-
Yhteishaku on parhaillaan menossa Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen haku päättyy ensi viikon tiistaina. Opetushallituksen erityisasiantuntijan Pirjo Karhun mukaan viimeisillä viikoilla on perinteisesti ollut paljon hakuja ja etenkin viimeisenä päivänä.
Yliopistohaussa on haussa 17 000 paikkaa. Määrä on noussut 600 paikalla viime vuodesta.
Yhteishaku muuttuu tämän vuoden syksyllä. Yhtenä suurinpana muutoksena korkeakoulut voivat varata osan opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Jatkossa vaikka opiskelija olisi valittu useaan koulutukseen, opiskelijalle ehdotetaan vain yhtä paikkaa , joka määräytyy hakijan tekemän ensisijaisuusjärjestyksen mukaan.
Uudistuksien taustalla on tavoite alentaa opintojen aloittamisikää ja kohdennettua opiskelupaikat paremmin.
Teksti: Jaakko Haapala
Kuvat: Eeva Mäkinen
-
Asiakaspalvelu ja sosiaalisuus -teemaisessa lähetyksessä mm. Ville Testaa -osio, jossa testataan hampurilaisravintoloiden asiakaspalvelua salaa.
Välipalalla pohditaan sosiaalista kanssakäymistä ja sen eroja Härmän ja maailman muiden maiden välillä. Välipala-tiimin Inkeri ja Riku miettivät omien kokemusten pohjalta erilaisten ihmisten sosiaalisia taitoja – tai niiden puutetta. Maailmanmatkaajat osaavat lähestyä aihetta Senioren sekä Senioritan näkökulmasta. Ohjelmassa kuullaan myös tuottaja Kettusen testi hampurilaisravintoloiden asiakaspalvelun tasosta! Tuottaja tarjoaa myös Viikon oudokkeen ja tietysti oman nasevan näkökulmansa siihen. Välipala To iltapäivässä 13-15. Muista päivän tärkein ateria!
-
Rauman Lukon ja Espoon Bluesin välillä pelatusta neljännestä puolivälieräkamppailusta ei ainakaan draamaa puuttunut. Varsinaisen peliajan jälkeen joukkueet olivat 4-4 tasatilanteessa, joten ratkaisua haettiin jatkoerästä. Sitä ei tarvinnut kauaa pelata, sillä Lukon Aki Uusikartano ratkaisi pelin onnekkaalla pompulla alle parin minuutin pelin jälkeen.
Blues aloitti ottelun vahvasti, mutta ensimmäisen erän edetessä otti vierailija Lukko ottelua paremmin ja paremmin haltuunsa. Lopulta Petteri Nummelin aloitti maalinteon raumalaisten pitkän pyörityksen jälkeen. Erän viimeisillä minuuteilla Lukko sortui kuitenkin jäähyilyyn, ja Blues pääsi aloittamaan toisen erän kahden miehen ylivoimalla. Lopulta Philip McRae tasoitti pelin hienon kuvion päätteeksi.
Blues oli toisessa erässä potkun jos toisenkin vierailijaansa edellä, mutta Lukko onnistui iskemään vaarallisilla vastahyökkäyksillään kaksi maalia Jani Niemisen selän taakse. Varsinkin Ville Vahalahden 1-2 johtomaalissa olivat kiekkojumalat raumalaisten puolella, sillä kiekko kimposi maaliin Blues-puolustaja Kalle Kaijomaan jalkojen kautta. Blues iski erässä vielä kahdesti Valtteri Virkkusen ja Miro Aaltosen maaleilla ja otti 3-2 johdon. Kolmanteen erään lähdettiin kuitenkin 3-3 tasatilanteessa, sillä Espoossa kauden ensimmäisen pudotuspelinsä pelannut Juho Tommila tasoitti pelin muutama minuutti ennen erätaukoa.
Kolmannessa erässä kotijoukkue Blues painoi herhiläisen lailla päälle, ja Lukko puolusti parhaansa mukaan. Varsinkin upean ottelun pelannut Bluesin 2.kenttä Tommi Huhtala-Tomi Sallinen-Aaltonen sai paineen aina Lukon päätyyn. Huhtala onnistuikin tekemään erän puolivälissä espoolaisille maalin edustalta johtomaalin. Lukko näytti olevan köysiin isketty Bluesin vyöryttäessä hyökkäyksiä raumalaisten maalille jatkuvasti.
Lukon päävalmentaja Risto Dufva osoitti kuitenkin arvonsa ja otti aikalisän, kun erää oli jäljellä 2.20. Neljä sekuntia eteenpäin ja Vahalahti löi kiekon kotijoukkueen maaliin. Myös tässä maalissa oli onnea matkassa, sillä Nummelinin viivaveto pomppasi Vahalahdelle tolpasta.
Uusikartanon jatkoaikamaalin myötä raumalaiset nappasivat elintärkeän vierasvoiton ja tasoittivat voiton 2-2:een. Lukon voittoa voisi kuvailla jopa epäoikeudenmukaiseksi, sillä Blues oli ottelussa selvästi niskan päällä. Raumalaiset onnistuivat kuitenkin pomputtamaan kiekon maaliin kerta toisensa jälkeen.
Mihin ottelu ratkesi?
Molempien joukkueiden maalinedustapelaamissa oli runsaasti parantamisen varaa. Blues ei saanut lukuisista paikoistaan huolimatta ratkaistua peliä, joten Lukko nousi rinnalle ja ohi.
”Playoff-pelit ovat aina tiukkoja ja ihan kumpi vain voi voittaa nämä. Pomppu tänne tai pomppu sinne, se voi tulla kummalle vain”
totesi Lukon konkaripuolustaja Petteri Nummelin.
Mikä puhutti?
Tuomarilinja. Varsinkin espoolaisyleisö oli ajoittain raivoissaan tuomareiden jättäessä viheltämättä Lukon pelaajien rikkeitä. Linja rikkoutui lopullisesti kolmannen erän lopussa Antti Hämäläisen ja Jussi Leppäsen vihellettyä espoolaisille kevyen jäähyn. Lukon jatkoaikamaali syntyi viisi sekuntia rangaistuksen päättymisen jälkeen.
”Tuomarit viheltää, miten viheltää. Siihen ei voi kuitenkaan vaikuttaa.”
Nummelin kommentoi illan tuomarilinjaa.
Seuraavan kerran joukkueet kohtaavat perjantaina Raumalla.
Petteri Nummelin oli tyytyväinen joukkueensa esitykseen. Kuva Niko Karumaa Velja Engström
Kuvagalleria ottelusta
-
Viikon ilmiöissä tänään paljon urheilusta:Äänessä on tänään juontajamme Kristina ja hänen seuraan liittyy nuori, aloitteleva urheilujournalisti HEO:sta. HUOM! Ohjelma Talkshow muodossa.
Veera Korjus Lähetyksessä keskustelemme ylipäätänsä paralympialaisten merkityksestä, sen historiasta ja muuten vaan, mitä se urheilijalta vaatii kun edustaa omaa maatansa sen kaltaisessa kilpailussa kuin olympialaiset.
Kerrataan hieman mitä paralympialaisissa olimme nähneet, mitä kehittämisen varaa on ja mitä saavutuksia Suomen urheilussa nähtiin vammaisurheilun osalta.
Kuunelkaa siis meitä klo 12.00 Radio Trombitissa 103,1 Mhz
Paralympiakomitean järjestämä nuoret ja vammaisurheilupäivät :
-
Suomessa opiskelijoiden juhlimiskulttuuri on tunnetusti hyvin alkoholipitoinen. Värikkäissä haalareissaan katukuvaa ja baareja elävöittävät korkeakouluopiskelijat tietävät, miten pidetään hauskaa. Viina kuuluu tuohon hauskanpitoon lähes aina.
Yhdysvalloissa Missourin yliopistossa tehty tutkimus väittää, että edes krapula ei vaikuta opiskelijoiden alkoholinkäyttöön. Bileitä ei siis tutkimuksen mukaan jätetä väliin darran pelossa. Juomista ei myöskään jatketa seuraavana päivänä tasoittavien muodossa krapulan selättämiseksi.
Opiskelijoiden alkoholinkäyttöä pidetään itsestäänselvyytenä ja selvinpäin juhlivia pidetään outoina. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu toteaakin artikkelissaan, että “vähäinen alkoholin kulutus merkitsee usein eristäytymistä opiskelijariennoista”.
Juuri nämä opiskelijariennot ovat usein hyviä tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Eli kärjistettynä; jos et dokaa, et saa kavereita. Opiskelijapiireissä krapula on siis ymmärrettävsti varsin yleinen vaiva, sillä kukapa haluaisi jäädä yksin.
Seuraavan päivän heikotus ja huono olo eivät haittaa opiskelijoita, jos bileissä on ollut tarpeeksi kivaa. Silloin darra on hauskanpidon arvoista. Krapulaa ei myöskään tykätä muistella jälkeenpäin.
Washingtonilaisen tutkimuksen mukaan nuoret muistavat juhlat paremmin kuin krapulat, eikä juomista yhdistetä siitä aiheutuviin negatiivisiin seurauksiin. Liskodiskot ja muut hirviödarrat unohdetaan siis jo hyvissä ajoin ennen seuraavaa viikonloppua.
Fyysisten oireiden lisäksi krapulassa myös mielen tasapaino voi järkkyä. YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2012) mukaan alkoholinkäytön jälkeistä “syyllisyyttä tai katumusta koki ainakin kuukausittain 12 % miehistä ja 9 % naisista”. Myös krapulaan oleellisesti liittyvä henkisen kärsimyksen tila, morkkis, on siis monille tuttu tunne.
1. Mitä mieltä olet väitteestä ”opiskelijat eivät piittaa krapulasta”?
2. Kuuluuko alkoholin käyttö mielestäsi oleellisesti opiskelijaelämään?
3. Pitäisikö opiskelijoiden alkoholinkäyttöön kiinnittää enemmän huomiota?
Walter Öhman, 20
1. Kyllä minä ainakin piittaan. Ellei sitten illalla ole ollut tosi hauskaa ja darra on sen arvoista.
2. Kuuluu. Alkoholi auttaa sosialisoitumaan ja on ikään kuin apuväline siinä.
3. Ei siitä tarvitse puhua nykyistä enempää.
Pinja Alanne, 21
1. Riippuu varmaan aika paljon ihmisestä. Bileet houkuttelee ihmisiä, eikä silloin tule ajateltua krapulaa.
2. Kyllä. Erilaiset tapahtumat ja bileet on keino tutustua uusiin ihmisiin.
3. Voisi siitä puhua enemmänkin, koska liika alkoholin käyttö voi johtaa siihen, ettei opiskelut suju.
Anton Falkenberg, 25
1. Väite on jossain määrin totta. Ei siitä ehkä hirveästi piitata.
2. Opiskelijoiden elämässä alkoholilla on ainakin isompi rooli kuin työelämässä olevilla.
3. En ole kokenut sitä tarpeelliseksi.Teksti Tiiu Nurkka Kuvat Sonja Heinonen
-
Kirjoittamisen luulisi olevan helppoa ja yksinkertaista. Keksit aiheen ja alat kirjoittamaan, mutta joskus aihe löytyy mutta et silti saa mitään ulos. Et vaikka mitä ratkaisua yrität löytää tilannetta helpottamaan. Rauhoittavaa teetä, kynttilöitä, inspiroivaa musiikkia ja silti yhä tuijotat tyhjää paperia.
Kun kirjoittamisesta tai luomisesta tulee tuskallista, on paras vain antaa olla ja odottaa. Aina sille ei ole aikaa tai mahdollisuutta. On aikoja kun kaikki riippuu siitä mitä tuotat paperille, lehteen on saatava juttu tai kustantaja odottaa innoissaan seuraavaa tuotostasi ja lompakko on tyhjä.
Ahdistus on kova, tuijotat kauhun kankeana kalenteria tietäen että jotain on saatava aikaiseksi määräpäivään mennessä ja kuitenkaan mikään ei ole tarpeeksi hyvää. Tuntuu siltä että joku on kidnapannut muusasi ja pitää sitä panttivankinaan, etkä tiedä mitä he haluavat.
Tilanne on hankala ja stressaava, varasit kunnolla aikaa kirjoittamiselle eikä silti mitään tule ulos. Tuntuu kuin mikään ei onnistu, stressi siirtyy kotiasioihin ja maailma näyttää synkältä. Kunnes se valoisa päivä iskee ja muusasi pääsee vapauteen vankeudestaan. Jälleen homma hoituu ja asiaa tulee ulos paperille.
Kaikki ovat tyytyväisiä, pahin on ohitse. Sitä seuraavaa päivää odotellessa kun tuska jälleen iskee. Jokaisen kirjoittajan pahin painajainen tuo luomisen tuska, se pieni ikävä mörkö sängyn alla odottamassa seuraavaa tilaisuutta iskeä.
Katri Mustonen
-
Bonnierin Suuri journalismipalkinto jaettiin Helsingissä keskiviikkona kahdennentoista kerran.
Vuoden jutuksi valittiin Mtv:n politiikan toimittajan Timo Haapalan paljastusjuttu Ulkoministeriön tietomurroista. Vuoden journalistiseksi teoksi valittiin Yle:n me tiedämme missä asut -projekti. Vuoden journalistina palkittiin Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski.
Yleisön suosikkina palkittiin 11-Kollektiivi:n ja Kaskas Media:n Kriisi? Crisis? -verkkosivusto. Palkintoraadin mukaan tekijät laajentavat julkaisullaan kuvajournalismin mahdollisuuksia tuoreella ja mielenkiintoisella tavalla.
Maija Tammi Yleisön suosikkina palkitun 11-Kollektiivin kuvaajat Aleksi Poutanen, Touko Hujanen ja Maija Tammi uskovat projektin ainutlaatuisuuden vaikuttaneen valintaan: ”Projekti on poikkeuksellinen. 11 kuvaajaa 10 maassa” Hujanen kertoo. ” Ei ennen tässä laajuudessa ole toteutettu” Tammi jatkaa. Kolmikko uskoo luottavaisena suomalaiseen kuvajournalismiin. ” Kuvajournalismin tila on sairaan hyvä. Nyt on menossa kuherruskausi. Suomessa on nyt enemmän kansainvälisiä kuvaajia kuin koskaan.” Hujanen kertoo . Kolmikko uskoo laadukkaan kuvajournalismin myyvän aina.
Seuraava projektia kolmikko valoittaa hieman: ” Nimenä on Avaruus/Seksimatka ja projekti toteutetaan yhteistyössä Longplay:n ja Heurekan kanssa” Tammi Kertoo.
Teksti: Jaakko Haapala
Kuvat: Minna Pekola
-
Kuva: Anne Jensen-Eriksen TinderBuenojen aamulähetyksessä keskustellaan ihmisten erikoisista harrastuksista ja tavoista. Vierailemme vannoutuneen Star Wars –keräilijän kotona ja kuulemme millaista on todellinen fanitus. Klo 9 studioon saapuu Helsingin oma Michael Jackson , 23-vuotias Michael-Jan Havia. Selvitämme, millaista on elämä popin kuninkaan vaatteissa ja miltä oudot katseet tuntuvat. Puoli kymmenen jälkeen puhelimessa jo lähes 20 vuotta Helsingin katuja partioinut supermies Laserskater. Millainen onkaan supersankarin päivä?
Luvassa harvinaisia tarinoita erilaisesta arjesta!
Kuva: Joonas Vallius -
”Aivan loistava juttu.” Kaksi tuntia normaalia myöhempään viikonloppuöisin kulkeville metrojunille löytyy kannatusta ainakin Helsingin Hakaniemestä. Kokeilu alkoi viime vuoden marraskuun puolessa välissä ja loppuu kesäkuun puolessa välissä.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) selvityksen mukaan yömatka tulee kalliimmaksi kuin päivämatka, vaikka mukaan laskettaisiin yöbussien vähentyneestä käytöstä koituvat säästöt. Yömetrokokeilu on vähentänyt Itä-Helsinkiin kulkevien bussilinjojen matkustajamääriä noin tuhannella hengellä yötä kohden.
Eniten matkustajia yöjunissa on ollut pikkujoulukaudella. Silloin matkustajia oli enimmillään 6000 yössä. Tammikuussa matkustajia oli puolet vähemmän ja helmikuussa parhaimmillaan 4400. Liputtomien määrä on ollut muutaman prosentin korkeampi kuin päiväliikenteessä ja järjestyshäiriöitä on ollut normaalia enemmän, mutta vakavilta kahakoilta on toistaiseksi vältytty.
Hakaniemessä haastatellut ohikulkijat antoivat yömetrokokeilusta positiivista palautetta.
1. Mitä mieltä olet yömetrokokeilusta ylipäänsä?
2. Näetkö jotain huonoa siinä, että metrot kulkevat viikonloppuisin kaksi tuntia pidempään?
3. Toivotko, että vielä kokeilun jälkeen metrot kulkisivat myöhempään?
Martti Salo
1. Mä en oo hirveesti sitä käyttänyt. Oon pari kertaa sitä käyttänyt. Mä oon ennen asunut Itä-Helsingissä, et niinä aikoina olisi ollut hyödyllinen.
2. Mun mielestä se on hyvä juttu. Ulkomailla, suurkaupungeissa se tuntuu olevan ihan normi, että metrot kulkee myöhään.
3. No miksei? En tiedä mitään talouslukuja, että paljon se maksaa. Ideana se on hyödyllinen. Itähelsinkiläiset pääsee käymään kaupungissa iltaisin. Ilman muuta hyvä juttu.Lari Hokkanen
1. Aivan loistava juttu, et onhan sitä odotettu. Pääsee helposti itään, vaikkei se itseä niin paljoa hyödytä kun asun keskustassa.
2. Tietty siinä on mahdollisuus aika suuriin järjestyshäiriöihin. Vois mennä arkisinkin ja ehkä vähän myöhempään.
3. Joo, ehdottomasti.Saana Haikarainen
1. Ihan toimiva se on ollut. Ei siellä ole mun mielestä ainakaan mitään järjestyshäiriöitä ollut.
2. Ei sillä oikeestaan oo mitään mitään haittapuolia.
3. Tottakai. Siitä hyötyy kaikki et julkiset kulkee pidempään.Teksti: Olli Juntunen
Kuvat: Josefiina Väänänen -
Vasemmistoliiton Lintulahdenkadulla sijaitsevan puoluetoimiston välittömästä läheisyydestä ei tavoitettu valveutuneita kansalaisia. Vasemmistoliiton tiistai-iltainen dramaattinen päätös erota hallituksesta oli vuoden suurimpia uutispommeja. Trombitin toimituskin oli hereillä ja jalkautui kansan pariin kyselemään ihmisten mielipiteitä Vasemmistoliiton päätöksestä ja hallituksen toiminnasta yleensä. Tarkoitus oli tehdä kiertohaastattelua Pitkänsillan pohjoispuolen työläiskaupunginosissa, jotka ovat perinteisesti olleet Vasemmistoliiton vahvaa aluetta.
Tulos oli mykistävä: kymmenien yritysten jälkeen kasassa ei ollut kuin yksi haastateltava, jolla oli aiheesta jotain sanottavaa. Virkkeet ”En seuraa politiikkaa”, ”En seuraa uutisia” ja ”Ei minulla ole tästä aiheesta mitään sanottavaa” toistuivat mm. Siltasaaren, Harjun ja Sörnäisten alueilta tavoitettujen kansanmiesten- ja naisten epäonnistuneissa haastatteluissa.
Anu Karvinen sai kunnian olla ainoa haastateltava, jolla oli kommentoitavaa aiheesta: ”Ensimmäinen reaktio uutiseen oli, että hyvä päätös, joka osoitti selkärankaa Vasemmistoliitolta. Eivät jääneet hallitukseen, jonka toimet ovat ristiriidassa oman ideologian kanssa.” YLE uutisoi helmikuussa vuosittaisen Nuorisobarometrin tuloksista, joiden mukaan ”suomalainen nykynuori on haluton äänestämään ja toimimaan järjestöissä, eivätkä tätä kiinnosta poliittiset aatteet ja ideologia”. Kiinnostuksen puute politiikkaa kohtaan ei vaivaa kuitenkaan ainoastaan nuoria, sillä Trombitin jututettavista valtaosa oli keski-iässä, tai jo sen ylittäneitä.
Teksti: Tommi Kumén
Kuvat: Veera Visuri
