-
Erling Haalandin serkun Albert Braut Tjålandin kohdalla on erittäin isot odotukset. Voiko hän nousta serkkunsa tasolle tai jopa korkeammalle?
-
Lähteekö sisäinen moottorisi hyrräämään ilman kahvia? Kahvinkeitto on taito, jonka lähes jokainen suomalainen oppii jo alakouluiässä. Meillä kotona juotiin paljon kahvia. Oma aviomieheni ei vois kuvitella
lähtevänsä työhin ja käynnistäväsä päiväänsä ilman rocki aamiaista eli tupakkaa ja kahvia. Aamulla ennen töihin lähtöä ja töistä tullessa kahvipapujen tuoksu leijailee keittiössämme ei toki tupakka, sen hän polttaa tupakkahuoneessa asutaan 3 eri kerrosta. Kahvia voi silti hyvin perustein kutsua kansallisjuomaksemme, sillä suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa – jopa 10 kiloa henkeä kohden vuodessa. Jos itselle on lapsuudessa opetettu, että kahvinpuruja lisätään yksi mitallinen jokaista kuppia kohden, seuraava tieto saattaa yllättää: kaikki eivät suinkaan keitä kahvia samojen ohjeiden mukaan. Facebookin yli 180 000-jäsenisessä Naistenhuone-ryhmässä on keskusteltu suodatinkahvin oikeaoppisesta keittämisestä.
Keskustelun avaaja kertoi keittäneensä kahvia 1:1 -tekniikalla eli jokaista vesimitallista kohden laitetaan yksi mitallinen kahvinpuruja. Noin minullekin kahvinkeitto opetettiin kotona. Seurana ollut kahvinjuoja piti kahvia liian vahvana ja oli sitä mieltä, että kahvinpuruja pitäisi laittaa vain puolet vesimäärästä. Perhejuhlat ainakaan meillä ei onnistu ilman vieraskahveja. Aloitus keräsi tunnissa lähes 500 kommenttia. Suurin osa kommentoijista ilmoitti keittävänsä sumppinsa aloittajan mainitsemalla 1:1-tavalla.
Moninaisia ovat kahvinkeitto tavat, luettelen joitain tässä:
1:1, mutta kukkuraisia mitallisia kahvinpuruja.
Yksi mitallinen enemmän puruja kuin kupillista vettä (esim. 6 kupillista vettä, 7 mitallista puruja).
Yksi mitallinen vähemmän puruja kuin kupillista vettä.
2 mittaa enemmän puruja kuin kupillista vettä (esim. 6 kupillista vettä, 8 mitallista puruja).
2 mittaa vähemmän puruja kuin kupillista vettä.
Kahvin tummuus vaikuttaa toki asiaan. Joku huomautti, että kahvin makua säädellään eri kahvilaaduilla ja paahtoasteilla, ei niinkään kahvinpurujen määrällä.
Näin suomalaiset keittävät kahvinsaKyselyn yli 600 vastauksen avulla saimme selville, että kahvinkeiton voi toteuttaa monella eri tavalla. Monessa kahvinkeittimessä ohjeistetaan mittaamaan yksi mitallinen kahvinpuruja jokaista kuppia kohden. Myös esimerkiksi Paulig ohjeistaa, että tavallisella keittimellä kahvia valmistettaessa perussääntö on yksi kahvimitta per kuppi. Kyselymme mukaan melko moni noudattaa ohjetta: 28,8 prosenttia vastaajista kertoi keittävänsä kahvit suhdeluvulla 1:1.
Bialetti mutterikeitin – Joka kodin kahvi Italiassa
Keittää erinomaiset kahvit, ei vie tilaa keittiössä ja erittäin tyylikäs, ikoninen muotoilu. Design ihmiselle niin kuin minulle Bialetin ulkonäkö sopii minulle. Yhden kupin mutteripannu on paras valinta kaltaiselleni satunnaisesti kahvia juovalle hyvän kahvin ystävälle. En tarvitse kahvia aamulla, en päivällä enkä juhlissakaan.Mutteripannu, tai mokkapannu, kuuluu jokaisen italialaisen kodin vakiovarustukseen.Astianpesukoneeseen tätä et voi laittaa. Mutteripannulla valmistat voimakkaan täyteläisen kahvin, joka toimii hyvänä pohjana myös maitokahveille. Mutteripannun isä Alfonso Bialetti suunnitteli tämän pannun jo vuonna 1933. Tämä aito ja alkuperäinen mutteripannu on myös valmistettu Italiassa. Moka Express -mutteripannu on valmistettu alumiinista, ja sitä voi käyttää sähkö- ja kaasu-liesillä. Alumiininen pannu ei toimi induktioliedellä. Mutteripannussa käytetään kahvia joka on jauhettu hienommaksi kuin suodatinkeittimelle. Lähes kaikki valikoimassamme olevat italialaiset valmiiksi jauhetut kahvit on jauhettu mutteripannua varten.
Saatavissa eri kokoina: 1, 2, 3, 4, 6, 9, 12 ja 18 kuppia. Kupilla tarkoitetaan yhtä espressokuppia, eli n. 40-50 ml. Pannuja on eri kokoisia, sillä pannun suodatin täytyy aina ladata täyteen kahvia. Muuten vesi kulkee suodattimen läpi liian nopeasti ja kahvista tulee laihaa. Sitähän ei juo sitten pirukaan.
Arabialainen kahvi kuppiKahviloissa yksi yleisimmistä kahvi mausta on Espresso kahvi.
Espresso on vahva, italialaistyyppinen kahvi, joka valmistetaan pakottamalla lähes kiehuva vesi noin 8–18 baarin paineella hienoksi jauhetun kahvijauheen läpi noin 20–30 sekunnin aikana. Tuloksena on noin 25–35 ml heti nautittavaa kahvia, joka nautitaan pienestä mokkakupista sokerilla maustettuna. Toinen kahviloiden suosikki on
Cappuccino juoma, jossa espressokahviin on lisätty kuumaa maitoa ja maitovaahtoa. Cappuccino on vakiinnuttanut asemansa länsimaisissa kahviloissa suosittuna kahvijuomana. Perinteinen cappuccinon määritelmä on kolmasosa espressoa, kolmasosa kuumaa maitoa ja kolmasosa maitovaahtoa.Yllättäen kaikki eivät piittaa tällaisista neuvoista pätkääkään.
Toiseksi eniten kannatusta kyselyssämme sai yksi kukkurallinen mitallinen kahvinpuruja per kuppi. 18,1 prosenttia vastaajista kertoi suosivansa mittauksessa kukkurallisia. Myös yhden mitallisen liukuma – yksi mitallinen kahvia enemmän tai vähemmän kuin vesikuppeja – sai tasaisesti ääniä kumpaankin suuntaan. 15,6 prosenttia kertoi mittaavansa puruja aina yhden mitallisen enemmän kuin vettä, 12,7 prosenttia kertoi miinustavansa yhden purumitallisen vesikupillisista. Loput kertoivat keittelevänsä kahvinsa mitä erikoisemmilla suhdeluvuilla. 3,9 prosenttia totesi esimerkiksi heittävänsä suodatinpussiin puruja tyystin vapaalla kädellä.Vaaleapaahtoista lorauksella maitoa
Pyysimme kyselyn vastaajia kertomaan myös millaista kahvia he tykkäävät juoda. Avoimeen kysymykseen tavallisimmin käytetystä kahvimerkistä ja -laadusta tuli runsaasti vaihtelevia vastauksia. Eniten mainintoja saivat Juhla Mokka ja Kulta Katriina, jotka ovat kumpikin vaaleapaahtoisia, edullisia kahveja.Moni vastaaja kertoi toisaalta olevansa ylipäätään tummapaahtoisen kahvin ystävä. Tummapaahtoisista kahveista yksikään merkki ei noussut kyselyssä megasuosioon, mutta Löfbergin tummapaahtoiset tuotteet saivat useita mainintoja.
86 prosenttia vastaajista ei käytä sokeria tai muita makeutusaineita kahvissaan, mutta maito maistuu sen sijaan monelle. 53,1 prosenttia kertoi juovansa kahvinsa lehmänmaidolla, 12 prosenttia kasvimaidolla ja 5,9 prosenttia kermalla. 29 prosenttia juo kahvinsa mustana.
”Pistä pari ekstramitallista” voi olla paha virhe.
Seuraavaksi on syytä pitää mielessä kahvin mittasuhteet. On tärkeää, missä suhteessa juomassa on vettä ja kahvia.
– Aika usein kuulee sellaisen lauseen, että ”pistä pari ekstramitallista”. Toki jokainen saa keittää kahvinsa niin kuin itse haluaa, mutta…
Kahvitutkija viittaa tällä siihen, että kahvimitoissa on eroja ja ”yksi mitallinen” voi mitasta riippuen tarkoittaa eri määrää. Siksi kahvitutkija suositteleekin testaamaan kahvin painon pienellä keittiövaa’alla. Moni ei tule ajatelleeksi, että eri kahvit painavat eri määrän mittalusikassa.
– Vaaka kertoo aina totuuden.
Kahvin säilytykseen kahvitutkijalla on myös yksi nyrkkisääntö: kahvia tulisi ajatella tuoretuotteena.
– Ei se parane siitä, kun paketin avaa. Eli kahvi tulisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman nopeasti. Jauhettu kahvi säilytetään ilmatiiviissä rasiassa. Sen voi laittaa jääkaappiin, kunhan pitää huolen, että se on ilmatiivis. Lue myös: Pauligin asiantuntija paljastaa yllättävän seikan kahvistasi: ”Paljon merkitystä sille, miltä kahvi maistuu”.Caffè latte on oma suosikkini. Caffè latte on kahvijuoma, jossa käytetään noin neljännes espressoa ja kolme neljännestä vaahdotettua maitoa. Kuuma espresso kaadetaan lasin pohjalle, yleensä hieman alle desi, kaadetaan sen päälle hieman kuumaa maitoa ja höyryllä vaahdotettua maitoa noin kaksi desilitraa. Annan lisäksi tämän ohjeen.
Caramel latte tai kinuskikahvi.Lämmitä tai höyrytä maito tai kauramaito. Kaada pitkiin laseihin kinuskikastiketta sisäreunoihin siten, että kinuski valuu hieman lasin pohjalle. Kaada kahvi ja tämän jälkeen maito haluamallasi tyylillä. Lisää kermavaahto päälle ja koristele kinuskikastikkeella.Cappuccino on juoma, jossa espressokahviin on lisätty kuumaa maitoa ja maitovaahtoa. Cappuccino on vakiinnuttanut asemansa länsimaisissa kahviloissa suosittuna kahvijuomana. Perinteinen cappuccinon määritelmä on kolmasosa espressoa, kolmasosa kuumaa maitoa ja kolmasosa maitovaahtoa.
Työpaikassani olen tämä ihminen joka juo kahvinsa siitä.
Anne Kaski-Klöve
20rad.anne.kaski-klove@heoedu.fiRadio- ja tv- journalismi
-
FI kisojen legendaarinen selostaja Kyllönen
FI kisoja Kyllösen intohimoiset Formula 1 -selostukset on minulle jääneet elävästi mieleen. Meillä kotona, asutaan Kyllösen perintötilaa ja tunnen erittäin paljon Kyllösiä, muutamia miljönääriäkin on joukossa.
Kyllönen on yhä seitsemänkymppisenäkin tiukasti mukana työelämässä. Hän työskentelee tuottajana Moskito Televisionissa. Tuota en tiennytkään, vaikka olen niin paljon itse ollut töissä Moskito televisossa siis näyttelijäpuolella. Viime vuosina häntä on kuultu vielä selostajanakin F1-veneiden MM-sarjan lähetyksissä, sielläkin hän on.
– Tietyntyyppinen polte vetää yhä mukaan. Jos minulla on edelleen annettavaa, niin todella mielelläni olen auttamassa ja kouluttamassa selostamisessa ja siihen liittyvissä töissä. Nyt tiedänkin kehen pitää ottaa yhteyttä koulun loputtua, kun saan todistuksen sieltä postista. Jokainen selostaja on kuitenkin taiteentekijä ja kaipaa palautetta. Juu osuvasti sanottu, antaa tulla palautetta.
Vuosina 2005–2006 Kyllönen selosti DTM-kisoja Canal+-maksukanavalla yhdessä entisen F1-kuljettajan J. J. Lehdon kanssa. On muuten komea mies tämä J.J.Lehto, mielellään tekis yhteystyötä J.J. kanssa. Vuonna 2006 Kyllönen toimi Autot-elokuvan kilpa-ajoselostaja Matti ”Vauhti” Kallosen ääninäyttelijänä.
Vuonna 2007 Kyllönen palasi selostamaan Formula ykkösiä MTV3:lle jälkilähetyksinä yhdessä 1990-luvun ajan hänen kanssaan formuloita selostaneen Erkki Mustakarin kanssa. Kyllönen on sittemmin vuodesta 2010 lähtien ollut selostamassa muun muassa F1 Powerboat- ja DTM-kilpailuja URHOtv:llä. Vuodesta 2019 lähtien hän on selostanut naisten W Series -kilpailuja.
Matti Kalevi Kyllönen (s. 6. helmikuuta 1949 Savitaipale) on suomalainen urheilutoimittaja ja -selostaja. Hän on selostanut muun muassa Formula 1-, DTM-, CART ja W Series -sarjojen kilpailu.
Kyllönen opiskeli Helsingin Raamattukoulussa, josta valmistumisen jälkeen toimi Kerimäen seurakunnan nuoriso-ohjaajana 1960-luvun loppupuolella. Heo Evankelinen opisto todistus olis samansuuntainen todistus.
1970-luvun alussa luutnantti Kyllönen työskenteli Pääesikunnan tiedotusosastolla vastuualueenaan yhteydenpito julkiseen sanaan.
Pääesikunnan jälkeen työura kulki Lee Cooper -farkkufirman kautta Suomen Latuun, josta jälleen pääesikuntaan ja lopulta vuonna 1979 CreaVideon toimitusjohtajaksi. Tuolloin CreaVideo toimi pääasiassa videolaitteiden myyjänä ja vuokraajana. Yle ja MTV eivät vielä tuolloin juurikaan ulkoistaneet toimintojaan. Tätä nykyä Kyllönen asuu Vantaalla, Vantaan Myyrmäkeinen minäkin olin useat vuoden ennen kuin minusta tuli Helsinkiläinen.
Ura selostajana
Urheiluselostajana Kyllönen debytoi jo 1976 Salpausselän kisoissa, jonka jälkeen tulikin selostuksiin pidempi tauko. Vuonna 1985 Kyllönen selosti ensimmäisen formulakisansa, legendaarisen Monacon GP:n, tuolloin TV2:lle jossa kilpailu nähtiin koostelähetyksenä. Ennen tätä hän oli kuitenkin tehnyt F1-aiheisia ohjelmia muun muassa HTV:lle. Kaudella 1985 Kyllönen selosti myös muun muassa Belgian GP:n. Kyllönen selosti myös rallia 80-luvulla. Rallikisoja Kyllönen selosti Ylen ja Kolmostelevision puolella kausilla 1980-1989. Kauden 1989 Jyväskylän Suurajot jäivät viimeiseksi Ylen puolen lähetykseksi yhdessä Seppo Kaupin kanssa. Kyllönen selosti myös Ylen kanavilla kausina 1985-1988 Road Racingin MM-kilpailuja.No niin, minusta kuulette vielä.
Anne Kyllönen (tyttönimeltä)
Radio-ja tv-journalismi
rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi -
Sunderland AFC (Sunderland A.F.C.)
JalkapalloseuraSunderland Association Football Club on jalkapalloseura Sunderlandista, Englannin koillisosasta. Joukkue pelaa Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla ykkösliigassa. Sunderland on historiansa aikana voittanut Englannin mestaruuden kuudesti; parempaan on pystynyt vain viisi seuraa.
Mekin yritettiin Sunderlandin matkalla saada lippuja Sunderland AFC katsomaan.
Aika mahdoton tehtävä niitä oli tuona viikkona huhtikuussa saada, kun Sunderland AFC katsomot on loppuun myytyjä niiden omille kannattijille. Oltiin tuona huhtikuun viikkona Sunderlandissa katsomassa aviomieheni synnyin kaupunkia. Hän on asunut Sunderlandissa ja syntynyt siellä. Hänen veljellään on kaksoiskansalaisuus Englanti-Norja. Omalla miehelläni vain tuo Norjan kansalaisuus. Englannin passi on tänäkin päivänä kova sana. Hänen äitinsä oli valmistunut englannin kielen opettajaksi ja ranskan kielen opettajaksi Helsingin yliopistosta, ja oli töissä Sunderlandissa opettamassa paikallisille oppilaille englantia vai oliko ranskaa vaiko molempia. Aviomiehensä, joka on häntä 4 vuotta nuorempi, menivät naimisiin Sunderlandissa, hän oli vielä diplomi-insinöörien Teknillisessä korkeakoulussa oppiskelija Sunderlandissa.Sunderland Association Football Club on jalkapalloseura Sunderlandista, Englannin koillisosasta. Joukkue pelaa Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla ykkösliigassa. Sunderland on historiansa aikana voittanut Englannin mestaruuden kuudesti; parempaan on pystynyt vain viisi seuraa. Sunderlandin viimeisin mestaruus on vuodelta 1936. Seura on voittanut myös FA Cupin 1937 ja 1973.
Sunderland pelaa kotiottelunsa Englannin suurimpiin kuuluvalla 49 000 -paikkaisella Stadium of Light -stadionilla. Joukkueen paikallisvastustaja on naapurikaupungin Newcastle United, jota vastaan pelattavaa ottelua kutsutaan Tyne–Wear derbyksi. Seurojen välinen kilpailuasetelma on yksi kiihkeimmistä Englannissa.Asuimme Roker Hotelissa Sunderlandissa samassa, jossa Norjan kuningas Harald oli asunut Sunderlandin matkallaan. Hieno perinteinen hotelli Sunderlandissa. Näimme opiskelu kämpät kaksin kappalein, jälkimmäinen sijaitsi Bellevue Park alueella erittäin arvostettu asuinalue, työläiskorttelit Sunderlandissa oli erivärisiä taloja vierekkäin, erittäin pieniä asuntoja.
Heathrow’n lentoasemallaa vuokrattiin auto, ei kuitenkaan tällä automatkalla menty Lontoon keskustaan Piccadilly Circus patsasta kiertämään. Vasemman puoleisessa liikenteessä olis voinut käydä niin kuin siinä yhdessä elokuvassa missä USA turistit Lontoossa elokuvassa ne jäi yöksi kiertämään ympyrää juuri tuohon kohtaan. Kiersimme Sunderland lähiseutuja 6 paikkaisella autolla ja kävimme myös Edinburgissa Scotlandissa, Edinburgilinnassa ei käyty, siellä muuten kummittelee, kylläkin kaupungilla kierreltiin paikkoja ja maisteltiin Scottiviskiä ja katseltiin Scotteja, jotka punatukkaisia muistuttaa erittäin paljon norjalaisia, kattos niissä onkin Viking verta Norjasta.Edinburghin linna on korkealle kalliolle rakennettu linna Skotlannin pääkaupungin Edinburghin keskustassa. Nykyisen linnan vanhin rakennus on Pyhän Margaretin kappeli. Sen rakennutti 1100-luvulla David I äitinsä muistoksi.
Edinburgin herttua kuoli 9.4.2021 eli siitä muistin, että minähän olen käynyt Edinburgissa. Omat Edinburg muistot tuli mieleen hänestä. Rauha hänen sielulleen. Mountbathen Prinssi Philip, Edinburghin herttua (synt. Kreikan ja Tanskan prinssi Filippos, 10. kesäkuuta 1921 Korfu, Kreikka – 9. huhtikuuta 2021 Windsor, Berkshire),
Isä: Kreikan ja Tanskan prinssi Andreas
Äiti: Battenbergin prinsessa Alice
Suku: Glücksburg (vuoteen 1947); Mountbatten
Sotilasarvo: laivastoamiraali; sotamarsalkka;Philipin sukutaulu on yhtä hieno kuin meidän Bibin, tosin toivon, et luonne ei ole sotaisa.
Yhdessä aatelis linnassa Edinburgiin matkalla kylläkin käytiin. Ja roomalaisten linnoituksiakin matkalla käytiin katsomassa. Yhdessä linnassa tosi fiini paikka, sisälle päästiin syömään. Tuo meidän kuski sanoi, että minulla on liian arkiset vaatteet sisälle menoa varten, mutta kuitenkin minun punainen pikku takki kultaisilla napeilla kelpas respassa, jota nuo meidän kuskit ihmetteli. Oxforfin yliopistossakin käytiin jokivarressa ravintolassa taas, siellä nuo kuskit löysi proffan parkkipaikan autolle, ja olivat niin tyytäväisiä.
Meillä oli hyvä kuski tohtori koulutuksen saanut, joten vasemman puoleinen liikenne ei tuottanut hänelle pään vaivaa. Käytiin katsomassa appiukkoni kaikki kanta kapakat Englannissa. Siinä sitä riitti hommaa moneksi päiväksi. Newcastlessa voitin appiukkoni Dartstikkakisassa, josta hän suuttu minulle, en siinä sitten huomannut kertoa, että minun yks sedistä oli yhtenä vuotena Suomen Dartsmestari. Takas tulomatkan Sunderlandiin hän oli jonkin aikaa hiljaa.Anne Kaski-Klöve
20rad.anne.kaski-klove@heoedu.fiRadio-ja tv-journalismi
-
Monen nuoren pojan unelma on olla, kuten Kimi Räikkönen (A.K.A Iceman). Mikä on todellisuus 20 unelmantoteuttajan takana?
-
Molempien joukkueiden viimeisimmät otteet ovat olleet niille kuuluvalla tasolla. Miten poissaolot vaikuttavat otteluiden kulkuun?
-
Ajankohtaista / Artikkelit / Kolumnit / Tekstit / UrheiluHuuhkajat osoitti tukensa rasistisia solvauksia saaneelle Glen Kamaralle julkisesti. Pelaajat eivät hyväksy rasismia jalkapallokentällä eivätkä sen ulkopuolella. Samalla he osoittivat tukensa vääryyttä kokeneelle ystävälle. Huuhkajien osoittamalla tuella oli myös yhteiskunnallisesti väkevä viesti. Rasismia ei hyväksytä meidän joukkueessa, rasismia ei hyväksytä Suomessa.
-
Kävin tapaamassa Aino Mäkelää liittyen hänen unelmien työpaikkaansa. 20-vuotiaalla opiskelijalla oli paljon hyviä näkemyksiä liittyen hänen unelmien työpaikkaansa ja työuraansa.
“En osaa sanoa mitään tiettyä yritystä, missä haluaisin työskennellä enkä usko, että yrittäjyys olisi tällä hetkellä yksi haaveistani. Toiveena olisi tehdä töitä media-alalla työt voisi liittyä radioon tai tv-tuotantoon. Haluaisin saada omaa kädenjälkeä näkyviin isoissa projekteissa”, kertoo Mäkelä.
Mäkelä vaikuttaa rohkealta ja suorasanaiselta persoonalta. Hänen äänessään on tietynlainen varmuus, mutta hänen kertoessaan unelmien työstään rohkeus hyppää esiin.
“Luultavasti tulee olemaan
jotain ihan uutta”
Aino Mäkelä pohtii tulevaa työelämäänsä monelta kantilta.
Kuvaaja: Melisa Starast“Luultavasti unelmien työpaikkani on sellainen, mistä en tiedä vielä mitään. Isommasta mediatuotannosta en tiedä vielä mitään, mutta pienemmistä projekteista on ehtinyt kertyä kokemusta”, kertoo Mäkelä itsevarmasti.
Nykynuorilla voi olla isoja paineita päästä opiskelemaan ammatti sekä saada työpaikka. Mäkelällä vaikuttaisi olevan selkeä tieto siitä, mitä “työminä” tarkoittaa.
“Töissä edustetaan työpaikkaa tai firmaa ja jätetään “kotiminä” kotiin. On itsestään selvää, että ei voi olla täysin oma itsensä, vaan käyttäydytään työarvojen mukaisesti. Näen, että on tärkeää tehdä työt hyvin ja saada asema, että on korvaamaton työyhteisölle”.
“Rehellisyys ja luotettavuus
kantaa tosi pitkälle”
Kunnianhimoiselta vaikuttava Mäkelä tuntuu nuoresta iästään huolimatta näkevän, millaisiin rooleihin hän työpaikkahierarkiassa sopii. Mäkelä punnitsi vaikutusvaltaisessa asemassa olemisen sekä “tavallisen” työntekijän roolit tarkasti.
“ Nautin kyllä siitä, että voin jollain tasolla palvella muita ja olla ryhmässä päätöksiä tekevässä asemassa, mutta tunnen oloni mukavammaksi, jos minulla on esimies. Ei minulla välttämättä ole kunnianhimoa vaikutusvaltaisille riveille. Saattaisin tuntea oloni yksinäiseksi, jos olisin iso pomo”.
Kirjoittaja: Melisa Starast, radio- ja TV-journalismi
20rad.melisa.starast@heoedu.fi
-
Valmistuin viime keväänä lukiosta. Muistan lukion aikana, kun sukulaiset, opettajat ja kaverit kyselivät, mitä aion tehdä lukion jälkeen. Sisälläni oli paniikki siitä, että minun on pakko päästä jatko-opiskelemaan ja ajatus välivuodesta tuntui pahalta.
Olen puhunut hyvän ystäväni kanssa siitä, että toinen välivuosi olisi jo ihan liikaa, että viimeistään tänä keväänä olisi hyvä päästä opiskelemaan. Mistä tällainen ajatusmaailma loppujen lopuksi johtuu?
Täytin helmikuussa 20 vuotta. Lain mukaan aikuinen, mutta kaukana kaikesta siitä aikuisuuden elämänkokemuksesta, jota tulee ikävuosien lisääntyessä. Elämä on vasta alussa, mutta silti yhteiskunta luo hirveästi paineita siitä, että jo nuorena pitäisi saavuttaa valtavasti asioita.
Koulutusta korostetaan, mutta samaan aikaan taso kiristyy koko ajan. Työllisyyden lisäämistä korostetaan, mutta samaan aikaan työnhaku on muuttunut ajan myötä rekrytointipainotteiseksi sekasotkuksi.
Töitä hakiessa turhautuu jo siinä vaiheessa, kun hakulomakkeessa on monta sivua täytettävää aikaisemmasta työkokemuksesta siihen, mikä on lempivärisi. Vanhempieni mukaan ennen ratkaisi asenne ja yritteliäisyys työssä. Nykyään kaikenmaailman lippulappuset omista saavutuksista, joita 20 ikävuoteen ei ole välttämättä hirveästi kertynyt, tuntuvat merkitsevän paljon enemmän.
Jos yhteiskunta vaatii nuorilta, niin yhtä hyvin nuoretkin voivat vaatia takaisin. Olisi sitä paitsi kaikkien kannalta parempi, että esimerkiksi jatkokoulutuksiin pääsemistä helpotettaisiin. Sen avulla nuoret pääsisivät aikaisemmin työelämään, jolloin työllisyys lisääntyisi. Kun työllisyys lisääntyy taloudellinen huoltosuhde kasvaa. Väestön ikääntymiseen liittyvä ongelma tulisi esimerkiksi näin ratkaistuksi. Kaikki hyötyisi.
Nenna Jokinen
radio- ja TV-journalismi
20rad.nenna.jokinen@heoedu.fi
-
Kalastuslupa eli tarkemmin keskityn vapalupaan.
Juurikin melko turha lupa, ymmärtääkseni tällä pyritään jollain tavoin tarkkailemaan kalastaja kantaa sekä kalakantaa. Näin olen ainakin luullut että asia on, ilman perehtymättä lupaan tarkemmin.Luvat on siinä mielessä tehty hyvin että nuoremmat kalastajat saa luvan halvemmalla ja on mahdollisuus saada perhe/seuralupia. Kahdeksan vuotta sitten luvat sai helposti ostettua jopa R-kioskilta, nykyään ne saa vielä helpommin netistä suoraan.
Voisin kuvitella ettei kumminkaan monet ihmiset osta näitä lupia ja tuskinpa näitä kalastajia kukaan tarkkailee onko heillä lupia mukana. Enpä ole koskaan kuullu että joku olisi saanut sakot kalastamisesta ellei ole ollut yksityinen alue.
Joten tämä kuulostaa vaan turhalta rahastukselta ihmisiä kohtaan jotka vaivautuvat ostamaan kalastusluvan. Olen itsekin joskus ostanut lupia mutta ajan myötä tilaisuus tekee varkaan ja lopetin lupien oston. Toisaalta oma kalastus on ollut harraste pohjasta ja olen päästänyt saadut kalat takaisin vesistöön.
Mutta turha lätinä on käyty läpi niin tullaan käännekohtaan jossa nostan itekki kädet ilmaan. Ilman että olisin koskaan perehtynyt kalastuslupaan ja mitä varten se oikeasti on niin lainaan nytten seuraavan lauseen suoraan eräluvat sivustolta.
-Lupa on sijoitus luontoon, sillä kalastuslupatuotot käytetään kalavesien hoitoon.
Tämän luettua voin lyödä itseäni päähän ja todeta jos nyt minulta kysyttäisiin onko kalastuslupa turhaa rahastusta niin voin sanoa ettei ole.
Toivoisin että kalastuslupia mainostettaisiin enemmän ja varsinkin mitä varten se on.
Niko Matkala