• Tapahtumia Helsingissä alkuviikolla

    helsinki1
    Kuva: Veera Visuri

    Trombitin toimitus poimi menovinkkejä tiistaille ja keskiviikolle.

    Kohtaamisia yrittäjille

    Tiistaina ja keskiviikkona Wanhassa Satamassa järjestetään Oma Yritys -tapahtuma. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda yhteen yrittäjät, yrityksen perustamista harkitsevat sekä yrittäjyyttä tukevat tahot. Tapahtuma on hyvä paikka vaihtaa kuulumisia ja hakea uusia ideoita yrittäjyyteen luentojen ja esimerkiksi start up pajojen kautta. Tiistaina tapahtumassa on Leijonan Luola -ohjelmaa mukaileva haku. Tapahtuma on maksuton.

    Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3, Helsinki

    18.-19.3.2014, klo 9.30 – 16.00

    Levynjulkkarit kalliossa

    Reggae artisti Nopsajalka juhlistaa uuden sun levyn julkaisua kuudennella linjalla tiistaina. Nopsajalka on tuntettu kappaleista “suotaa huopaa” ja “tänään lähtee”.

    Kuudes Linja, Hämeentie 13 helsinki

    Ti 18.03.2014 21:30, 5e

    Jalkapalloa

    Useat urheilubaarit näyttävät jalkapallon Mestarien Liigan pudotuspelivaiheen otteluita tiisaina ja keskiviikkona. Uppoudu jalkapallotunnelmaan ennen kotimaisen Veikkausliigan alkua.

    Ti-ke 21.45

     Jaakko Haapala

  • Lyhytelokuvia, musiikkia ja ihan mitä tahansa

    “Ootteko tullu kattomaan näit lyhytelokuvia? Täs on teille tällaset laput, joilla voitte äänestää parasta leffaa”, kysyy yksi Future Shorts -elokuvaklubin järjestäjistä viereisen pöydän seurueelta. Samalla hän antaa kaikille äänestyslipukkeen. Tapahtumasta etukäteen tietämättään kahville tullut porukka kummastelee hetken, mutta päättää kuitenkin jäädä seuraamaan, mitä on luvassa.

    Maaliskuisena sunnuntai-iltana Kampissa sijaitseva Mbar on täynnä ihmisiä. Onneksi väenpaljouteen on osattu kuitenkin varautua ylimääräisin jakkaroin ja kaikille halukkaille löytyy istumapaikka. Baarin rento tunnelma ja olohuonemaisuus tekevät siitä mainion paikan elokuvaklubin järjestämiselle.

    Ennen leffoja ja niiden välissä Paska Sohva DJ’s pitää yllä leppoisaa fiilistä soittamalla tunnelmaan sopivaa musiikkia. Biisien lomassa on mahdollista vaihtaa kuulumisia sekä mielipiteitä juuri nähdyistä lyhytelokuvista. Puheensorinasta päätellen Mbar 2sanottavaa löytyy.

    Future Shorts on maailman suurin ja laajimmalle levinnyt lyhytelokuvaverkosto. Lontoossa vuonna 2003 alkunsa saanut musiikkiklubin ja lyhytelokuvat yhdistävä konsepti on levittäytynyt jo yli 90 maahan. Suomessa ensimmäinen POP UP -elokuvafestivaali järjestettiin vuonna 2008 ja toiminta kasvaa koko ajan.

    ”Future Shortsin keskeinen tehtävä ja päämäärä on nostaa lyhytelokuvien näkyvyyttä ja sitä kautta arvostusta omana, itsenäisenä elokuvan lajityyppinä”, kerrotaan verkoston nettisivuilla.

    Tällä kertaa esitettäviä leffoja on seitsemän. Niiden joukosta jokainen löytää varmasti oman suosikkinsa. Elokuvien pituudet vaihtelevat noin neljästä minuutista reiluun 18:aan minuuttiin. Eri puolilta maailmaa tulevissa lyhäreissä kerrotaan jokaisessa oma tarinansa täysin omalla tavallaan.

    Irlantilainen animaatio lentopelosta kärsivästä, sympaattisesta linnusta herättää katsojissa huvitusta ja sääliviä huokaisuja. Australialainen pätkä maahan syöksyneestä lentokoneesta ja kapteenin sekoilusta jättää ilmaan liudan kysymyksiä. Jokaista leffaa täytyy seurata keskittyneenä, sillä lyhytelokuvassa jokainen kohtaus on merkittävä.

    Yleisöäänestyksen voittajaksi selviää tällä kertaa englantilainen draama-animaatio Jonah, joka kertoo afrikkalaisen miehen kokemasta ristiriidasta unelmien ja todellisuuden välillä.

    Erikoisen Future Shorts –konseptista tekee se, että kuka tahansa voi järjestää oman POP UP -klubinsa valitsemaansa paikkaan. Lontoossa koottavat näytöspaketit oheistuotteineen toimitetaan kohtuullista maksua vastaan järjestäjälle, joka saa itse hoitaa käytännön järjestelyt ja muokata tapahtumasta juuri sellaisen kuin haluaa. Tämä avaa lähes rajattomat mahdollisuudet tehdä jokaisesta klubista ainutlaatuinen.

    Seuraava lyhytelokuvaklubi Helsingissä toteutetaan Funky Elephants –festivaalin yhteydessä 6.4. Tuolloin luvassa saattaa olla taas ihan mitä tahansa.

    Teksti: Tiiu Nurkka

    Kuvat: Sonja Heinonen

  • Reisien aamuista studiopsykologiaa

    Reisi- tiimin ensimmäinen aamushow starttaa kevyesti elämän suurilla pienillä kysymyksillä.

    Miksi olemme tässä maailmassa, mitä olemme saaneet aikaan ja mitä aiomme vielä saavuttaa?

    Sydän ja korvat auki. Kuuntele kun universumi puhuu!

    Reisi, klo 8-10 Trombitin aalloilla.

  • SPV syöstään mestarin paikalta

    SalibandyliigaVirallinen
    Classic, SSV, Happee ja Oilers taistelevat Suomen mestaruudesta. (Kuvakollaasi: Miska Miettinen)

    Miesten Salibandyliigassa on edetty välierävaiheeseen. Runkosarjan voittaja Tampereen Classic passitti espoolaisen sarjanousijan Indiansin lomalle voitoin 3-1. SSV puolestaan selvitti puolivälierävaiheen NST:tä vastaan selvästi ollen parempi kolme kertaa peräjälkeen. Jyväskylän Happee oli helsinkiläisen Erän kanssa tiukoilla omassa sarjassaan jatkaen kuitenkin SM-kullan tavoittelua otteluvoitoin 3-2. Viime kevään Suomen mestarin Seinäjoen SPV:n kausi päättyi yllättäen puolivälieriin, kun Espoon Oilers meni neljän sakkiin lukemin 3-1.

    Classic-Oilers
    Runkosarjassa Classic voitti joukkueiden kummatkin keskinäiset ottelut. Lokakuussa Espoossa pelattu taistelu päättyi vierasjuhliin lukemin 6-8, Tampereella tammikuun alussa kotijoukkue oli parempi puolestaan numeroin 8-5. Puolivälierissä Classic iski peräti 31 maalia tuttujen miesten Lassi Vänttisen (3+7) ja Sami Johanssonin (8+0) johdolla. Oilersin tehokkain pelaaja sen sijaan oli hieman yllättäen Sylvester Raikamo (4+1) viidellä pistellään. Classicin hyökkäystä vasten espoolaisten vahvuus on tolppien välissä, kun ykköstorjujan Tomi Ikosen lukema 85,15% oikeuttaa maalivahtipörssissä puolivälierien jälkeen kakkossijaan. Semifinaalijoukkueista Oilers päästikin yhden ottelun vähemmän pelanneen SSV:n jälkeen toiseksi vähiten maaleja. Indians onnistui iskemään pallon Ikosen selän taakse neljässä koitoksessa 17 kertaa. Jos Oilersin alakerta ei toimi Classicin hyökkäyksien edessä, on espoolaisilla tiedossa tukala välieräsarja.

    Arvio:
    Edellisten faktojen perusteella sarjasta tulee tasainen. Classic luo todennäköisesti enemmän vaarallisia maalipaikkoja, mutta Oilersin veskari Ikonen pitää joukkuettaan pystyssä. Tamperelaiset menevät finaaliin tavoittelemaan ensimmäistä Suomen mestaruuttaan tiukkojen vaiheiden jälkeen voitoin 3-1.

    SSV-Happee
    Runkosarjassa jyväskyläläiset voittivat avauskohtaamisen vieraissa 5-2 toisen pelin päättyessä Keski-Suomessa tasalukemiin 5-5. Suomen menestynein salibandyjoukkue SSV Helsingistä eteni välieriin siis suoraan kolmella voitolla. Happee oli puolestaan ajoittain pahoissa ongelmissa sarjassaan Erän kanssa, kun esimerkiksi puolivälierien neljännessä osaottelussa Pasilassa se oli koko kolmannen erän aivan purjeessa. Ratkaisevan mittelön Hirvijengi kuitenkin klaarasi selvin numeroin edeten välieriin. SSV-torjuja Henri Toivoniemi sekä hänen kollega Happeesta Eero Kosonen ovat maalivahtipörssissä kolmen joukossa välierien alkaessa. Viikingit osoitti jo NST:tä vastaan, ettei joukkue ala löysäilemään missään vaiheessa sarjaa. Myös kapteeni Mikael Järven tuoma kokemus vaikuttaa koko joukkueeseen niin tasakentällisin kuin erikoistilanteissakin. Nuorekas Happee puolestaan pelaa vauhdikasta salibandya, mutta toisaalta keskisuomalaiset osaavat myös tarvittaessa jarruttaa peliä.

    Pelaajakommentti:

    ”Meidän vahvuudet ovat joukkuepelaaminen ja töiden tekeminen”, totesi Happeen veskari Eero Kosonen jo ennen pudotuspelien alkamista reilu viikko sitten.

    Arvio:
    SSV on pudotuspelijoukkue, joka ei sorru löysäilyyn missään vaiheessa. Suomen mestaruutta 11 kertaa juhlinut helsinkiläisryhmä lähtee sarjaan hienoisena suosikkina nuorta hirvilaumaa vastaan playoff-kokemuksensa ansiosta. Viikingit pääsee hamuamaan paluuta kultakantaan otteluvoitoin 3-1.

    Miska Miettinen / @mmiettinen92

  • Lotta Harala läpimurron kynnyksellä

    Haralan mielestä  parasta on voittaa kisa, jossa kaikki juoksijat onnistuvat hyvin
    Haralan mielestä parasta on voittaa kisa, jossa kaikki juoksijat onnistuvat hyvin (Kuva: Simo Pukkinen)

    Suomen pika-aiturihuippuihin lukeutuva Lotta Harala hakee ensi kesältä lopullista läpimurtokauttaan. Tampereen Pyrintöä edustava 21-vuotias nuori nainen on tehnyt isoja muutoksia harjoitteluunsa muun muassa valmentajavaihdoksen avulla.

    Viime syksynä aituri muutti Poriin Jussi Ihamäen valmennettavaksi ja samalla Nooralotta Nezirin treenikaveriksi. Yhteistyö kesti kuitenkin vain puolisen vuotta, koska sopeutuminen uuteen kaupunkiin ei ollut helppo. ”Porissa minulla ei ollut muuta kuin urheilu, perheen ja ystävien jäädessä Tampereelle.  Sain hyviä harjoituksia Porissakin, mutta pidemmän päälle se ei olisi ollut minulle hyväksi, koska läheisten tuki on aina ollut suuressa roolissa urallani” , Lotta valaisee.

    Nyt asiat ovat kuitenkin toisin. Maaliskuun alussa Lotta muutti takaisin Tampereelle ja hänen ympärilleen koottiin tiimi. Valmennusvastuuta kantaa Olli Virkkala, voimavalmennuksesta vastaa painonnosto-legenda Jaakko Kailajärvi ja fysiona toimii Jarmo Ahonen.  Alku on ollut ainakin lupaava ja Harala onkin innoissaan hyvästä ilmapiiristä, joka hänen ympärillään vallitsee. Myös valmentaja Virkkala saa vuolaat kehut: ” Olli on valmentaja, joka on sitoutunut ja henkisesti läsnä.  Vaikka väliin tulisi huonot treenit niin silti luottamus minuun säilyy kovana ja minulle ei kerry turhaa ulkoista painetta”.

    Tamperelainen onkin tyytyväinen, kun kaikki tekeminen tapahtuu positiivisuuden kautta. Valmentajavaihdoksen myötä Haralalla on melkein täysin uudet harjoitteet. Hän on tuntenutkin kehittyneensä urheilijana jo muutaman yhteistyöviikon aikana. Nuori aituri treenaa viikot Tampereella ja tulee viikonloppuisin Helsinkiin valmentajan valvovien silmien alle. Homma on lähtenyt sujuvasti käyntiin ja Lotta tunteekin, että niin sanottu ”urheilijan elämä” on hänellä paremmin hallussa kuin aikaisemmin.

    Hallikauden kilpailut jäivät Haralalta väliin sairastelujen vuoksi. Kiusana oli muun muassa keuhkoputkentulehdus. Kuntoon sairastelu ei vaikuttanut, sillä harjoituskausi saatiin vedettyä terveenä läpi.

    ”Käytännössä minulta jäi vain tulokset kellottamatta, mutta kuntoni tuntuu tosi hyvälle”, juoksijatar valaisee.

    Kesästä puhuttaessa Haralle tulee heti mieleen Zürichin EM-kisat, sinne mieli halajaa. Se on kova tavoite, mutta aituri on itse luottavainen kuntonsa suhteen kunhan paikat pysyvät ehjinä. Lotta mehusteleekin ajatuksella, että kisoissa starttiviivalla nähtäisiin jopa kolme suomalais-aituria.

    Monipuolinen yleisurheilija Harala, keskittyy tällä hetkellä vain aitajuoksuharjoitteluun. Pituushypyssä aktiivisesti mukana ollut tamperelainen nähdään santalaatikoilla enää satunnaisesti ”Olen mukana kisoissa välillä, koska se on niin kivaa, mutta muuten lajia en erikseen harjoittele.”

    Analyyttisesti itseään arvioiva Lotta tiedostaa hyvin kehitysalueensa juoksussa. Se on tekniikka.

    ”Aitajuoksu on herkkä laji, juoksuun tarvitsen lisää rentoutta ja juoksuasento on paikoitellen hieman väärä.”

    Nuoren aiturin selvä vahvuus on räjähtävyys. Ensimmäiset aidat menevät vauhdikkaasti, mutta 6.-7. aidalla tekniikka vähän hajoaa. ”Alan ajattelemaan liikaa ja katselemaan missä muut menee.” Harala aikoo hilata tulostasoaan paremmaksi vahvuuksiensa kautta. Voimaa ja räjähtävyyttä löytyy, mutta ne ominaisuudet pitää saada nyt jalostettua itse lajiin paremmin mukaan.

    Tamperelainen ilopilleri menee eteenpäin kausi kerrallaan. Suurena unelmana mielessä on silti 2016 vuoden Rion Olympialaiset. Lotta on silloin 24-vuotias ja vasta lähenemässä aiturin parhaita vuosia iän suhteen. Vaikka kausi kerralla mennäänkin, niin sen verran on uraa ajateltu pidemmälle, että kroppa on laitettu kerralla kuntoon. Esimerkiksi aiturille tärkeä keskivartalon lihaksisto on siinä kunnossa, missä sen pitääkin olla uran jatkuessa aina 30 ikävuoteen asti. ”Sen jälkeen voisi olla muiden asioiden, kuten perheen aika” kertoo Harala.

    Ennen tulevaa EM-kisakesää aiturilla on edessään vielä leiri Teneriffalla toukokuussa. Edessä on pari tiukkaa viikkoa teknisesti hyvien aitatreenien parissa. Sen jälkeen alkaa kisarajojen metsästys, jotta Lotta Harala nähdään Zürichin starttiviivalla.

     

    Jesse Happonen

     

  • Autoilun rajoittamiselle ei Helsingissä tarvetta

    Pakokaasupäästöt rajoittavat autoilua Pariisissa
    Pakokaasupäästöt rajoittavat autoilua Pariisissa

    Suomessa autoilijat saavat jatkossakin ajella rauhassa. Sen sijaan Ranskan hallitus on tehnyt väliaikaisen päätöksen rajoittaa yksityisautoilua Pariisissa. Maanantaista alkaen autoilu on sallittua kaupungissa vain joka toinen päivä. Syynä kieltoon on vaarallisen korkeaksi noussut saastepitoisuus.

    “Helsingissä ilmanlaatu on yleisesti hyvä tai välttävä”, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelujen projektitutkija Liisa Matilainen. “Tilanne ei ole lähellekään niin huono kuin Keski-Euroopassa tai Aasiassa”, hän jatkaa.

    Pariisissa saastepitoisuus tekee ilmasta jopa vaarallisen hengittää. Pahimpina päivinä Eiffel-tornikin peittyy sumuverhoon.

    Ranskassa suurin syy huonoon ilmanlaatuun on liian korkeaksi noussut hiukkaspitoisuus. Suomessa ilmanlaatua heikentävät lähinnä pakokaasut ja katupöly.

    “Katupölyn määrä Suomessa ei kuitenkaan ole ylittänyt EU:n laatimia rajoituksia useaan vuoteen”, toteaa Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Outi Väkevä.

    Euroopan mittakaavassa Suomen ongelmat ovat varsin pieniä. Väkevän mukaan ilmanlaadun pitäisi muuttua Helsingissä huomattavan paljon pahemmaksi, jotta yksityisautoilua rajoitettaisiin.

    Pariisissa kielto on väliaikainen. Viranomaiset päättävät kiellon jatkamisesta saastetilastojen perusteella.

    Esimerkiksi Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa on ollut jo parin vuoden ajan käytössä samantapainen rajoitus kuin Pariisissa. Pitkällä aikavälillä kielto voi johtaa siihen, että ihmiset omistavat kaksi autoa yhden sijaan, eikä toivottua pitoisuuksien laskemista tapahdu.

    teksti: Pauli Loukola ja Tiiu Nurkka

    kuva: Eeva Mäkinen

  • Myrskyn silmässä

    Trombit on projekti, jota jokainen medialinjojen opiskelija on odottanut pelonsekaisin mielin.

    Trombitissa päästään lopulta täysillä hyödyntämään kuluneen kouluvuoden aikana opittuja asioita. Päästään kokemaan kuumottavat deadlinet, stressin takia menetetyt yöunet ja morkkis siitä, kuinka jutusta ei välttämättä tullutkaan niin hyvä, kuin miltä se näytti omassa päässä.

    Edessämme seisoo silti ainutlaatuinen tilaisuus.

    Itse olen odottanut Trombitia hyvillä mielin, sillä päälimmäisin syy miksi ylipäätään tulin HEO:on, on rakkauteni tekemiseen.

    Voin tunnustaa olevani hyvin laiska lukemaan oppikirjoja, mutta lehtilinjan juttuharjoitukset ja yhteiset keskustelut ovat olleet ehdottomasti HEO-vuoteni kohokohtia. Yhteistyö kuvaajien ja graafisten suunnittelijoiden kanssa on tuonut mukavaa vaihtelua ja opettanut, että näistä hommista saa paljon enemmän irti, kun tekee yhdessä muiden kanssa.

    Odotan, että Trombit tulee antamaan tekijöilleen vastauksen kysymykseen: ”Onko tämä sitä mitä haluan tehdä?”

    Lehtilinja on tähän mennessä näyttänyt minulle alan hyvät ja huonot puolet, enkä osaa vielä punnita kumpi painaa minun vaa’assani enemmän. Itseään saa ja pitääkin toteuttaa, mutta sen varjopuolena on tiukoissa aikatauluissa eläminen.

    Sain osani stressistä, kun viime viikko kului sängyn pohjalla sairastaen. Jouduin perumaan seuraavaan juttuuni liittyvän tapaamisen ja tämä tietenkin aiheuttaa alkavalle viikolle kovempaa kiirettä. Viikon menettäminen aikataulusta sekoittaa inhottavasti pakkaa.

    Myrskyn laantuessa uskon tietäväni tulevan suuntani. Odotan innolla mitä siellä suunnalla näkyy.

    Suunnataan silti katse vielä Trombitiin. Katsoessani tulevaa kuukautta ja työvuorolistaa, ajatukseni täyttyvät niistä lehtijutuista, joita olen koko vuoden aikana halunnut tehdä. Nyt on tullut aika laittaa itsensä ja ajatuksensa likoon.

     

    Juuso_passi

    Juuso Hämäläinen

     

  • Tiesitkö tämän?

    Ei enää roska-autoja. Tarja Vallinheimo pudotti vanhat lehdet paperinkeräykseen Kalasatamassa.  Helsingin uusille asuinalueille on rakennettu näkymätön jätekeräysjärjestelmä, jossa roskapussit kulkevat imuputkistoa pitkin pois kiinteistön nurkista. Järjestelmä on käytössä Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa.
    Kuva: Ilona Savitie

    Ei enää roska-autoja. Tarja Vallinheimo heitti vanhat lehdet paperinkeräykseen Kalasatamassa.
    Helsingin uusille asuinalueille on rakennettu näkymätön jätekeräysjärjestelmä, jossa roskapussit kulkevat imuputkistoa pitkin pois kiinteistön nurkista. Uudenlainen järjestelmä on äänetön, näkymätön ja hajuton, ja on käytössä vasta Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa.
    Asukkaat suhtautuvat uuteen systeemiin varauksella. Vallinheimon mielestä roskien lajittelu on nyt työläämpää kuin ennen, ja putket tukkiutuvat turhan helposti.

  • Tsemppauksen uskomaton vaikutus – nyt jokainen voi löytää sisäisen soturinsa

    elap-4715
    Elastinen ihastui TFW-konseptiin sen tuoman positiivisen energian takia

    Koko kansan hymyllään hurmannut Kimmo Laiho, tuttavallisemmin Elastinen, istuu rennosti sohvalle valmiina haastatteluun. Continue Reading…

  • Kevät ja skeittaus

    Ilmastonmuutoksen aiheuttaman otsonikerroksen ohentumisen ja kasvihuoneilmiön ansiosta on ilmaston lämpeneminen mahdollistanut kevään poikkeuksellisen aikaisen tulemisen ja menemisen.

    Aurinko antaa energiaa ja lämpenevä sää suorastaan kutsuu harrastamaan. Harrastuksia on monenlaisia, mutta asfaltin ollessa kuiva skeittaus on keväisistä harrastuksista viilein.

    Ville Kirves (vas.) ja Joni Kiiskelä (oik.) nauttivat keväästä vielä viime viikolla.
    Ville Kirves (vas.) ja Joni Kiiskelä (oik.) nauttivat keväästä vielä viime viikolla.

    Spraymaaleilla koristeltu Kalasataman skeittipuisto on mainio paikka harrastaa rullalautailua. Kalasataman Suvilahdessa sijaitseva ”parkki” on rakennettu kestävästä betonista talkoovoimin.

    Skeittipuistojen betonirakentaminen tuntuu olevan nykypäivää. Viime vuonna Vuosaareen valmistui kokobetoninen skeittipuisto. Kalasataman skeittipuisto puolestaan ei ole vielä valmis. Rakentaminen jatkuu ja ”parkille” varatusta tilasta on vielä reilusti yli puolet käyttämättä.

    Pitkä, märkä ja joskus kylmä Suomen talvi ja takatalvi koettelevat puurakenteita ja niitä onkin jatkuvasti korjailtava. Joskus tapahtuu niin, että vanerista rakennettu skeittipuisto muuttuu jossain vaiheessa vaaralliseksi skeitata kaikkine törröttävine ruuveineen ja lahoine reikäisine osineen.

    Joni Kiiskelä ja fs tailslide
    Joni Kiiskelä ja fs tailslide

    Betoni on kovaa eikä siihen kolauta miellellään takaraivoa, mutta on merkittävästi käytännöllisempi ratkaisu kuin vaneri, varsinkin Suomen olosuhteissa.

    Suomen olosuhteet ovat haastavat, eritoten rullaulautailun ja muiden vähemmän talvisten harrastusten ystäville. Takatalven aiheuttamaan masennukseen helpotusta tarjoaa esimerkiksi murtomaahiihto. Kunnon endorfiinipöhinän takaa pitkä ja loskainen hiihtolenkki.

    Teksti: Olli Juntunen

    Kuvat: Simo Pukkinen

Kjøpe Viagra uten resept Acheter Cytotec Kjøpe Cialis Norge uten resept Viagra kopen Nederland Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Cialis por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge