• Mökki elämää, hiukset hyvin kaikki hyvin.

    Waterhouse, John William; A Mermaid; Royal Academy of Arts; http://www.artuk.org/artworks/a-mermaid-149322

    No Comment
  • Klaus Klöve show


    Kommentit pois päältä artikkelissa Klaus Klöve show
  • Tietoa kahvikissoille

    Lähteekö sisäinen moottorisi hyrräämään ilman kahvia? Kahvinkeitto on taito, jonka lähes jokainen suomalainen oppii jo alakouluiässä. Meillä kotona juotiin paljon kahvia. Oma aviomieheni ei vois kuvitella
    lähtevänsä työhin ja käynnistäväsä päiväänsä ilman rocki aamiaista eli tupakkaa ja kahvia. Aamulla ennen töihin lähtöä ja töistä tullessa kahvipapujen tuoksu leijailee keittiössämme ei toki tupakka, sen hän polttaa tupakkahuoneessa asutaan 3 eri kerrosta. Kahvia voi silti hyvin perustein kutsua kansallisjuomaksemme, sillä suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa – jopa 10 kiloa henkeä kohden vuodessa. Jos itselle on lapsuudessa opetettu, että kahvinpuruja lisätään yksi mitallinen jokaista kuppia kohden, seuraava tieto saattaa yllättää: kaikki eivät suinkaan keitä kahvia samojen ohjeiden mukaan. Facebookin yli 180 000-jäsenisessä Naistenhuone-ryhmässä on keskusteltu suodatinkahvin oikeaoppisesta keittämisestä.
    Keskustelun avaaja kertoi keittäneensä kahvia 1:1 -tekniikalla eli jokaista vesimitallista kohden laitetaan yksi mitallinen kahvinpuruja. Noin minullekin kahvinkeitto opetettiin kotona. Seurana ollut kahvinjuoja piti kahvia liian vahvana ja oli sitä mieltä, että kahvinpuruja pitäisi laittaa vain puolet vesimäärästä. Perhejuhlat ainakaan meillä ei onnistu ilman vieraskahveja. Aloitus keräsi tunnissa lähes 500 kommenttia. Suurin osa kommentoijista ilmoitti keittävänsä sumppinsa aloittajan mainitsemalla 1:1-tavalla.
    Moninaisia ovat kahvinkeitto tavat, luettelen joitain tässä:
    1:1, mutta kukkuraisia mitallisia kahvinpuruja.
    Yksi mitallinen enemmän puruja kuin kupillista vettä (esim. 6 kupillista vettä, 7 mitallista puruja).
    Yksi mitallinen vähemmän puruja kuin kupillista vettä.
    2 mittaa enemmän puruja kuin kupillista vettä (esim. 6 kupillista vettä, 8 mitallista puruja).
    2 mittaa vähemmän puruja kuin kupillista vettä.
    Kahvin tummuus vaikuttaa toki asiaan. Joku huomautti, että kahvin makua säädellään eri kahvilaaduilla ja paahtoasteilla, ei niinkään kahvinpurujen määrällä.


    Näin suomalaiset keittävät kahvinsa

    Kyselyn yli 600 vastauksen avulla saimme selville, että kahvinkeiton voi toteuttaa monella eri tavalla. Monessa kahvinkeittimessä ohjeistetaan mittaamaan yksi mitallinen kahvinpuruja jokaista kuppia kohden. Myös esimerkiksi Paulig ohjeistaa, että tavallisella keittimellä kahvia valmistettaessa perussääntö on yksi kahvimitta per kuppi. Kyselymme mukaan melko moni noudattaa ohjetta: 28,8 prosenttia vastaajista kertoi keittävänsä kahvit suhdeluvulla 1:1.

    Bialetti mutterikeitin – Joka kodin kahvi Italiassa
    Keittää erinomaiset kahvit, ei vie tilaa keittiössä ja erittäin tyylikäs, ikoninen muotoilu. Design ihmiselle niin kuin minulle Bialetin ulkonäkö sopii minulle. Yhden kupin mutteripannu on paras valinta kaltaiselleni satunnaisesti kahvia juovalle hyvän kahvin ystävälle. En tarvitse kahvia aamulla, en päivällä enkä juhlissakaan.

    Mutteripannu, tai mokkapannu, kuuluu jokaisen italialaisen kodin vakiovarustukseen.Astianpesukoneeseen tätä et voi laittaa. Mutteripannulla valmistat voimakkaan täyteläisen kahvin, joka toimii hyvänä pohjana myös maitokahveille. Mutteripannun isä Alfonso Bialetti suunnitteli tämän pannun jo vuonna 1933. Tämä aito ja alkuperäinen mutteripannu on myös valmistettu Italiassa. Moka Express -mutteripannu on valmistettu alumiinista, ja sitä voi käyttää sähkö- ja kaasu-liesillä. Alumiininen pannu ei toimi induktioliedellä. Mutteripannussa käytetään kahvia joka on jauhettu hienommaksi kuin suodatinkeittimelle. Lähes kaikki valikoimassamme olevat italialaiset valmiiksi jauhetut kahvit on jauhettu mutteripannua varten.
    Saatavissa eri kokoina: 1, 2, 3, 4, 6, 9, 12 ja 18 kuppia. Kupilla tarkoitetaan yhtä espressokuppia, eli n. 40-50 ml. Pannuja on eri kokoisia, sillä pannun suodatin täytyy aina ladata täyteen kahvia. Muuten vesi kulkee suodattimen läpi liian nopeasti ja kahvista tulee laihaa. Sitähän ei juo sitten pirukaan.


    Arabialainen kahvi kuppi

    Kahviloissa yksi yleisimmistä kahvi mausta on Espresso kahvi.
    Espresso on vahva, italialaistyyppinen kahvi, joka valmistetaan pakottamalla lähes kiehuva vesi noin 8–18 baarin paineella hienoksi jauhetun kahvijauheen läpi noin 20–30 sekunnin aikana. Tuloksena on noin 25–35 ml heti nautittavaa kahvia, joka nautitaan pienestä mokkakupista sokerilla maustettuna. Toinen kahviloiden suosikki on
    Cappuccino juoma, jossa espressokahviin on lisätty kuumaa maitoa ja maitovaahtoa. Cappuccino on vakiinnuttanut asemansa länsimaisissa kahviloissa suosittuna kahvijuomana. Perinteinen cappuccinon määritelmä on kolmasosa espressoa, kolmasosa kuumaa maitoa ja kolmasosa maitovaahtoa.

    Yllättäen kaikki eivät piittaa tällaisista neuvoista pätkääkään.
    Toiseksi eniten kannatusta kyselyssämme sai yksi kukkurallinen mitallinen kahvinpuruja per kuppi. 18,1 prosenttia vastaajista kertoi suosivansa mittauksessa kukkurallisia. Myös yhden mitallisen liukuma – yksi mitallinen kahvia enemmän tai vähemmän kuin vesikuppeja – sai tasaisesti ääniä kumpaankin suuntaan. 15,6 prosenttia kertoi mittaavansa puruja aina yhden mitallisen enemmän kuin vettä, 12,7 prosenttia kertoi miinustavansa yhden purumitallisen vesikupillisista. Loput kertoivat keittelevänsä kahvinsa mitä erikoisemmilla suhdeluvuilla. 3,9 prosenttia totesi esimerkiksi heittävänsä suodatinpussiin puruja tyystin vapaalla kädellä.

    Vaaleapaahtoista lorauksella maitoa
    Pyysimme kyselyn vastaajia kertomaan myös millaista kahvia he tykkäävät juoda. Avoimeen kysymykseen tavallisimmin käytetystä kahvimerkistä ja -laadusta tuli runsaasti vaihtelevia vastauksia. Eniten mainintoja saivat Juhla Mokka ja Kulta Katriina, jotka ovat kumpikin vaaleapaahtoisia, edullisia kahveja.Moni vastaaja kertoi toisaalta olevansa ylipäätään tummapaahtoisen kahvin ystävä. Tummapaahtoisista kahveista yksikään merkki ei noussut kyselyssä megasuosioon, mutta Löfbergin tummapaahtoiset tuotteet saivat useita mainintoja.
    86 prosenttia vastaajista ei käytä sokeria tai muita makeutusaineita kahvissaan, mutta maito maistuu sen sijaan monelle. 53,1 prosenttia kertoi juovansa kahvinsa lehmänmaidolla, 12 prosenttia kasvimaidolla ja 5,9 prosenttia kermalla. 29 prosenttia juo kahvinsa mustana.
    ”Pistä pari ekstramitallista” voi olla paha virhe.
    Seuraavaksi on syytä pitää mielessä kahvin mittasuhteet. On tärkeää, missä suhteessa juomassa on vettä ja kahvia.
    – Aika usein kuulee sellaisen lauseen, että ”pistä pari ekstramitallista”. Toki jokainen saa keittää kahvinsa niin kuin itse haluaa, mutta…
    Kahvitutkija viittaa tällä siihen, että kahvimitoissa on eroja ja ”yksi mitallinen” voi mitasta riippuen tarkoittaa eri määrää. Siksi kahvitutkija suositteleekin testaamaan kahvin painon pienellä keittiövaa’alla. Moni ei tule ajatelleeksi, että eri kahvit painavat eri määrän mittalusikassa.
    – Vaaka kertoo aina totuuden.
    Kahvin säilytykseen kahvitutkijalla on myös yksi nyrkkisääntö: kahvia tulisi ajatella tuoretuotteena.
    – Ei se parane siitä, kun paketin avaa. Eli kahvi tulisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman nopeasti. Jauhettu kahvi säilytetään ilmatiiviissä rasiassa. Sen voi laittaa jääkaappiin, kunhan pitää huolen, että se on ilmatiivis. Lue myös: Pauligin asiantuntija paljastaa yllättävän seikan kahvistasi: ”Paljon merkitystä sille, miltä kahvi maistuu”.

    Caffè latte on oma suosikkini. Caffè latte on kahvijuoma, jossa käytetään noin neljännes espressoa ja kolme neljännestä vaahdotettua maitoa. Kuuma espresso kaadetaan lasin pohjalle, yleensä hieman alle desi, kaadetaan sen päälle hieman kuumaa maitoa ja höyryllä vaahdotettua maitoa noin kaksi desilitraa. Annan lisäksi tämän ohjeen.
    Caramel latte tai kinuskikahvi.Lämmitä tai höyrytä maito tai kauramaito. Kaada pitkiin laseihin kinuskikastiketta sisäreunoihin siten, että kinuski valuu hieman lasin pohjalle. Kaada kahvi ja tämän jälkeen maito haluamallasi tyylillä. Lisää kermavaahto päälle ja koristele kinuskikastikkeella.

    Cappuccino on juoma, jossa espressokahviin on lisätty kuumaa maitoa ja maitovaahtoa. Cappuccino on vakiinnuttanut asemansa länsimaisissa kahviloissa suosittuna kahvijuomana. Perinteinen cappuccinon määritelmä on kolmasosa espressoa, kolmasosa kuumaa maitoa ja kolmasosa maitovaahtoa.

    Työpaikassani olen tämä ihminen joka juo kahvinsa siitä.

    Anne Kaski-Klöve
    20rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi

    Radio- ja tv- journalismi

  • Legendaarinen FI selostaja

    FI kisojen legendaarinen selostaja Kyllönen

    FI kisoja Kyllösen intohimoiset Formula 1 -selostukset on minulle jääneet elävästi mieleen. Meillä kotona, asutaan Kyllösen perintötilaa ja tunnen erittäin paljon Kyllösiä, muutamia miljönääriäkin on joukossa.

    Kyllönen on yhä seitsemänkymppisenäkin tiukasti mukana työelämässä. Hän työskentelee tuottajana Moskito Televisionissa. Tuota en tiennytkään, vaikka olen niin paljon itse ollut töissä Moskito televisossa siis näyttelijäpuolella. Viime vuosina häntä on kuultu vielä selostajanakin F1-veneiden MM-sarjan lähetyksissä, sielläkin hän on.

    – Tietyntyyppinen polte vetää yhä mukaan. Jos minulla on edelleen annettavaa, niin todella mielelläni olen auttamassa ja kouluttamassa selostamisessa ja siihen liittyvissä töissä. Nyt tiedänkin kehen pitää ottaa yhteyttä koulun loputtua, kun saan todistuksen sieltä postista. Jokainen selostaja on kuitenkin taiteentekijä ja kaipaa palautetta. Juu osuvasti sanottu, antaa tulla palautetta.

    Vuosina 2005–2006 Kyllönen selosti DTM-kisoja Canal+-maksukanavalla yhdessä entisen F1-kuljettajan J. J. Lehdon kanssa. On muuten komea mies tämä J.J.Lehto, mielellään tekis yhteystyötä J.J. kanssa. Vuonna 2006 Kyllönen toimi Autot-elokuvan kilpa-ajoselostaja Matti ”Vauhti” Kallosen ääninäyttelijänä.

    Vuonna 2007 Kyllönen palasi selostamaan Formula ykkösiä MTV3:lle jälkilähetyksinä yhdessä 1990-luvun ajan hänen kanssaan formuloita selostaneen Erkki Mustakarin kanssa. Kyllönen on sittemmin vuodesta 2010 lähtien ollut selostamassa muun muassa F1 Powerboat- ja DTM-kilpailuja URHOtv:llä. Vuodesta 2019 lähtien hän on selostanut naisten W Series -kilpailuja.

    Matti Kalevi Kyllönen (s. 6. helmikuuta 1949 Savitaipale) on suomalainen urheilutoimittaja ja -selostaja. Hän on selostanut muun muassa Formula 1-, DTM-, CART ja W Series -sarjojen kilpailu.

    Kyllönen opiskeli Helsingin Raamattukoulussa, josta valmistumisen jälkeen toimi Kerimäen seurakunnan nuoriso-ohjaajana 1960-luvun loppupuolella. Heo Evankelinen opisto todistus olis samansuuntainen todistus.

    1970-luvun alussa luutnantti Kyllönen työskenteli Pääesikunnan tiedotusosastolla vastuualueenaan yhteydenpito julkiseen sanaan.

    Pääesikunnan jälkeen työura kulki Lee Cooper -farkkufirman kautta Suomen Latuun, josta jälleen pääesikuntaan ja lopulta vuonna 1979 CreaVideon toimitusjohtajaksi. Tuolloin CreaVideo toimi pääasiassa videolaitteiden myyjänä ja vuokraajana. Yle ja MTV eivät vielä tuolloin juurikaan ulkoistaneet toimintojaan. Tätä nykyä Kyllönen asuu Vantaalla, Vantaan Myyrmäkeinen minäkin olin useat vuoden ennen kuin minusta tuli Helsinkiläinen.

    Ura selostajana
    Urheiluselostajana Kyllönen debytoi jo 1976 Salpausselän kisoissa, jonka jälkeen tulikin selostuksiin pidempi tauko. Vuonna 1985 Kyllönen selosti ensimmäisen formulakisansa, legendaarisen Monacon GP:n, tuolloin TV2:lle jossa kilpailu nähtiin koostelähetyksenä. Ennen tätä hän oli kuitenkin tehnyt F1-aiheisia ohjelmia muun muassa HTV:lle. Kaudella 1985 Kyllönen selosti myös muun muassa Belgian GP:n. Kyllönen selosti myös rallia 80-luvulla. Rallikisoja Kyllönen selosti Ylen ja Kolmostelevision puolella kausilla 1980-1989. Kauden 1989 Jyväskylän Suurajot jäivät viimeiseksi Ylen puolen lähetykseksi yhdessä Seppo Kaupin kanssa. Kyllönen selosti myös Ylen kanavilla kausina 1985-1988 Road Racingin MM-kilpailuja.

    No niin, minusta kuulette vielä.

    Anne Kyllönen (tyttönimeltä)

    Radio-ja tv-journalismi
    rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi

  • Sunderland AFC (Sunderland A.F.C.) Jalkapalloseura Sunderland Association Football Club

    Sunderland AFC (Sunderland A.F.C.)
    Jalkapalloseura

    Sunderland Association Football Club on jalkapalloseura Sunderlandista, Englannin koillisosasta. Joukkue pelaa Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla ykkösliigassa. Sunderland on historiansa aikana voittanut Englannin mestaruuden kuudesti; parempaan on pystynyt vain viisi seuraa.

    Mekin yritettiin Sunderlandin matkalla saada lippuja Sunderland AFC katsomaan.
    Aika mahdoton tehtävä niitä oli tuona viikkona huhtikuussa saada, kun Sunderland AFC katsomot on loppuun myytyjä niiden omille kannattijille. Oltiin tuona huhtikuun viikkona Sunderlandissa katsomassa aviomieheni synnyin kaupunkia. Hän on asunut Sunderlandissa ja syntynyt siellä. Hänen veljellään on kaksoiskansalaisuus Englanti-Norja. Omalla miehelläni vain tuo Norjan kansalaisuus. Englannin passi on tänäkin päivänä kova sana. Hänen äitinsä oli valmistunut englannin kielen opettajaksi ja ranskan kielen opettajaksi Helsingin yliopistosta, ja oli töissä Sunderlandissa opettamassa paikallisille oppilaille englantia vai oliko ranskaa vaiko molempia. Aviomiehensä, joka on häntä 4 vuotta nuorempi, menivät naimisiin Sunderlandissa, hän oli vielä diplomi-insinöörien Teknillisessä korkeakoulussa oppiskelija Sunderlandissa.

    Sunderland Association Football Club on jalkapalloseura Sunderlandista, Englannin koillisosasta. Joukkue pelaa Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla ykkösliigassa. Sunderland on historiansa aikana voittanut Englannin mestaruuden kuudesti; parempaan on pystynyt vain viisi seuraa. Sunderlandin viimeisin mestaruus on vuodelta 1936. Seura on voittanut myös FA Cupin 1937 ja 1973.
    Sunderland pelaa kotiottelunsa Englannin suurimpiin kuuluvalla 49 000 -paikkaisella Stadium of Light -stadionilla. Joukkueen paikallisvastustaja on naapurikaupungin Newcastle United, jota vastaan pelattavaa ottelua kutsutaan Tyne–Wear derbyksi. Seurojen välinen kilpailuasetelma on yksi kiihkeimmistä Englannissa.

    Asuimme Roker Hotelissa Sunderlandissa samassa, jossa Norjan kuningas Harald oli asunut Sunderlandin matkallaan. Hieno perinteinen hotelli Sunderlandissa. Näimme opiskelu kämpät kaksin kappalein, jälkimmäinen sijaitsi Bellevue Park alueella erittäin arvostettu asuinalue, työläiskorttelit Sunderlandissa oli erivärisiä taloja vierekkäin, erittäin pieniä asuntoja.
    Heathrow’n lentoasemallaa vuokrattiin auto, ei kuitenkaan tällä automatkalla menty Lontoon keskustaan Piccadilly Circus patsasta kiertämään. Vasemman puoleisessa liikenteessä olis voinut käydä niin kuin siinä yhdessä elokuvassa missä USA turistit Lontoossa elokuvassa ne jäi yöksi kiertämään ympyrää juuri tuohon kohtaan. Kiersimme Sunderland lähiseutuja 6 paikkaisella autolla ja kävimme myös Edinburgissa Scotlandissa, Edinburgilinnassa ei käyty, siellä muuten kummittelee, kylläkin kaupungilla kierreltiin paikkoja ja maisteltiin Scottiviskiä ja katseltiin Scotteja, jotka punatukkaisia muistuttaa erittäin paljon norjalaisia, kattos niissä onkin Viking verta Norjasta.

    Edinburghin linna on korkealle kalliolle rakennettu linna Skotlannin pääkaupungin Edinburghin keskustassa. Nykyisen linnan vanhin rakennus on Pyhän Margaretin kappeli. Sen rakennutti 1100-luvulla David I äitinsä muistoksi.

    Edinburgin herttua kuoli 9.4.2021 eli siitä muistin, että minähän olen käynyt Edinburgissa. Omat Edinburg muistot tuli mieleen hänestä. Rauha hänen sielulleen. Mountbathen Prinssi Philip, Edinburghin herttua (synt. Kreikan ja Tanskan prinssi Filippos, 10. kesäkuuta 1921 Korfu, Kreikka – 9. huhtikuuta 2021 Windsor, Berkshire),
    Isä: Kreikan ja Tanskan prinssi Andreas
    Äiti: Battenbergin prinsessa Alice
    Suku: Glücksburg (vuoteen 1947); ‎Mountbatten‎
    Sotilasarvo: laivastoamiraali; ‎sotamarsalkka‎;

    Philipin sukutaulu on yhtä hieno kuin meidän Bibin, tosin toivon, et luonne ei ole sotaisa.

    Yhdessä aatelis linnassa Edinburgiin matkalla kylläkin käytiin. Ja roomalaisten linnoituksiakin matkalla käytiin katsomassa. Yhdessä linnassa tosi fiini paikka, sisälle päästiin syömään. Tuo meidän kuski sanoi, että minulla on liian arkiset vaatteet sisälle menoa varten, mutta kuitenkin minun punainen pikku takki kultaisilla napeilla kelpas respassa, jota nuo meidän kuskit ihmetteli. Oxforfin yliopistossakin käytiin jokivarressa ravintolassa taas, siellä nuo kuskit löysi proffan parkkipaikan autolle, ja olivat niin tyytäväisiä.
    Meillä oli hyvä kuski tohtori koulutuksen saanut, joten vasemman puoleinen liikenne ei tuottanut hänelle pään vaivaa. Käytiin katsomassa appiukkoni kaikki kanta kapakat Englannissa. Siinä sitä riitti hommaa moneksi päiväksi. Newcastlessa voitin appiukkoni Dartstikkakisassa, josta hän suuttu minulle, en siinä sitten huomannut kertoa, että minun yks sedistä oli yhtenä vuotena Suomen Dartsmestari. Takas tulomatkan Sunderlandiin hän oli jonkin aikaa hiljaa.

    Anne Kaski-Klöve
    20rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi

    Radio-ja tv-journalismi

  • Roxanne kertoo Bibistä The Beawer a´la Pom Pon rodusta

    Bibi The Beawer a´la Pom Pon sai nimensä Kuningas Bibin mukaan.
    Roxanne kertoo Bibistä tarkemmin 9.4.

    Kommentit pois päältä artikkelissa Roxanne kertoo Bibistä The Beawer a´la Pom Pon rodusta
  • Kel´onni on, se onnen kätkeköön

    ”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Eino Leinon yli sadan vuoden takaisen Laulu onnesta -runon ensimmäinen säe on piirtynyt suomalaisten sieluihin elämänohjeeksi. Tästä ajattelusta ja turhasta vaatimattomuudesta on nyt viimein päästävä eroon. Sen sijaan kannattaa pyrkiä kaikin tavoin hyödyntämään onnellisuuden kärkimaan mainetta Suomen ja suomalaisten tuotteiden markkinoinnissa.”

     

    Mediatalo Keskisuomalainen toteaa julkaisuissaan, että Maailman onnellisuusraportissa Suomi on neljättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Olen töissä IRO Reaches Oy- tutkimusfirmassa, joka kuuluu Media Keskisuomalainen konserniin, missä näitä tutkimuksia tehdään.

    ”Kansainvälisen raportin tiedote toteaa, ettei tulos ole yllätys. Somesta voi lukea monenlaisia kommentteja tästä tutkimuksesta. Suomen kärkipaikka 149 maasta kerätyn datan pohjalta perustuu tiedotteen mukaan siihen, että Suomi on aina sijoittunut korkealle molemminpuolisen luottamuksen mittareilla. Tämä demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus on nyt pandemian aikana merkinnyt muun muassa ihmishenkien suojelua ja toimeentulon turvaa.” HS 23.3.2021

    ”Neljä vuotta sitten Suomessa moni kyseenalaisti tai vähätteli onnellisimman maan titteliä. Kärkipaikan lunastaminen kerta toisensa jälkeen alkanee vakuuttaa kriittisimmänkin suomalaisen siitä, että jotain erityistä kotimaassamme on.” HS 23.3.2021

    Suomessa ei suuresti hypetetä omaa onnellisuutta, tanssita ja meluta – oma ego ei tule ensimmäisenä. Ollaan vieraanvaraisia ja pienestä onnellisia toisin kuin isoissa Euroopan elintasomaissa, missä ihmiset eivät ole tyytyväisiä luksuselämäänsä. Suomalaisille riittää sauna, mökki, mustikkamaa, oma perhe ja oma työ.

    ”Tänä vuonna onnellisuusraportissa arvioitiin myös Covid-19 -pande­mian vaikutuksia. Raportin mukaan Suomi on menestynyt maailman mittakaavassa koronapandemiassa toistaiseksi erittäin hyvin, käytettiin mittareina tartuntalukuja tai ihmisten omia kokemuksia.” HS 23.3.2021

    ”Huomionarvoista Maailman onnellisuusraportissa on myös se, että kaikki Pohjoismaat ovat mukana listan kärkikymmenikössä. Yksi syy on se, että tasa-arvostaan tunnetuissa Pohjoismaissa myös onnellisuus on tasa-arvoisempaa kuin monissa muissa maissa. Etelän maiden machokulttuuri ei Suomessa ole saanut jalansijaa ja hyvä niin tasa-arvon kannalta. Tästä pitävät huolen muun muassa panostukset sosiaaliturvaan ja koulutukseen, yhteiskunnan tasolla.” HS 23.3.2021

    ”Tätä ihmisten keskinäistä luottamusta sekä luottamusta yhteiskunnan instituutioihin on Suomessa syytä yhä vaalia. Demokratian taso Suomessa on korkealla. Yksittäiseltä kansalaiselta se edellyttää vastuuta omasta käytöksestä, ja yhteiskunnalta kansalaisten vapauksia ja oikeuksia vaalivaa, avointa ja vuorovaikutteista demo­kratiaa.”  Jutussa lähteenä HS.23.3.2021

    Kirjoittaja: Anne Kaski-Klöve

  • Henkilöjuttuni – kännyni

    Silitän tässä jutussa myötäkarvaan itseäni.

    Hiplaan sitä ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla. Se on matkan varrella hieman jo rähjääntynyt mutta älykäs ja niin tuttu. Pyyhkäisen sormella kiiltävää pintaa, hymyilen hellästi ja välillä kurtistan kulmiani. Joskus nauran ääneen. Hassua, se on koko ajan mukanani. Myönnän heti: olen riippuvainen ja usein ärsyyntynyt siitä, jos se ei ole mukanani Viha-rakkaus-akselilla suhteeni kännykkään asettuu rakkauden puolelle useimmiten.Välineenä saada yhteys tärkeisiin ihmisiini. Minun isäni esim. soitti minulle viime perjantaina Suomen rajan läheltä, Suomen hallitus on laittanut rajat kiinni Ruotsiin, enkä pääse tapaamaan häntä vaikka haluaisin. Haaparanta – Tornio raja on nyt poikkeuksellisesti kiinni jonkin aikaan koronan takia,  en tiedä kuinka kauan, ehken 3 viikkoa riittää. Nytten rajan voi ylittää vain työssäkäyvät paperit mukanaan.

    Kännyni on työväline ja yhteydenottoväline työssäni. Rakkauden työväline myös, sillä juuri siitä on kyse, rakkauden välikappaleesta. Ei uusista peleistä tai hienoista sovelluksista vaan siitä, että luuri laukussani tuo kaukanakin asuvan omaiseni lähelle. Parilla näpäytyksellä näen näytöltä kaikki tärkeät elämäni ihmiset. Tyttäreni   iloiset ilmeet hänen elämästään. Minä asun täällä Helsingin laitakaupungilla käytännössä maaseudulla Helsingin keskustasta katsottuna matkaa on n. 10 km. Pienuuden huomaa jos on päässyt kunnolla tutustumaan vaikka nyt Tukholmaan, jossa olen asunut jonkin aikaa.  Helsinki on pieni kaupunki, pihassamme hyppii jänöset ja oravat ovat kuin omat lemmikit puhumattakaan pikkulinnuista, joita päivän aikaan käy paljon syömässä laittamiani linnunruokia. Osaan olla pienestä iloinen.

    Kännykkäni sisältää useimpia apsejä monet ihan turhia, pitääkin tehdä kevätsiivous, soittaa lempimusiikkiani, neuvoo ajoreitit ja viihdyttää kissa videoilla, missä ikinä liikunkin. Miten niin ennen matkapuhelimia oli kaikki muka paremmin? Kännykän käyttö on mahdollistanut minulle somettamisen. Vuonna 2005  liityin SOMETIME-yhteisöön. Yhteisön perustajina oli joukko somea käyttäviä yrityksiä, saimme tehtyä näyttävät SOMETIME-yhteisön logon ja nettisivut tapahtumille. Aalto yliopiston tiloissa ja mukana on tälläkin hetkellä televisiossa näkyviä henkilöitä, toimittajia, tv-persoonia, menestyviä yrityksiä ja mediapersoonia.  Saimme tehtyä erittäin traflaavalta  näyttävän sivuston. Yhteisö kehui yhdistävänsä koko maailman ja meillä oli tasku tapaamisia siis tapaamisia kännykässä some tilillä. Ystävinäni on edelleen noilta alkuajoilta monia SOMETIME-yrittäjiä, nimitämme heitä SOMETIME-sukulaisiksi, he ovat menestyneitäkin omalla SOMETIME yrityksellään. Mielenkiintoista eikö vaan, tähän voi jäädä kiinni jossain määrin. Niin se jossain määrin tekikin. Pian yhteisön jäseninä oli hyviä ystäviä ja kaukaisia tuttuja. Heidät kaikki löysi yhteisön sivuilta koko nimellä. Koulussa opetetut nettietiketit heitettiin romukoppaan. Yhteisössä saattoi avautua avoimesti. Siihen yhteisö jopa kannusti. Mitä olet tekemässä juuri nyt? Niin yhteisö kysyi. Se osasi asettaa oikean kysymyksen. Se oli kiinnostunut minusta ja minun tekemisistäni.Yhteisö kasvoi. Siihen kuulumisesta tuli tärkeää, jos haluaa pysyä mukana maailman menossa. Yhteisön vanavedessä seurasi muita yhteisöjä. Yhteisössä oli jopa SOMElaisten häät Helsingin keskussa, pukusuunnittelija häissä oli Jukka Rintala, ne televisioitiin, somehäissä tais mennä naimisiin 4 eri paria, ja kaikilla oli eritaiset oman näköiset häänsä  ja osallistujilla piti olla naisilla hatut päässä, jotka oli voinut ostaa jäsenen omistaman hattumodisti liikkeestä. Ne kaikki kehottivat kertomaan lisää itsestä. Kerroimme auliisti, kun kerran kysyttiin. Esittelimme lomamatkat, lounaat ja päivän parhaat ironiset läpät. Rakastin jakaa ja vastaanottaa pieniä valittuja paloja somelaisten elämästä. Älykkäinkään puhelin ei saa eikä voi korvata ihmistä. Ikävän hetkellä kapula kourassa tuntuu kuitenkin hyvältä, vähän kuin puristaisi ystävän kättä. Tärkeät tyypit ovat kosketuksen päässä.

  • Kuva Anne-Marie Saune, Norway

    Oma juttu työelämästä, omia kokemuksia.

     

    Yltiöoptimismi mitä se on?

    Nykyinen life couchien eli elämänvalmentajien kulttuuri on saanut ihmiset uskomaan, että kaikessa on kyse omasta asenteesta ja tahdosta.  Ihmisiä kannustetaan yltiöpäiseen myönteisyyteen. Positiivisuus voi olla ihailtava piirre, mutta yltiöoptimismi on harhaa. Korostetun myönteinen suhtautuminen voi estää näkemästä asiat sellaisina kuin ne ovat. ”Myönteisismissä” yritetään nähdä mahdollisuuksia siellä, missä niitä ei edes ole. Nyt en kerro rekrytilanteesta, vaan siitä, kun ollaan oikeasti tekemässä työtä.

    Pelko ja viha voivat suojata, työpaikkallakin. Viidakon lait käyttöön. 

    Ihminen, joka on joutunut kestämään vastoinkäymisiä, hänelle tulee päällimmäiseksi luonteen piirteeksi viha kaikkea kohtaan. Liiallinen myönteisyys johtaa helposti sokeaan luottamukseen. Optimisti ei suostu näkemään sitä tosiasiaa, että maailmassa on myös pahoja puolia, eivätkä kaikki ihmiset tahdo toisilleen vain hyvää. Yltiöoptimisti ei osaa suojella itseään pahoilta asioilta, ja hän tulee esimerkiksi herkemmin huijatuksi. Sinisilmäisyys siis liiallinen positiivinen asenne saa  monen ihmisen liikaa luottamaan läheisiin ihmisiin. Liialliset optimistit – varsinkin, jos heitä on paljon – ovat vaaraksi muille, sillä yleinen vastuuntunto ja asioiden varmistaminen jää heikolle.

    Evoluutiossa negatiiviset tunteet ovat olleet elinehto. Pelko suojaa liialta uhkarohkeudelta, viha rakentaa suojaavan rajan, ja häpeä estää tekemästä mitään moraalitonta. Onko kokemusta ?

    Haittaaks se jos kaikkia ei onnista ja aina ei onnistu. 

    Elämä on epäreilua, olet varmaan huomannut ettei kaikilla ole samanlaiset lähtökohdat elämään. Toiset ihmiset saavat jo syntyessään paremmat lähtöasetelmat elämään. Vertaus kultalusikka suussa syntyneisiin. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta kaikilla niitä vain ei ole. Pessimisti ymmärtää, että kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa. Pessimisti tietää, missä menee saavutettavien asioiden raja, katso pankkitilillesi kyllä se paljon kertoo sinulle sinun elämäsi mahdollisuuksista. Ei tietenkään kaikkea voi pankkitilin suuruudella mitata. Tämä suojaa kohtuuttomilta pettymyksiltä. Kun tiedostaa lähtökohtansa ja mahdollisuutensa, on helpompi arvostaa niitä pieniä asioita, jotka omassa elämässä ovat hyvin. Pienet asiat ovatkin niitä parhaita onnen hetkeä. Omat rakkaat, läheiset ihmiset tai sitten omat eläin lemmikit.  Löydä omat hyvät ja huonot puolesi omasta elämästäsi.

    Minä ja me. Maailma ja ihmiset ovat monimutkaisia.

    Jos joku sanoo ymmärtävänsä sinua täysin, älä usko. Strategian suunnitttelijaalle tärkeitä neuvoja vai onko?  Parhaimmillaan toinen voi olla ainoastaan jäljillä siitä, mitä sinä viestit. Ihminen voi tajuta vain yksinkertaisia, pieniä asioita. Pessimistin elämä voi olla helpompaa ja rennompaa, koska hän ei jaksa edes vaivata päätään maailman ja muiden ihmisten käsittämättömän monimutkaisilla rakenteilla. Diplomi-insinöörien ammatti jargonia ei todellakaan aina jaksa kuunnella, kerron kokemuksesta, minulla on ollut tämän kaltainen parisuhde edellisessä elämässäsi, kun olin nuori nainen. En minä kyllä vielä ole vanhakaan.

    Mikä saa sinut kestämään paineita ja stressiä? 

    Pessimisti kestää vastoinkäymisiä, vai kestääkö?

    Oletko kokenut elämän vastoin käymisiä? Kun elämä potkii päähän, kyllä se tekee kipeää. Kärsimys ei tee autuaaksi, eikä kipu poistu tyhjillä ”kyllä se siitä” -sanoilla. Pessimismi on hyvä asenne vastoinkäymisissä, koska pessimisti on tiennyt vastoinkäymisten olevan odotettavissa. Miten sinä kohtaat elämäsi kriisit? Pessimisti kohtaa kriisit rauhallisemmin kuin optimisti. Hän kestää puolison nalkuttamisen, koliikkivauvan tuoman väsymyksen ja työpaikan menetyksen muita paremmin.

    Sanotaan yrittäjälle, että yrittäjä on hyvä yrittäjä jos hän on kokenut konkurssin ja selvinnyt siitä, monestakin konkurssista se karaisee. Pohjalta ponnistanut niin hyvä tulee. Epäkohtiin ei pidä jäädä jumiin.

    Pessimististäkin voi tulla oman asenteensa vanki, jos hän jatkuvasti etsii epäkohtia ja saivartelee. Elämä voi käydä ahdistavaksi.  Kyynisyys on pessimistille kuin palava tulitikku kuivassa metsässä. Parempi olla tarjoamatta sitä sytkäri hänelle. Yltiöpessimistin voi yrittää palauttaa takaisin oikeisiin mittasuhteisiin antamalla suoraa palautetta ja näyttämällä hänelle asioiden valoisia puolia. Tunnistatko tämän kaltaiset tyypit lähipiiristäsi? Oikeassa paikassa huumori on paikallaan.  Jos vastaat hänen sanomaansa yliampuvalla pessimistisyydellä tai huumorilla, hän saattaa nähdä oman synkkyytensä naurettavuuden.

    Miten on? Onko esimieheni tai naisesi aidosti läsnä.

    Mielenkiintoista on myös, että palkitsemisessa tärkeää on osoittaa, miten kehittämisehdotuksilla oli merkitystä. ”Pelkkä kiitos tai palkanlisät eivät ole yhtä merkityksellisiä kuin yhdessä tässä ja nyt luotu, koska esimerkiksi palkankorotuksen muistaa vain pari viikkoa.” Nostan esiin myös esimiehen merkityksen eli onko työntekijöillä tunne, että esimies on käytettävissä kun häntä tarvitaan. Kyse ei ole määrästä vaan tunteesta, ”että hän on riittävästi läsnä tarvittaessa – tuossa on tuoli, istu alas ja puhutaan!” ”Välittäminen, kuunteleminen ja läsnäolo eivät ole rakettitiedettä mutta edellyttävät, että osaa ottaa ammattiin liittyvän position ja kantaa vastuun. Yhtä lailla johtajalla tulee olla se – vaikka coach tai työnohjaaja – jolle itse voi marmattaa.” Onko sinulla millainen suhde sinun työnantaasi? ”Kun ihmisten välille syntyy tunne, vie se mennessään. Kun enää ei näe toista, on kontakti mahdoton, eikä auttaminen ole mahdollista.” Kiinnitä huomiosi  myös nykyaikaisen varsin abstraktiin työnkuvan, joka ei rajoitu työpaikalle, vaan kulkee miltei koko ajan mielessä mukana.

    ”Vaaditaan uudenlaisia taitoja johtaa itseään, koska moderniin työnkuvaan liittyy uupumisen ansa. Hyvinvointi edellyttää sitä, että voi päästää myös irti työstä. On helppo luhistua kuorman alle, kun rakenteet eivät sovellu muuttuneeseen työinfrastruktuuriin, eikä kyse ole väliaikaisesta tilanteesta.” Hyvää on, että työntekijät ja työnantaja ovat samassa veneessä ja toisistaan riippuvaisia, eivät eri aluksissa.

    ”Joka ikinen työntekijä on oman työpaikkansa arkkitehti siihen miten työpaikalla voidaan. Sivusta katsominen on totaalisesti mahdotonta. Kaikki ovat osallisia, ei ole osattomia!” Rekry tilanteissa pienessä firmassa katsotaan miten henkilökemiat toimii. Voit siis vaikuttaa! Mutta kuinka ollakaan, tunti meni ja televiso vei kaiken aikasi ja sohvalta on noustava. Onkohan mielesi kirkastunut? ”Hyvä pointti, mitähän vastaat?”

     

    Esimiehestä kerrottua

    Mielenkiintoista on myös, että palkitsemisessa tärkeää on osoittaa, miten kehittämisehdotuksilla oli merkitystä. ”Pelkkä kiitos tai palkanlisät eivät ole yhtä merkityksellisiä kuin yhdessä tässä ja nyt luotu, koska esimerkiksi palkankorotuksen muistaa vain pari viikkoa.” Se on muuten, totta markkinatalous panee kuluttamaan vaan enemmän.

    Nostan esiin myös esimiehen merkityksen eli onko työntekijöillä tunne, että esimies on käytettävissä kun häntä tarvitaan. Kyse ei ole määrästä vaan tunteesta, ”että hän on riittävästi läsnä tarvittaessa – tuossa on tuoli, istu alas ja puhutaan!” Kuinka moni oma esimiehesi on antanut sinulle oikeasti aikaansa puhumalla sinun kanssa sinun työtehtävistä aidosti?

    ”Välittäminen, kuunteleminen ja läsnäolo eivät ole rakettitiedettä mutta edellyttävät, että osaa ottaa ammattiin liittyvän position ja kantaa vastuun. Yhtä lailla johtajalla tulee olla se – vaikka coach tai työnohjaaja – jolle itse voi marmattaa.”

    ”Kun ihmisten välille syntyy tunne, vie se mennessään. Kun enää ei näe toista, on kontakti mahdoton, eikä auttaminen ole mahdollista.” Tänä päivänä digitaalisuus on läsnä työpaikoilla ainakin toimisto työssä. Moni tekee töitä tietokoneilla entistä enemmän nykyaikaisen varsin abstraktin työnkuvan, joka ei rajoitu työpaikalle, vaan kulkee miltei koko ajan mielessä mukana.

    Etsitään yhdessä  uudenlaisia taitoja johtaa itseään, koska moderniin työnkuvaan liittyy uupumisen ansa. Hyvinvointi edellyttää sitä, että voi päästää myös irti työstä, suomalailsella metsä on lähellä ja jo 5 min kävely metsässä rauhoittaa, monella on siitä kokemusta. On helppo luhistua kuorman alle, kun rakenteet eivät sovellu muuttuneeseen työinfrastruktuuriin, eikä kyse ole väliaikaisesta tilanteesta.”

    Pieni vinkki: hyvää on, että työntekijät ja työnantaja ovat samassa veneessä ja toisistaan riippuvaisia, eivät eri aluksissa.”Joka ikinen työntekijä on arkkitehti siihen miten työpaikalla voidaan. Sivusta katsominen on totaalisesti mahdotonta. Kaikki ovat osallisia, ei ole osattomia!”

    Voin siis vaikuttaa!

    Mutta kuinka ollakaan, tunti meni ja sohvalta on noustava. Onkohan mieli kirkastunut? ”Hyvä kysymys, mitä vastaat?”

     

    Anne Kaski-Klöve
    Radio-ja tv-journalisti
    rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi

  • Töllö l. televisio on uus perheen jäsen entistä enemmän korona-aikana.

    Töllö sehän on aina paikalla perheessä kuin perheessä arjessa ja juhlissa. Tohdin sanoa, että yksi tärkeimmistä  perheenjäsenistä, moni puhuukin televisio ohjelmista enemmän kuin omista sukulaisistaan. joita hän ei voi tavata korona-aikana ainoastaan somen välityksellä. Televisiosta on tullut entistä tärkeämpi korona-aikana.

     

    Television ohjelmia moni seuraakin enemmän kuin omien sukulaistensa tekemisiä, joita hän saattaa nähdä ainoastaan isommilla syntymäpäivillä, häissä, jos niissäkään, kun single kulttuuri on Helsingin alueelta levinnyt paheena muuallekin. Television single-ohjelmia on nykyisin paljon. Single kokkausta, joissa etsitään hottista, jota ei kyllä löydy yhdessäkään ohjelmassa.

     

    Naapurissa oli pari vuotta sitten aikuisikään ehtinyt tytär, joka lennätettiin Etelä-afrikkaan asti voittamaan Bachelor Suomi tv-ohjelma. Hän voitti sen ollessaan yksi kymmenestä nuoresta naisesta tässä ohjelmassa.

     

    Lopputulos oli tietenkin, ettei voittaja parista tullut paria vaikkakin ohjelmassa romantisoitiin heidän suhdetta. Eikä tyttö nykyisin halua seurustella kenenkään kanssa, muut sisarukset, jotka ovat välttyneet näistä helvatan tv-ohjelmiin osallistuselta kylläkin seurustelevat. Televisio tuo paljon outoja ja yllättäviäkin piirteitä .

    Töllö, joka toi kaikkien muiden herkkujen ohella olohuoneisiin politiikan ja poliitikon, saippusarjojen rinnalle. Moni porvari sai nyt ensi kertaa kuulla ja nähdä kommunistin puhuvan, ja monen duunarin kotiin tunkeutui porvari. Radion pahamaineinen Pienoisparlamentti sai nyt television myötä jatkoa vaalikeskusteluista ja -valvojaisista, A-studiosta, A-talkista, jossa esiintyi viehättävään tapaan pääministeri Sanna Marin.

    Totuutta tämän päivän imagopolitiikasta ja -poliitikoista ei etsitä parturista ja vaatekaupasta, vaan siitä miten uusi medium haastoi perinteisen politiikan muodot. Älä lähde hyvistä vanhoista asioista, vaan uusista huonoista, voisi kuulua teoksen motto.

    Työ ei tyydy valittelemaan kansan vieraantumista politiikasta, vaan väittää myös poliitikon vieraantuneen itsestään ja muuttuneen tavaran kaltaiseksi julkisuuden markkinoilla kiertäväksi olioksi, jonka olennaisin piirre on toisto.
    Poliitikko kertoo samat jutut toreilla ja turuilla itsestään vaaliteltoilla eri kuulijoille, joka nyt vaivautuu häntä menemään kuuntelemaan.  Oman käsittelynsä saa muun muassa politiikan ja huumorin suhde, kyyninen katsoja. Viikon uutiset-ohjelma kertookin paremmin suomalaisen politiikan käänteet, kuin mikään paraskaan A-talk-ohjelma. Tuomas Enbuske  mediafilosofia, joka uransa julman puolen kokeneena on tällä hetkellä psyykkisessä sairaalassa hoidossa ja lääkityksessä, media työpaikkana on raakaa. Paavo Arhinmäki  brechtiläisenä poliitikkona on tämän päivän vasemmisto politiikko.  Hallituksen viisikko naisministerit, kuin Blyton Enid kirjat olivat käyneet toteen Suomessa. Viisikko-sarja. Kaikki sarjan osat sopivat soveltuvat nyky politiikkaan.  Viisikko ministerit  aarresaarella: Eu-rahoitus Suomeen. Viisikon uudet seikkailut: korona-aika laittoi Suomen talouden matalaksi. Viisikko ministerit karkuteillä mediasta,  ja toimittajat hakoteillä.

    Paavon mietteitä suomalaisista ihmistä

    Yksinäisyys on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimpia ongelmia. Jos ei ole kavereita, ystäviä ja sosiaalisia verkostoja, vaikuttaa se tietenkin mielenterveyteen, pohtii Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Ketään ei saa jättää yksin mutta liian monelle niin käy.

    Palkitun kirjailijan Kai Niemisen runon alussa on ajatusta – oikeastaan meille kaikille.

    ”Alan oppia elämään: yksinkertainen mutta hidas prosessi.

    Täytyy vain lakata olemasta osaamatta,

    luulemasta, että elämä on vaikeaa,

    lakata tekemästä siitä vaikeaa,

    selaamasta kaiken aikaa sen käyttöohjetta,

    lakata uskottelemasta, ettei osaa,

    lakata selittelemästä kun selityttää,

    lakata olemasta vaiti, kun pitäisi puhua.”

    ”Silloin kun mieli on rikki, on vaikeaa olla näin tyyni ja rohkea, mutta silloin muiden ihmisten pitää olla rohkeina auttamassa. Kysymys on ilmapiiristä, koko yhteiskunnassa.”

    Kansanedustajan, kaupunginvaltuutetun ja Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen pohdinta muutaman vuoden takaa hänen ministerikaudeltaan ei juuri poikkea siitä, mitä on mielessä tammikuisena pakkaspäivänä: ”Yksinäisyys on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimpia ongelmia. Jos ei ole kavereita, ystäviä ja sosiaalisia verkostoja, vaikuttaa se tietenkin mielenterveyteen”. Aikamoinen ristiriita yhteiskunnassa, joka painottaa sosiaalisuutta sekä sitä miten eri tilanteissa tulisi toimia.

    Anne Kaski-Klöve
    20rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi
    Radio-ja tv-journalisti

Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi https://tntark.dk/viase.html https://luhmo.fi/cialisdk.html https://sbksweden.se/cialisfi.html Comprar Flagyl sin receta Köpa Cialis på nätet