskään käynyt. Olavi pelaa omien sanojensa mukaan ajankuluksi ja syyksi tähän on pitkä välimatka kavereihin.
Olavi näkee syrjäytymisen ja pelaamisen yhteyden. Hänestä peliriippuvuus johtuu yksinkertaisesti liiasta ajasta koneella. ”Pitää osata ottaa taukoja, liika on liikaa”, hän toteaa tomerasti ja vilkuilee välillä konettaan kohti.
Kysymykseen, onko hän mielestään ongelmapelaaja, Olavi vastaa tyynesti: ”En ole.”
Pelimaailmasta löytyy hyviä ja huonoja puolia. ”Hyviä puolia ovat pitkäjännitteisyys pelatessa ja huonoja hermojen menettäminen”, Olavi listaa. Hän hymähtää huvittuneesti, kun vertaan hermojen menettämistä rattiraivoon. Hänestä vertaus on kuitenkin osuva.
Neuvoja löytyy myös muille nuorille. Hänestä peliriippuvaisen olisi ensisijaisesti pyydettävä apua lähimmäisiltään. Oli kysymys video- tai rahapeleistä. Netissä tai ei.
”En osaa sanoa yhtä syytä, miksi nuoret ovat peliriippuvaisia. Yksi on pelin huuma, ei vain osaa lopettaa ajoissa. Toinen on haasteiden haku koukuttavissa pulmanratkontapeleissä.”
Olavi puhuu syistä, jotka hänestä johtavat peliriippuvuuteen. Hän kieltää tiukasti, että olisi hiukankaan peliriippuvainen, vaikka meneekin hyvin hanakasti takaisin koneensa ääreen.
Uusi ottelu jossain hirviöiden tappamispelissä käynnistyy ja olen hetkessä ulkopuolinen, pelimaailma on pieni mutta rikas. Olavin kaveripiiriin kuuluu nuoria useista eri maista ja englanti näyttää olevan pääkieli. Jätän asunnon vähin äänin, kiitokseeni vastataan käden heilautuksella. Nyt ei parane häiritä, sillä jokin iso hirviö on Olavin hahmon kimpussa. Pelin äänet vaimenevat oven sulkeutuessa.
Henkilön nimi on muutettu.
Teksti: Katri Mustonen
-
Suomen Palloliitto yrittää kaikin voimin tuhota Suomessa päätään nostavaa kannattajakulttuuria.
Ääripäitä ja idiootteja löytyy aina ja tulee löytymään vastaisuudessakin. Et voi esimerkiksi kannattajaryhmän johtajana asialle mitään, jos yksi kannattaja haluaa toimia täysin vasten kaikkia normeja.
Ruotsissa jo ennen kauden avausottelua laitetaan neljän lapsen perheenisä kylmäksi kannattajien yhteenotoissa. Tässä tapauksessa puhutaan jo erittäin vakavista ongelmista. Kärjistäen sanottuna Suomessa Palloliitto jakelee seuroille suuria sakkoja soihduttelusta ja v*tun-huutelusta. Ei aivan täsmää. Ongelmat ovat todella pieniä Suomessa siihen verrattuna mitä annetaan ymmärtää.
Kaikki varmasti muistavat Suomi-Wales A-maaottelun olympiastadionilla ja sen kun poliisin erikoisjoukot hyökkäsivät aivan täysin yliampuvasti Pohjoiskaarteeseen kannattajien kimppuun. Tottakai tälläisestä kannattajat provosoituvat, kuka ei? Palloliitolla yksi syy lisää tuomita sen jälkeen kun on painien laitettu poliisille vastaan. Useampi kannattaja onkin jättänyt maajoukkuepelit taakseen viranomaisten, sekä palloliiton määräyksien vuoksi. Omia kannattajia kohdellaan kuin villieläimiä, samalla kun vieraskannattajat rettelöivät rauhassa.
Omia kannattajia kohdellaan kuin villieläimiä, samalla kun vieraskannattajat rettelöivät rauhassa.
Tämän hetken seuratoimintaa tarkastaessa suomifutiksessa on neljä asiaa joiden avulla kiinnostus ja intohimo nousisi huimasti ylöspäin. IFK:n nousu liigaan ja täten saataisiin jälleen todellisia Stadin derbyjä. Samalla kohtaisivat kaksi tämän hetken parasta kannattajaryhmää. Toinen on Ilveksen nousu liigaan ja samalla Tampereen palauttaminen liigakartalle. TPS:n ja Interin derbykiima täytyisi saada uudelleen sille tasolle mitä se oli 2-3 vuotta sitten Turussa. Katsomot täyteen ja laatufutista! Viimeisenä se, että jonkin ”maakuntajoukkueen” täytyisi nousta esiin. Tuleva kausi osoittaa onko liigaan toisiksi isoimmalla pelaajabudjetilla lähtevällä sarjanousija SJK:lla rahkeet siihen. Jo pelkästään näillä neljällä urheilullisella osalla kannattajakulttuurikin nousisi entisestään.
Kesäilta, laadukasta suomifutista ja kylmä olut. Suomessa ei saa nauttia alkoholia katsomossa, sen määrää laki, mutta miksi se onnistuu moitteettomasti 300:n kilometrin päässä? Miksi liput Veikkausliigaotteluun maksavat +20€, kun jokaista Bundesliigaottelua pääsee katsomaan vähän yli viidellä eurolla? Näin negatiivisesti ei tarvitse ajatella. Jos olutta haluaa juoda, sitä voi juoda ennen peliä, puoliajalla, sekä pelin jälkeen. Ja miksi et voisi maksaa otteluista hiukan kalliimpaa hintaa? Lipputulot menevät oman seuran tukemiseen ja pääseet aistimaan hienoa tunnelmaa ja näkemään rakastamasi seuran peliä.
Palloliitto, antakaa kannattajille hengähdystilaa, he kiittävät kyllä luottamuksesta. Ennemmin tai myöhemmin.
Niko Lehmuskanta
-
Näin on päässyt pikajuoksija Showlahin valmentaja Atte Pettinen useasti lausumaan kesken juoksutreenien valmennettavalleen viime aikoina. Ja hyvinhän se on mennyt hallikisoissakin talven aikana. Helsingin IFK:ta edustava Jasmin nappasi 60 metrillä pronssia ja 200 metrillä hopeaa Rovaniemellä järjestetyissä SM-halleissa.
Talvesta kysyttäessä juoksijattaren kasvoille nouseekin mairea hymy ” ei voi olla kuin tyytyväinen menneeseen talveen SM-mitalien ja omien uusien ennätysten myötä”, Jasmin fiilistelee. 60 metrin vanhasta ennätyksestä lohkaistiin pois kahdeksan sadasosaa ja uusi ennätys on näin ollen 7.43.
Se oli lähellä viedä pikakiiturin MM-halleihin Puolan Sopotiin, mutta tällä kertaa kisaraja jäi kuitenkin vielä rikkoutumatta. ” 60 metrillä tulokseni olivat todella tasaisia kaikissa kisoissa ja tuntui, että paukkuja olisi ollut vieläkin parempiin aikoihin”. Kaikki kisat menivät kymmenyksen sisään, mutta ” on hyvä jättää kesäänkin petrausvaraa”, Showlah kertoo pilke silmäkulmassa.
200 metrin reilu neljän kymmenyksen tulosparannus omaan ennätykseen lämmittää eritoten sprintterin mieltä
”se lupaa hyvää kesän 100 metrin kisojen loppuvetoa ajatellen”. Showlah tunnetaankin räjähtävästä lähdöstään ja mikäli loppuvetoon tuleekin kehitystä, niin viime kesänä tehty ennätys voi parantua jälleen tänäkin vuonna.
Juoksijatar aikookin kehittää heikkouksiaan kehittyäkseen. Nopeuskestävyyttä on treenattu pitkien vetojen avulla. Se on kova kuuden vedon treeni, johon Jasminilla on viharakkaussuhde: 150m, 100m, 150m, 100m, 150m ja 100 metrin vedot, joista kaksi ensimmäistä juostaan suht rauhallisesti ja kaksi viimeistä vedetään yli 90 % tehoilla. ”Välillä on oksennuskin tullut lopuksi, niin rankka se treeni on”.
Showlahin voimatasot ovat nousseet talven aikana. Painoja saakin olla lisäämässä vähän väliä jalkaprässiin ja levytankoon yhdenjalankyykkyjä tehdessä.
”Tekniikkaani on tullut muutoksia voimien myötä. Työntö on voimakkaampi ja askel lentää pidemmälle”
Tällä hetkellä sprintterillä on menossa ikään kuin peruskuntokausi eli kuntosalilla tehdään pitkiä sarjoja kevyemmillä painoilla. Parin viikon päästä aletaan lisäämään painoja ja toistojen määrät ovat paljon pienemmät.
Showlah valmistui joulukuussa restonomiksi Haaga-Helian Porvoon yksiköstä. Hän kaipaa elämäänsä urheilijanarjen lisäksi tekemistä, ettei aika käy pitkäveteiseksi. Opiskelujen loputtua henkireikänä hänellä on ollut Kytke-projekti. “Noin neljä kertaa kuussa käymme kouluissa vierailuilla kertomassa oppilaille monikulttuurillisuudesta ja syrjintään liittyvistä asioista.”
Jasmin on ollut terveenä koko talven. Ennen kautta hänellä on edessään vielä kaksi ulkomaanleiriä. Teneriffalla on kolmen viikon maajoukkueleiri, jossa hiotaan muun muassa viestijuoksua kuntoon. “Meitä on siellä seitsemän tasavahvaa naista kilpailemassa paikoista viestijoukkueeseen.” Teneriffalta pikakiituri matkustaa valmentajansa kanssa Malagaan viikoksi viimeistelemään kuntonsa ennen kisakauden alkua.
Kesän kisakalenteria Showlah ei ole vielä tarkemmin katsellut, mutta aikoo vetää rennon kevään ja kesällä ulosmitata kuntonsa.” Tietenkin niin, että Zürichin 100 metrin EM-kisaraja rikkoutuu ajoissa”, Jasmin päättää.
Starttiviivalla Jasminilla on aina kova itseluottamus (Kuva: Minna Pekola) Jesse Happonen
-
Muuttolinnut kohtaa Superkärpäsen! Supafly-katutaidevaunusta jutellaan tiedottaja Antti Salmisen kanssa klo 11.
Muuttolinnut kohtaa Funkyelefantin! Rytmimusiikkifestivaali täyttää kakskytä ja festivaalijohtaja Sami Mannerheimo kertoo klo 11.36 kuinka hyvät bileet siitä nousee.
Ohjelmassa myös Niksi ja Miksi, kompostointikurssia, sekä videoiden kuuntelua. Katsu on Katsu ja toipilasta Elinaa paikkaa Olli. Tervetuloa. Tasan kympiltä!
-
Tämä löytökissa on löytänyt uuden kodin. Kuva: Ilona Savitie 848 koditonta kissaa. Viikin löytöeläintaloon tuotiin vuoden 2013 aikana kaikkiaan 848 kissaa. Niistä omistajan löysi 660 kissaa. Loput yli 150 kissaa on jouduttu lopettamaan, kun vanhaa omistajaa tai uutta kotia ei ole löydetty.
Eläinsuojelulain mukaan kunnan on järjestettävä hoito löytöeläimelle 15 vuorokauden ajaksi. Löytökissalle voi tarjota uutta kotia ottamalla yhteyttä suoraan Viikin löytöeläintaloon tai HESYyn: www.loytoelaintalo.fi tai hesy.fi
-
Miksi Töölönlahdessa on vielä vettä, vaikkei sen päälle selvästikään pysty rakentamaan maisemakonttoreita?
Entä mitä kuuluu kahden ostoskeskuksen loukkoon jääneille maunulalaisille?
Vanhat ostoskeskukset: suojelunalaista kansallismaisemaa vai häpeäpilkku arkkitehtuurin silkkipaidassa?
Onko kenties jotain tehty väärin jos bensapumpuista kasvaa apilaa ja terästehtaiden halleissa masuunia valvovat oravat?
Vinoradion rakennusspesiaalissa kaupunkirakentamisen kuulumisia kolmelta vuosisadalta. Musiikkivieraana Carole King, jonka Tapestry-levyn on sisustuksensa osaksi hyväksyneet miljoonat kodinomistajat.
Vinoradio, Radio Trombitissa, joka keskiviikko tasan kolmelta. Kulkekaa!
