-
Kilkin & Korhosen tämän viikon ilmiötunnilla keskustellaan opiskelijaelämän risuista ja ruusuista. Haastattelussa teologiaa opiskeleva Inka kertoo, minkälaista on järjestää tapahtumia yliopistomaailmassa. Ilmiötunnin pääaiheena käsitellään feminismin merkitystä sekä paneudutaan epätasa-arvoisuuden ilmenemiseen nykymaailmassa. Lisäksi kuulemme aikuiskasvatusta opiskelevan Jasminen mietteitä feminismistä.
-
Kaudella 2003-04 nähtiin Mestarien liigassa hyvin ainutlaatuinen loppuottelu. Porto ja AS Monaco etenivät loppuotteluun, joka pelattiin Saksan Gelsenkirchenissä Schalken kotipyhätössä. Monacolle tämä oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Mestarien liigan finaali. Jose Mourinhon Porto on monilla muistissa, mutta miten on Didier Deschampsin Monaco-ryhmän laita?
-
Uutiset toimitti Mika Launiala.
Työmatkaliikenne Uudenmaan rajoilla oli ruuhkauttanut ajoväylät pahoin maanantaiaamuna. Lahdenväylällä jonotusaika tarkistuspisteelle oli aamulla seitsemän aikaan vajaan tunnin. Poliisi kehottaa ihmisiä varautumaan ruuhkiin pääväylillä. Tarkastuksia tehdään myös junissa ja busseissa. Uudenmaan liikkumisrajoitus astui voimaan lauantaina. Rajoituksella pyritään hidastamaan koronaviruksen leviämistä. Kuva: Hanna Viljaranta 
Saksa on tehostamassa koronaviruksen torjuntaansa ja aikoo lisätä koronavirustestien tekemistä tuntuvasti, kertovat saksalaismediat. Tavoitteena on ottaa mallia Etelä-Koreasta. Saksassa tehdään jo nyt enemmän koronavirustestejä kuin missään muualla Euroopassa. Testien määrä vaihtelee noin 300 000 ja 500 000 välillä viikossa. Saksalaismedioiden näkemien dokumenttien mukaan liittokansleri Angela Merkel suunnittelee kuitenkin nyt, että testimäärää nostettaisiin jopa 200 000 testiin päivässä. Kuva: Laura Luomalehto 
Uusi Muumilaakso-animaatio tullaan tänä keväänä näkemään myös pohjoissaameksi. Muumipeikon rooliin valittiin saamelainen rap-artisti Ailu Valle. Muumilaakso tehdään saameksi siten, että ääniversioissa huomioidaan kaikki Suomessa puhutut kolme saamen kieltä eli pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Muumilaakso-animaation ensimmäinen tuotantokausi alkaa televisiossa pohjoissaameksi dubattuna huhtikuussa. Kuva: Pirjo Kurppa -
Moni yksin elävä masennusta kärsivä ihminen jää helposti tänä koronan aikana tarvitsemiensa apujen ulkopuolelle. TERAPIA-AJAT muuttuvat videopuheluiksi, vertaistukiryhmät siirtyvät ja kuntouttavaa työtoimintaa perutaan. Samaan aikaan sosiaaliset kontaktit vähenevät ja mieltä painaa huoli tulevasta. Masentunut henkilö ei jaksa huolehtia itsestään tai asunnostaan. Yleensä he saavat kotiinsa kotipalvelusta työntekijän, joka auttaa siivoamisessa tai vaikka vain roskien viennissä. Nyt kaikki tällainen kontakti on kokonaan poistettu ja tällainen henkilö jää ongelmiensa kanssa täysin yksin. Se, että kysellään puhelimen välityksellä, että miten menee, ei vain riitä. Masentunut helposti pysyy vain sängyssä ja nukkuu. Ei välttämättä muista edes syödä ja yksinäisyydessä helposti alkaa huonot ajatukset pyöriä mielessä. Kaikki arjen asiat, vain kaatuvat päälle ja masentunut ihminen ei jaksa keskittyä tai tehdä mitään. Joten tiskit vain jäävät pesemättä, asunto siivoamatta ja roskat viemättä. Usealla masentuneella ei ole välttämättä edes kunnon tukiverkkoa, joille puhua tai edes ystäviä.
Helsingin sanomien mukaan:
HUSIN psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenbergin sanoi, että masennus- ja ahdistuspotilaiden tilannetta hankaloittaa se, että heidän hoidossaan psykoterapia painottuu muita enemmän. Pelkästään Uudenmaan alueella on Stenbergin arvion mukaan noin 25 000 potilasta, jotka saavat jonkinlaista terapiaa.
”Näin suuren ihmismäärän liikkuminen vastaanotoille ei olisi järkevää koronatartuntariskin takia. Siksi kaikki mahdolliset terapiamuodot suositellaan muutettavaksi tai on jo muutettu etävastaanotoiksi.”
Kirjoittanut ja kuvittanut: Pirjo Kurppa
-
kuvitus: Hanna Viljaranta
Iltalehden mukaan jonot Uudenmaan rajoilla jopa 40 minuuttia.
-
Yleisesti kuvitellaan, että nykynuoret vain pelaavat kotonaan ja aiheuttavat hankaluuksia. Koronaviruksen aiheuttama tekemisen puute on kuitenkin osoittanut sen, että nuoret osaavat tehdä muutakin kuin vain pelata pleikkaria. Continue Reading…
-
Maalis–kesäkuussa kukkivat leskenlehdet työntävät vartensa vaikka läpi harmaiden kivien. Ne piristävät sekä ihmismieltä että kevään ensimmäisiä perhosia, kimalaisia ja mehiläisiä, joilla on alkukeväällä pulaa mesikasvien tarjoamasta ravinnosta.
Leskenlehti on valmis kukkimaan jo alkuvuodesta, koska kukintosilmut kehittyvät syksyllä ja talvehtivat maan rajassa. Nimensä leskenlehti on saanut siitä, että kasvi ei kanna kukintoa ja lehtiä samaan aikaan. Lehdet kehittyvät vasta, kun kukinnot ovat lakastuneet.
Kaikkia leskenlehdet eivät ilahduta. Kasvin suuret lehdet varjostavat maanpintaa ja tukahduttavat muiden kasvien kasvua. Leskenlehti on myös vaikeasti hävitettävä rikkaruoho, koska sen juurakot ovat kerroksittaisia ja kasvavat syvällä.
Koronakevääseen leskenlehden liittää se, että useiden maiden kansanperinteessä kasvin lehdistä ja juurista tehtyjen rohtojen on uskottu auttavan yskään, keuhkoputkentulehdukseen sekä pää- ja kurkkukipuun. Tähän viittaa kasvin tieteellinen nimikin, Tussilago farfara, joka tulee sanoista tussis eli yskä ja agere eli karkottaa. Lisäksi leskenlehdestä saatavalla savulla on desinfioitu huoneita kulkutautien aikaan.
Leskenlehteä ei kuitenkaan kannata nauttia sisäisesti. Tutkimusten mukaan sen kukat ja lehdet sisältävät maksaa kuormittavia ja kasvaimille altistavia pyrrolitsidiinialkaloideja. Säästä siis nämä pitkän talven jälkeen puhjenneet pienet auringot silmäniloksi!
Lähteet: luontoportti.com, aarrelehti.fi
Teksti ja kuvat: Arja Kangasniemi