• Trombitin toimitus tutustui: Telinevoimistelun EM-joukkue

    Suomalaiset telinevoimistelijat viimeistelevät paraikaa kuntoaan huhtikuun EM-kilpailuihin. 15.4 alkaen Ranskan Montpellierissä nähdään Suomesta seitsenhenkinen maajoukkue. Tällä kertaa siihen kuuluu viisi mies- ja kaksi naisvoimistelijaa. Tavoitteena on kaksi finaalipaikkaa.

    Kovimmat odotukset kohdistuvat viime kauden hypyn kokonaiskilpailun voittajaan Tomi Tuuhaan ja vahvaan 6-ottelijaan Oskar Kirmekseen.

    -Karsinnoissa mennään vielä vanhoilla hypyillä, mutta finaaleissa on ehkä tarjolla jotakin uutta, Tuuha avaa kisasuunnitelmiaan. Kauden avauskilpailut ovat olleet miehelle epäonnisia, mutta valmennusjohdon usko Tuuhan ja muiden suojattien kisakuntoon on vahva.

    –  Tuuhalla on täysi mahdollisuus finaalipaikkaan hypyissä. Kirmeksellä puolestaan ottelufinaali on täysin realistinen tavoite. Molemmat miehet ovat loistavassa kunnossa, maajoukkueen päävalmentaja Timo Holopainen kertoo.

    – Hypyissä myös Heikki Saarenketo ja Emil Soravuo voivat onnistuessaan selviytyä jopa finaaliin saakka, Holopainen jatkaa.

    Naisissa vasta 15-vuotias Monica Sileoni voimistelee ensimmäisissä aikuisten EM-kisoissaan. Sileoni kilpailee kaikilla neljällä telineellä, joista suosikikseen hän nimeää permannon.

    Telinevoimistelussa suoritukset tapahtuvat telineillä, joita miesten puolella on yhteensä kuusi (permanto, hevonen, renkaat, hyppy, nojapuut ja rekki) ja naisissa neljä (hyppy, eritasonojapuut, puomi ja permanto)  Vaikka laji ehkä on suurelle yleisölle tuntematon, vuoden 1948 olympialaisissa Suomi oli vielä olympialaisten paras telinevoimistelumaa. Silloin kotiin tuomisina oli kuusi kultamitalia.

    Sileoni hakee Ranskan EM-kisoista lähinnä kokemusta aikuisten arvokisoista.

    – Haluan tehdä ehjät sarjat jokaisella telineellä. Edustuspaikka European Games -kilpailuihin kiinnostaa myös, mutta yritän olla ajattelematta sitä liikaa, Sileoni kertoo.

    EM-kisoissa Suomen naiset taistelevat paitsi hyvistä sijoituksista myös keskenään edustuspaikasta European Gamesseihin. Parempi kaksikosta Sileoni ja Rosanna Ojala lunastaa sen itselleen.

    Henkilökohtainen valmentaja Maxim Podobed on suojattinsa kanssa samaa mieltä. Edustuspaikka on iso juttu, mutta loukkaantumisten jäljiltä Sileoni ei ole vielä täysin kunnossa.

    – Jos omat sarjat onnistuvat, Sileoni voi selvitä karsinnan kautta 24 parhaan joukkoon ja neliottelufinaaliin, mutta nyt kaikkein tärkeintä on pysyä terveenä MM-kisoja ajatellen, Podobed muistuttaa.

    MM-kisat ovat tärkeä maali, sillä niissä jaetaan myös olympiapaikat Rioon. MM-kisoissa nuorelta naiselta onkin luvassa uusia ja haastavampia liikkeitä jokaisella telineellä. Rion kesäkisat ovat nuoren voimistelijan ja valmentajan pitkän aikavälin tavoite. Takana on viiden vuoden yhteistyö ja koko Rio-projekti on tarkasti etukäteen suunniteltu.

    – Kyllä Rio on unelma, johon panostetaan nyt täysillä. Jos en pääse vielä sinne, tähtäin on seuraavissa olympialaisissa, nuori Sileoni mietiskelee.

    Ennen muita tavoitteita edessä on kuitenkin EM-kisat ja matka Ranskaan.

    –  Ihan hyvillä tunnelmin lähdössä kisoihin. Kiva, että meitä lähtee isompi porukka tällä kertaa, hän kehuu joukkuetta.

    Lisää tunnelmia maajoukkueen harjoituksista voit katsoa oheisesta kuvagalleriasta.

    Teksti: Noora Karppinen

     

  • WTFYD 2.4 – Kun Juha Mieto mämminsä osti

    WTFYD kertoi kuka huijasi ja ketä urheilumaailmassa eilisen aprillipäivän kunniaksi. Lisäksi huippuvalmentaja vaihtaa lajia ja hiihtäjälegenda Juha Mieto paljastuu mämmifaniksi. Toimittajamme Loviisa Hautoniemi raportoi suorana sulkapallon Finnish Open- turnauksesta. Studioisäntinä Julius Sorjonen ja Feliks Heikkinen.

    WTFYD 2.4

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa WTFYD 2.4 – Kun Juha Mieto mämminsä osti
  • Finnish Open houkuttelee huippuja Suomeen

     

    Vantaan Energia Areena muuttuu hetkeksi sulkapalloihmisten mekaksi, kun perinteinen Finnish Open käynnistyy torstaina. Turnaus on yksi Euroopan sarjan korkeatasoisimpia osakilpailuja ja mukana on yli 200 pelaaja 30 eri maasta, aina Aasia mukaan lukien. Continue Reading…

  • Post Image

    NYT – hanke, joka liikuttaa

    Olisi kiva harrastaa, muttet tiedä missä. Lajikokeilut kiinnostaisivat jos niihin ei palaisi useita kymppejä. Joukkuepelit houkuttelevat, muttet halua kilpailemiseen. Kynnys aloittaa on korkealla. NYT eli nuorten yhteiskuntatakuu iskee ongelman ytimeen. Continue Reading…

  • Naisleijonat Malmön MM-jäillä: ”Mitali on ainoa tavoite”

    Joukkue sai lopullisen muotonsa Vierumäen viimeistelyleirin jälkeen Kuva: Leijonat.fi

    Suomen naisleijonat kohtaavat MM-kisojen avausottelussaan huomenna lauantaina Venäjän. Ruotsin Malmössä pelattavassa turnauksessa on tiedossa paljon kovia pelejä, sillä samassa A-lohkossa pelaavat myös Kanada ja USA, jotka olivat viime MM-kisojen finaalissa.

    -Mennään eteenpäin peli kerrallaan. Mitalipelit ovat tavoitteena ja niihin tähdätään, joukkueen kapteeni, puolustaja Jenni Hiirikoski sanoo.

    Suomen osalta alkulohkon ohjelma jatkuu niin, että sunnuntaina Suomi kohtaa USA:n ja tiistaina puolestaan Kanadan.

    Turnaussysteemissä A-lohkon kaksi parasta jatkaa suoraan puolivälieriin. Saman lohkon kolmanneksi ja neljänneksi sijoittuneet pelaavat jatkopaikoista B-lohkon ykköstä ja kakkosta vastaan. Näin myös etukäteen heikompia joukkueita pääsee varmuudella pelaamaan jatkosta.

    Kapteeni Jenni Hiirikoski kehuu joukkueen yhtenäisyyttä Kuva: Leijonat.fi

    – Tietysti ensimmäinen peli lähdetään voittamaan ja sen jälkeen haastamaan pohjois-amerikkalaisia joukkueita. Alkusarjassa ei kuitenkaan kannata ottaa turhaa stressiä siitä, että pitää välttämättä olla kahden parhaan joukossa, Hiirikoski kommentoi alkulohkon otteluja.

    – Alkulohkon jälkeen katsotaan, mihin peliin seuraavaksi päädytään. Oli se reitti mikä tahansa, tärkeintä on jatkaa mitalipeleihin saakka.

    Avausvastus Venäjä on Suomelle tuttu. Naiset ovat tällä kaudella pelanneet tiukkoja pelejä itänaapuria vastaan ja huomennakin odotettavissa on kovavauhtista ja fyysistä menoa.

    – Täydellinen sitoutuminen omaan pelisysteemiin, hyvä maalivahtipeli ja erikoistilannepelaaminen, Hiirikoski luettelee Suomen aseita Venäjää vastaan.

    – Varmasti pienen marginaalin pelejä, mutta kun ollaan koko 60-minuuttinen hereillä, niin aina on mahdollisuus voittoon.

    Fiilis joukkueen sisällä MM-kisojen kynnyksellä on kohdallaan. Yhteinen leirijakso ennen kisamatkaa on hitsannut joukkuetta sopivasti yhteen.

    Nyt joukkue odottelee jo innolla huomista iltaa ja avausottelua. Siinä Suomella on puolellaan yksi erittäin tärkeä valttikortti.

    – Yhtenäisyys, se on meidän tärkein vahvuus tässä turnauksessa, kapteeni vakuuttaa.

    Teksti: Noora Karppinen, Kuvat: Leijonat.fi

     

  • Post Image

    Talvi ei ole vielä ohitse – nuoret freestylelaskijat MM-taistoon

    Nuorten freestylen MM-kisat käynnistyivät tiistaina Italian Valmalencossa. Kisoissa mitellään kaikkiaan viidessä eri lajissa: hypyissä, kumparelaskussa, ski slopestylessa, ski halfpipessa sekä ski crossissa. Mukana on yli 300 urheilijaa kaikkiaan 27 eri maasta.

    Suomalaisittain menestystoiveita on etenkin ski slopestylen, ski crossin ja kumparelaskun puolella. Nuoret laskijamme avaavat kilpailut keskiviikkona, kun vuorossa on kumparelasku. Siinä katseet kääntyvät Topi Kanniseen, jolla on meriiteissään kumpareiden Eurooppa-cupin kokonaiskilpailun voitto.

    freestylemm-dualmoguls-salonen_marquis_photo_jussi_vaatainen
    Suomalaisten osalta kilpailut käynnistyvät keskiviikkona kumpareissa Kuva: Ski Sport Finland

    Ski slopestylessä suomalaistoivot ovat viime vuoden MM-kultamitalisti Joona Kangas ja viikonloppuna maailmancupissa finaalissa laskenut Aleksi Patja. 

    – Hyvä puitteet täällä on freestylelle, kumparelaskun päävalmentaja Lauri Kolomainen kuvailee kisapaikka Valmalencoa. Nuorten MM-kisat lasketaan tässä Pohjois-Italialaisessa alppikylässä jo neljättä kertaa peräkkäin.

    – Kumpareissa rata on tosin erittäin haastava, jopa yksi vaikeimmista mitä maailmancupissa tai muissa kilpailussa on nähty.

    Suomelta jalkeilla on nuori kumparelaskujoukkue, josta ainakin muutaman urheilijan odotetaan sijoittuvan kymmenen parhaan joukkoon.

    – Paikka myös kuuden joukkoon eli niin sanottuun superfinaaliin voi aueta, mutta se vaatii hyvää onnistumista, Kolomainen sanoo. Toisaalta yllätyksiä lienee luvassa, sillä haastavat olosuhteet tuovat oman mausteensa kumparekisaan.

    Topi Kanninen
    Topi Kanniselta odotetaan paikkaa kumpareiden superfinaalissa Kuva: Ski Sport Finland

    – Loppuviikolle on luvattu vesi- ja räntäsateita ja etenkin jos tulee paljon sumua, se sekoittaa varmasti pakkaa kumpareissa. Olosuhteiden vaikutus tulee olemaan suurempi kuin tavallisesti.

    Valmalencossa kumparejoukkueen tavoitteena on vähintään yksi paikka superfinaalissa. Lähimpänä sitä on 19-vuotias, Jyväskylän Freestyleseuraa edustava Topi Kanninen.

    Pahimmat haastajat puolestaan tulevat Yhdysvalloista, joka on perinteisesti menestynyt maa freestyle-lajeissa. Toinen iso haastaja on Venäjä.

    – Topi on selkeästi yksi menestystoivoista, mutta olosuhteet vaikuttavat hänenkin kohdallaan. Mahdollisuudet on voittaa, olla kahdeskymmenes tai mitä vaan siltä väliltä. Erittäin vaikea ennustaa tällä kertaa, päävalmentaja naurahtaa.

    Kumparelaskun jälkeen mielenkiinto siirtyy ski slopestyleen, jonka karsinnat käydään perjantaina ja finaalit lauantaina. Kolmas suomalaislaji, ski cross puolestaan starttaa ensi keskiviikkona.

    Teksti: Noora Karppinen, Kuvat: Ski Sport Finland

     

     

     

     

     

  • Ei se haba vaan hyvä elämäntapa

    Mikä ihmiskehon lihas on latinankieliseltä nimeltään (musculus) triceps surae? Ei tietoa? Tuskin on kovin monella muullakaan. Itse hain sen Googlesta. Ja uskallanpa vielä väittää, että tiedän jonkin verran ihmiskehosta ja sen lihaksistosta, mutta tätä en tiennyt.

    Otetaan toinen ja helpompi arvoitus: gluteus maximus. Kuulostaa ehkä tutummalta. Eikä ihme. Treenatusta ja lihaksikkaasta kehosta on tullut valtaisia ihanne ja pyöreäksi pumpatusta gluteus maximuksesta (iso pakaralihas) sen havitelluin symboli.

    Keholliset kauneusihanteet ovat kummallisia. Kun ravintoa oli saatavilla niukasti ja ihmiset olivat laihoja, oli seksikästä olla iso. Lähempänä nykypäivää sairastuttiin elintasosairauksiin ja liikalihavuuteen ja niinpä keksittiin ihannoida laihuutta. Haluamme aina sitä, mikä on vallitsevien olosuhteiden valossa kaikkein hankalinta. Lihavuus ei ole enää muodikasta, koska se on liian helppoa. Hoikkuudestakin on tullut sellaista, sillä nykyään on varaa mistä valita. Ei tarvitse syödä raskaasti ja rasvaisesti siksi, ettei muuta ole saatavilla. Siihen päälle kohtuulliset geneettiset lahjat, niin normaalipaino useimman on saavutettavissa.

    Keksitäänpä siis ihannoida lihaksikkuutta ja sopusuhtaisuutta. Siinä on meille nykyihmisille haastetta kerrakseen. Lihaksia saadakseen joutuu menemään salille ja syömään yli oman kulutuksen. Toisaalta ei saa syödä liikaa, eikä ainakaan vääriä asioita. Makrojen kanssa pitää olla tarkkana. Välillä pitää muistaa harrastaa myös aerobista liikuntaa, mutta sitäkin kohtuudella. Ei gainsseja kannata lenkkipolulle hukata. Entäpä istuminen, tuo nykypäivän suuri vitsaus? Suorastaan myrkkyä gluteus maximukselle.

    Mitä pahaa on siinä, että ihmiset, erityisesti naiset, haluavat kyykätä itselleen pyöreän takamuksen? Ei ehkä mitään. Huolestuttavaa on se, jos harrastamisesta tulee vain ja ainoastaan ulkonäkökeskeistä. Jos ei enää välitetä hypätyistä senteistä vaan niistä hauiksen ympärillä olevista. Jos juokseminen ei voi olla nautittava harrastus vaan tapa nitistää lihasten erottuvuutta haittaavat läskit. Silloin liikutaan harmaalla alueella, josta on yllättävän helppo livetä syömishäiriön tai pakkomielteisen treenaamisen puolelle. Ne ovatkin yksi nykytrendin vakavimmista kääntöpuolista.

    ”Huolestuttavaa on se, jos harrastamisesta tulee vain ja ainoastaan ulkonäkökeskeistä. Jos ei enää välitetä hypätyistä senteistä vaan niistä hauiksen ympärillä olevista.”

    Erityisen vahingollinen lähtökohta ulkonäkökeskeisyys on lapsille ja nuorille, jotka ovat herkkiä ottamaan mallia vanhemmista ja median luomista kauneusihanteista. Heidän kohdallaan liikunnan pitäisi lähteä ilosta ja innostuksesta, ei tarpeesta muokata omaa kehoa haluttavammaksi. Aikuisten ihanteille altistuminen on kuitenkin vääjäämätöntä. Pitäisikö lapsille sitten sanoa, että äiti syö parsakaalia, koska se on niin hyvää? Tai että isä punnertaa tässä hiekkalaatikon reunalla, koska sillä on kylmä?

    Ehkä onkin niin, että selittelyn sijaan meidän aikuisten kannattaisi ottaa mallia lapsista. Asioita ei pidä ottaa niin vakavasti, pääasia että on hauskaa. Liikuntaankin voi suhtautua lapsenmielisesti. Se kannattaa muistaa seuraavan kerran kuntosalilla. Tärkeintä on liikkua siksi, että siitä tulee hyvä ja energinen olo. Voi olla että siinä samalla kertyy niitä lihaksiakin. Voi olla että ei. Treeni ja terveellinen ravinto ovat suotavia, kunhan niitä ei suorita pelkän ohimenevän ihanteen vuoksi.

    Ja mitä lihaksikkaan kehon symboliin tulee, se vaatii paljon työtä. Valitettavasti meillä suomalaisilla ei ole geneettisiä lahjoja gluteus maximuksen suhteen. Voisi siis sanoa, että valtavasti työtä. Mutta onhan treenattu takamus sen verran haluttua tavaraa, että sen eteen kannattaa tehdä vuosien työ. Noina vuosina kannattaa muistaa tasapaino ja treenata muitakin lihaksia, kuten triceps suraeta.

    Se on muuten pohje, kolmipäinen lihaskokonaisuus säären takapuolella. Toivottavasti se ei surkastunut tästä kaksituntisesta, jonka istuin kolumnia kirjoittaen. Gluteus maximus tuskin tykkäsi hyvää.

     

  • Urheilulukiosta eväät kilpakentille ja elämään

    VoimaKolmikko
    Reeta Laineen, Siiri Sepän ja Milla Niemisen laji on kilpa-aerobic Kuva: Anja Nysten

    Puoli yhdeksältä aamulla Mäkelänrinteen lukion punatiilinen päärakennus on hiljainen. Hyvällä tuurilla törmää muutamaan omaan suuntaansa kiirehtivään opiskelijaan. Missä kaikki ovat? Eivät ainakaan matkalla, saati nukkumassa. Nyt on aamutreenien aika. Täällä näet opiskelee urheilulukiolaisia, joille treenaaminen on osa jokaista koulupäivää.

    – Koulupäivä alkaa treeneillä kello kahdeksan eli koululla on oltava ennen kahdeksaa. Opiskelua on sen jälkeen noin kahteen ja sitten toiset treenit joko  koululla tai kotona, suunnistaja, yleisurheilija ja kolmannen vuoden opiskelija Topi Raitanen valottaa päivänsä kulkua.

    – Urheilulukio on ihannepaikka niille, jotka haluavat keskittyä urheilemiseen opintojen ohella. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää valmennus, ravinto, lepo ja koulunkäynti, opinto-ohjaaja Marjo Alanko kertoo.

    Suomessa on 13 valtakunnallista urheilun erikoislukiota. Helsingin Mäkelänrinteen urheilulukio eli Märsky on yksi niistä.

    Opiskelijoita on 830, joista valmennusurheilijoita on noin 600. Vuodesta 1991 entiset opiskelijat ovat voittaneet juniori- tai aikuistasolla Suomelle yli 550 arvokisamitalia.

     Valmennuksesta tukea elämän peruspilareihin

    Mäkelänrinteessä valmennuslajit on jaettu kolmeen ryhmään. Painopistelajit ovat lukion perinteisiä lajeja, joihin panostetaan erityisen paljon. Niissä toimii yhdessä lajiliiton kanssa nimetty valmentaja tai valmentajia. Lisäksi on lajivalikoimalajeja ja muita lajeja, jotka ovat yleensä vähemmän tunnettuja. Uinti on yksi Märskyn perinteisiä painopistelajeja.

    Aamulla uimahallin lehtereillä on kuumaa ja meluisaa. Alhaalla uimarit hiovat tekniikoitaan samalla, kun valmentajat seuraavat kameroineen reunalla. Loiske kantautuu ylemmäs juoksuradalle, jossa käynnissä on loikkaharjoitus. Kevyitä, erikorkuisia aitoja toinen toisensa perään.

    VoimaTytöt_1 (1)
    Uintikeskus tarjoaa mahdollisuuden myös kuntoharjoitteluun Kuva: Anja Nysten

    Mäkelänrinteen uintikeskus ja koulun muut omat harjoitustilat tarjoavat olosuhteet osalle lajeista ja erityisesti kunto- ja yleisharjoitteille. Lisäksi nuoret harjoittelevat ympäri Helsinkiä, esimerkiksi Talin jalkapallohallissa.

    Valmennuksen tähtäimenä on tarjota nuorille urheilijoille hyvä ja joustava mahdollisuus opiskeluun ja sen yhteensovittamiseen ahkeran harjoittelun kanssa. Käytännössä valmennusta on vähintään kolmesti viikossa kaksi tuntia kerrallaan.

    – Tiistaisin, keskiviikkoisiin ja perjantaisin meillä on aamutreenit. Yleensä se on lajiharjoittelua ja lisäksi ollaan uintikeskuksella oheisharjoittelun tai palauttavan treenin merkeissä, avaa tyttöjen jalkapalloa valmentava Anne Mäkinen.

    Penkki10kg
    Täällä penkkipunnerruskin kuuluu tavalliseen tiistaipäivään Kuva: Anja Nysten

    Valmentajan mukaan tärkeintä nuorten urheilijoiden valmennuksessa on yksilöllisen kehityksen seuraaminen. Jokaista nuorta täytyy nähdä ja kuulla, jotta kaikki saavat tukea omissa haasteissaan. Yleisimmin ne ovat tavanomaisia asioita, kuten ravinto ja kiireisessä arjessa jaksaminen.

    – Yksi haastavimmista puolista on urheilijoiden viikkorytmi. Koulu tarjoaa mahdollisuuden aamutreeneihin, mutta seurajoukkueet harjoittelevat usein iltaisin, jolloin unen ja ravinnon laatu nousevat tärkeiksi.

    Olympiakomitean toiveissa on, että valmennusta kehitettäisiin kohti koulun omia joukkueita. Mäkelänrinteessä esimerkkiä näyttää koripallojoukkue HBA Märsky. Sen pelaajat treenaavat ja pelaavat sarjaa yhtenä joukkueena valmentajansa Hanno Möttölän kanssa. Tällöin urheilijalle jää iltaisin aikaa opiskelulle sekä muulle elämälle, mikä on jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

    – Tämä on ehdottomasti positiivinen kehityssuunta, toivottavasti valmennus menee tuohon suuntaan yhä enemmän, myös jalkapallon osalta, Mäkinen summaa.

     Ovet avoinna myös aktiiviuran jälkeen

    Bilsa
    Hyvä urheilija on myös hyvä opiskelija, Arttu Ahola sanoo Kuva: Anja Nysten

    Päivän ensimmäiset harjoitukset ovat takana. Aamuvälitunnilla lukion käytävät alkavat vihdoin täyttyä opiskelijoista. Ruokalasta ostettavat välipalat tekevät kauppansa aamutreenien jälkeen. Luokan ulkopuolelle valtavaan pinoon kerätyt treenikassit kertovat omaa urheilullista ilosanomaansa.

    Muuten urheilun on läsnä lähinnä vaatteissa, tennareissa ja ystäväjoukkojen puheissa. Oppitunnin alkaessa laskeutuu hiljaisuus.

    – Urheilija on kiitettävä opetettava. Nuoret ovat tottuneita harjoittelemaan ja se näkyy sitoutumisena myös opiskelussa, biologian ja maantieteen opettaja Arttu Ahola kehuu suojattejaan.

    TerveyttämmeUhk
    Biologian tunnilla käsitellään terveyttä ja sen uhkaajia Kuva: Anja Nysten

    Hiljaista biologian tunnilla ainakin on. Kun opettaja suosittelee muistiinpanojen kirjaamista, vihot avautuvat kuin itsestään. Asenteen puutteesta näitä nuoria ei siis voi syyttää, mutta ajanpuute on täällä tavallista.

    Koska poissaoloja on kisamatkojen ja leirien takia paljon, täytyy tunnit pitää tehokkaina ja käyttää siihen tärkeimpään – eli oppimiseen.

    Opettajilta kysytään joustavuutta, kun turnaus- ja kilpailumatkoja on jatkuvasti. Välillä kokeita tehdäänkin esimerkiksi ulkomailla turnausten lomassa.

    – Läksyjä urheilijoille annetaan kuten muillekin. Vaikka sitten niin, että tehtäviä tehdään leireillä. Heidän täytyy yhtälailla oppia, huolimatta siitä, että välillä tulee pitkiäkin poissaoloja, Ahola sanoo.

    Lukiokoulutus ja jatko-opinnot ovat tärkeitä, sillä suinkaan kaikista ei tule itseään urheilulla elättäviä ammattilaisurheilijoita. Niilläkin, joista tulee, on edessään vuosia urheilu-uran jälkeen.

    – Vaikka urheilu-ura aukeaisikin, niin usein eläköityminen tapahtuu kolmikymppisenä. Lukio-opinnot ovat tärkeä portti kohti urheilu-uran jälkeistä ammattia.

    Varmoin askelin kohti unelmia  

    urheilija1
    3. vuoden opiskelija Topi Raitanen tähtää korkealle niin urheilu-uralla kuin opinnoissa Kuva: Kira Lumme

    – Maailmanmestaruus suunnistuksessa ja yleisurheilussa mahdollisimman pitkälle, Topi Raitanen vastaa kysymykseen tulevaisuuden haaveista.

    Tavoitteet ovat korkealla, mutta nuoresta miehestä, kuten niin monista muistakin täällä, huokuu valmius kovaan työntekoon. Kahden lajin treenauksen ja opiskelun yhdistäminen vaatii tarkkaa ajankäytön suunnittelua, jotta kaikelle jää aikaa.

    – Kun suorittaa opinnot neljään vuoteen, voi tehdä vähän joustavampia lukujärjestyksiä, jolloin on mahdollisuus harjoittelulle ja leireilylle ulkomailla, Topi sanoo.

    Juuri tästä syystä monet urheilulukiolaiset suorittavat opintonsa kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa. Viime aikoina valmennuksen määrää on lisätty edelleen, etenkin niin sanotuille talentti-ryhmäläisille. Kun päivän treenimäärät tuplaantuvat, neljän vuoden suoritusaika tuo lisää liikkumatilaa.

    Jos opettaja kehui urheilijanuoria ahkeriksi oppilaiksi, se kuuluu myös nuorten puheessa. Raitanen on sitä mieltä, että toinen ammatti, niin sanottu varasuunnitelma on tärkeä myös lupaavalle urheilijalle.

    – Etenkin niissä lajeissa, missä ei voi edes maailman huipulla elättää itseään pelkällä urheilulla, on tärkeää että elämässä on muutakin kun urheilu.

    Suunnistajan itsensä toinen urasuunnitelma kilpaurheilun lisäksi on kauppakorkeakoulussa ja kaupallisella alalla. Kun samaan aikaa ponnistelee kahden suuren tavoitteen eteen, on urheilulukio oikein hyvä valinta.

    Palkintokaappi_2
    Koulun käytävällä jo voitetut palkinnot saavat ansaitsemansa huomion Kuva: Anja Nysten

    –  Kyllä tämä (urheilulukio) on ollut hyvä päätös. Normaalissakin lukiossa olisin tehnyt ne aamutreenit aamulla ja täällä niistä vielä saa kursseja. Se on iso plussa, Raitanen naurahtaa.

    Urheilulukion käytävillä ja treenisaleilla voi vain aistia sen palon, jolla nuoret paahtavat kohti tavoitteitaan. Esimerkiksi sellaisia, joita löytyy lasikaapista oppilaitoksen käytävästä. Tai sellaisia, joita meille ovat jo tarjonneet Märskyn entiset kasvatit kuten uimari Hanna-Maria Seppälä tai jääkiekkoilija Mikael Granlund.

    Ennätyksiä, venymisiä, näytöksiä mestaruuksia. Mitä vaan. Urheilulukiolaisille ovet ovat avoinna.

    Teksti: Noora Karppinen, Kuvat: Anja Nysten ja Kira Lumme

     

     

     

     

     

  • Katugallup kysyi – Miten sinä liikuit lapsena?

    Helsinkiläiset sen tietävät, nykytekniikka on syy lasten ja nuorten liikkumattomuuteen. Aikana ennen tietokoneita ja älypuhelimia vapaa-ajalla leikittiin ulkona – kun ei muutakaan ollut. Haastoimme Helsinkiläiset myös ideoimaan, miten lapset saataisiin liikkumaan enemmän.

    ( Kia Turunen / Trombit 2015 )
    Mikko Salonen on kuullut huolestuttavia uutisia lasten liikkumattomuudesta ( Kia Turunen / Trombit 2015 )

    Vakavat uutiset lasten liikkumattomuudesta ovat tulleet lehtien sivuille. Vain noin 20 % lapsista liikkuu tarvittavan vähimmäismäärän eli tunnin päivässä. Mikko Salosen mukaan tämä on erittäin huolestuttavaa. Kuinka paljon hänen lapsuudessaan liikuttiin? Millaisia muistoja jäi koululiikunnasta?

    – Itse olin lapsi lähiössä, joten piha oli täynnä lapsia. Pelattiin ja leikittiin paljon, se oli luonnollinen tapa viettää aikaa.

    – Etenkin ala-asteelta koululiikuntamuistot ovat positiivisia. Koripalloa ja voimistelua inhosin, mutta muuten kaikki jalkapallosta pesäpalloon oli mukavaa.

    Tämän päivän lasten liikkumattomuus johtunee nykytekniikasta, joka kiinnostaa enemmän kuin ulkopelit ja -leikit.

    – Innostaminen liikkumiseen lähtee vanhemmista. Heidän tehtävänsä on rajoittaa pelaamista ja luoda siihen selkeät säännöt, Salonen ehdottaa.

    Samoilla linjoilla on Janne Siironen. Hän toteaa, että tekniikan kanssa on vaikea kilpailla, mutta tarvittaessa vaikka pieni ulkoiluun pakottaminen on paikallaan. Se voi myös sytyttää lapsille oman kipinän liikuntaan.

    – 80-luvulla kun olin lapsi liikuttiin todella paljon. Ei ollut tietokoneita, joten sitten oltiin ulkona, Siironen naurahtaa.

    ( Kia Turunen / Trombit 2015 )
    Marjus ja Kyllikki Karilainen ulkoilivat Hakaniemen rannassa( Kia Turunen / Trombit 2015 )

    Lapsenlapsensa Marjuksen kanssa leikkipuistossa viihtyvän Kyllikki Karilaisen lapsuudessa liikuttiin vieläkin enemmän.- Ei me muuta tehtykään! Karilainen huudahtaa.

    -Koulumatkat olivat pitkiä ja ne kuljettiin aina omin voimin. Koulussa liikuntaa oli 2-3 tuntia viikossa ja pidin siitä kovasti. Lajejakin voisin luetella loputtomiin!

    Myös Saarelainen korostaa vanhempien roolia lasten liikuttamisessa.Vanhempien esimerkki lapsille on ensiarvoisen tärkeä.

    ( Kia Turunen / Trombit 2015 )
    Kukka Väisäsen poika Jimi Väisänen viihtyy ulkoleikeissä. Parkouriakin on jo kokeiltu( Kia Turunen / Trombit 2015 )

    – Liikuntaa oli paljon. Videopelien tilalla oli pyöräilyä ja majojen rakentamista, Kukka Väisänen komppaa aikaisempia. Koululiikunta sisälsi perinteisiä lajeja kuten hiihtoa ja luistelua. Muistot liikuntatunneista ovat pääasiassa hyviä.

    – Lapsille täytyy tarjota enemmän mielekästä tekemistä ja liikuntaa. Pakotuksen sijaan liikunnasta pitäisi tehdä hauskempaa. Esimerkiksi uusia lajeja voisi kokeilla.

    Teksti: Noora Karppinen, Kuvat: Kia Turunen

     

     

  • Sadik ja Lam mukana Huuhkajien joukkueessa

    Mixu Paatelainen nimesi joukkueensa Pohjois-Irlantia vastaan.
    Mixu Paatelainen nimesi joukkueensa Pohjois-Irlantia vastaan. kuva: Anja Nysten

    Berat Sadik tekee paluun maajoukkueeseen vuoden tauon jälkeen. Mixu Paatelainen nimesi Palloliiton tiedotustilaisuudessa ryhmänsä, joka kohtaa Pohjois-Irlannin maaliskuun lopussa. Kokonaisuudessaan Paatelainen oli luottavainen jalkeilla olevasta joukkueesta. Continue Reading…

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Kjøpe Cialis på nett Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi Køb Viagra på nettet i Danmark Comprar Priligy por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge