• Kuvaraportti: Karhu kaatoi Hongan

    Share

    Keskiviikkona Espoon Tapiolassa kohtasivat Korisliiga-ottelussa Honka ja Kauhajoen Karhu. Vierasjoukkueen loistava heittovire murskasi Hongan selkärangan jo ennen ottelun puoliväliä. Tulostaululla oli ottelun päätyttyä lukemat 90-103. Kuvaajamme Veera Visuri ikuisti ottelun kulun hienoilla valokuvilla.

     

  • Miten Helsinki toimii: Koskelan bussivarikko

    Share

    Trombit kurkistaa tänä vuonna kuvareportaaseissa paikkoihin, joihin ei tavallisesti näe. Sarjassa kerrotaan, millainen infrastruktuuri Helsinkiä pitää liikkeessä.

     Kuvat: Veera Visuri
    No Comment
  • Katugallupin masentava tulos: politiikka ei kiinnosta

    Share
    Vasemmistoliiton Lintulahdenkadulla sijaitsevan puoluetoimiston välittömästä läheisyydestä ei tavoitettu valveutuneita kansalaisia.
    Vasemmistoliiton Lintulahdenkadulla sijaitsevan puoluetoimiston välittömästä läheisyydestä ei tavoitettu valveutuneita kansalaisia.

    Vasemmistoliiton tiistai-iltainen dramaattinen päätös erota hallituksesta oli vuoden suurimpia uutispommeja. Trombitin toimituskin oli hereillä ja jalkautui kansan pariin kyselemään ihmisten mielipiteitä Vasemmistoliiton päätöksestä ja hallituksen toiminnasta yleensä. Tarkoitus oli tehdä kiertohaastattelua Pitkänsillan pohjoispuolen työläiskaupunginosissa, jotka ovat perinteisesti olleet Vasemmistoliiton vahvaa aluetta.

    Tulos oli mykistävä: kymmenien yritysten jälkeen kasassa ei ollut kuin yksi haastateltava, jolla oli aiheesta jotain sanottavaa. Virkkeet ”En seuraa politiikkaa”, ”En seuraa uutisia”  ja ”Ei minulla ole tästä aiheesta mitään sanottavaa”  toistuivat mm. Siltasaaren, Harjun ja Sörnäisten alueilta tavoitettujen kansanmiesten- ja naisten epäonnistuneissa haastatteluissa.

    Anu Karvinen sai kunnian olla ainoa haastateltava, jolla oli kommentoitavaa aiheesta: "Ensimmäinen reaktio uutiseen oli, että hyvä päätös, joka osoitti selkärankaa Vasemmistoliitolta. Eivät jääneet hallitukseen, jonka toimet ovat ristiriidassa oman ideologian kanssa."
    Anu Karvinen sai kunnian olla ainoa haastateltava, jolla oli kommentoitavaa aiheesta: ”Ensimmäinen reaktio uutiseen oli, että hyvä päätös, joka osoitti selkärankaa Vasemmistoliitolta. Eivät jääneet hallitukseen, jonka toimet ovat ristiriidassa oman ideologian kanssa.”

    YLE uutisoi helmikuussa vuosittaisen Nuorisobarometrin tuloksista, joiden mukaan suomalainen nykynuori on haluton äänestämään ja toimimaan järjestöissä, eivätkä tätä kiinnosta poliittiset aatteet ja ideologia”. Kiinnostuksen puute politiikkaa kohtaan ei vaivaa kuitenkaan ainoastaan nuoria, sillä Trombitin jututettavista valtaosa oli keski-iässä, tai jo sen ylittäneitä.

    Teksti: Tommi Kumén
    Kuvat: Veera Visuri

  • Miten Helsinki toimii: Keskuspelastusasema

    Share

    Trombit kurkistaa tänä vuonna kuvareportaaseissa paikkoihin, joihin ei tavallisesti näe. Sarjassa kerrotaan, millainen infrastruktuuri Helsinkiä pitää liikkeessä.

    Kuvat: Sonja Heinonen

    No Comment
  • Kauppatori täyttyi katuruokailijoista

    Share
    "Aivan loistavaa", Texas BBQ:n "nyhtöpossu", eli pulled pork miellytti Mikko Valkosta (vas.) ja Joni Seppälää. "Lisää vaan tällaista", Seppälä jatkoi viitaten koko Streat Helsinki -tapahtumaan.
    ”Aivan loistavaa”, Texas BBQ:n ”nyhtöpossu”, eli pulled pork miellytti Mikko Valkosta (vas.) ja Joni Seppälää. ”Lisää vaan tällaista”, Seppälä jatkoi viitaten koko Streat Helsinki -tapahtumaan.

    Viikonloppuna Helsingin valtasi Streat Helsinki -katuruokatapahtuma. Kolmiosainen tapahtuma alkoi perjantaina Messukeskuksessa pidetystä konferenssista, jossa katuruokakonsepteja puimassa oli alan ammattilaisia ympäri maailmaa. Illalla Kellohallissa järjestettiin vielä iltabileet, joissa kävijät nauttivat huippukokkien menusta bilettämisen lomassa.

    Varsinainen päätapahtuma oli lauantaina Kauppatorilla ja sen lähikortteleissa järjestetty Streat Helsinki -katuruokafestivaali. Paikalle saapui tuhansia katugastronomiasta innostuneita. Keväinen aurinko helli kulinaristeja, joiden joukossa oli nälkäisiä krapulan parantelijoista lapsiperheisiin.

    ”Hyvä ajankohta tällaiselle tapahtumalle, ei kaiken kivan aina tarvitse tapahtua kesällä”, tuumasi Texas BBQ:n pulled porkia maistellut Mikko Valkonen.

    Tapahtuman suosio kenties ylitti odotukset, sillä pienehkölle alueelle syntyi melkoinen tungos heti aamupäivästä. Annoksia joutui odottamaan jopa tunnin ja useasta kojusta oli ruoka loppunut jo iltapäivään mennessä.

    "Mahtava skene!", Helsingin ruokakulttuuri sai kiitosta kanadalaiselta Marc-Antoine Marcoux'lta. "Hyvä skeittauskaupunki myös", hän lisäsi.
    ”Mahtava skene!”, Helsingin ruokakulttuuri sai kiitosta kanadalaiselta Marc-Antoine Marcoux’lta. ”Hyvä skeittauskaupunki myös”, hän lisäsi.

    Helsingissä on siis kaikesta päätellen tilausta nopeasti syntyvälle laadukkaalle ja edulliselle ruoalle. Pääkaupunkimme katuruokatarjonta on Ravintolapäivä- ja Streat Helsinki -tyylisten tapahtumien ulkopuolella masentavan paljon perinteisten grillien ja satunnaisten yrittäjien kojujen varassa.

    Kaikki tapahtumaan osallistuvat tuntuivat haikailevan Suomeen vireämpää katuruokakulttuuria. Toivoa on, sillä havaittavissa on selkeä buumi. Saksan döner-skeneen ihastuneet saivat jo Vaasankadun ja Fleminginkadun kulmaan Döner Harjun, jonka suosioon alalla varmasti reagoidaan.

    Ne jotka ruokaa lauantaina saivat, mutustelivat ammattilaisten tekemiä annoksiaan tyytyväisinä. Paljon kehuja keräsivät ainakin Richard McCormick’s Oyster Bar & Burger Jointin hampurilaiset ja Cholon meksikolaisherkut. Kotimaisten katukeittiöiden lisäksi tapahtumassa oli kojuja ja rekkoja myös muualta maailmalta.

    Christoffer Wahlberg, Emilia Järvenpää ja Jessica Wahlberg-Järvenkylä ehtivät maistella kaikkea bratwurstista ostereihin. "Parasta olivat kuitenkin Richard McCormickin burgerit", kolmikko nyökkäili yksimielisesti.
    Christoffer Wahlberg, Emilia Järvenpää ja Jessica Wahlberg-Järvenkylä ehtivät maistella kaikkea bratwurstista ostereihin. ”Parasta olivat kuitenkin Richard McCormickin burgerit”, kolmikko nyökkäili yksimielisesti.

    Teksti: Tommi Kumén
    Kuvat: Eeva Mäkinen

  • Korso – Suomen korsoin lähiö

    Share

    ”Kaupunginosa, joka on kuin suoraan Resident Evilista. Kaikki on hajalla, ihmiset kulkevat kuola valuen ja silmät punoittaen ilman tarkkaa päämäärää. Se on aivan lähellä sinua. Se on Korso maanantaiaamuna” , kertoo nimimerkki thymorg netin keskustelupalstalla.

    Itä-Vantaalla sijaitsevan 7342 asukkaan Korson kaupunginosassa on menoa ja meininkiä. Jopa siinä määrin, että siitä on vastikään tehty Korso -niminen elokuva. Elokuvan myötä on internetin keskustelupalstoilla herännyt paljon keskustelua siitä, onko tämä halpojen vuokra-asuntojen luvattu maa Suomen viimeinen ghetto.

    Musta silmäkulma ei menoa haittaa.
    Artsin silmäkulma tummui Tikkurilassa.

    Korson aseman ympäristöä värittävät graffitit, tyhjät kaljatölkit sekä hylätyt pyöränraadot odottamassa kaatopaikalle vientiä. Betonilähiön katukuvaa värittää myös runsas etninen diversiteetti; maahanmuuttajia on noin seitsemän prosenttia asukkaista, joista suurin ryhmä on venäläiset, sitten tulevat somalialaiset, virolaiset, vietnamilaiset ja albanialaiset.

    Lisäksi Korso on Tikkurilan jälkeen Vantaan väkivaltaisin paikka. Sijoitus yltää koko maassa sijalle yhdeksän. Paikalliset eivät kuitenkaan koe olevansa uhattuina kotipaikkakunnallaan “Emmä täällä oo turpaan saanu, olin viime yönä Tikkurilassa”, kertoo Sir Kippis – nimisen karaokebaarin terassilla tupakoiva mies, jolla on musta silmäkulma.

    Paikkakunnalla 32 vuotta asunut Tarja,“Tallu”,Tolvanen, 56, ei myöskään pidä Korsoa karseana, päinvastoin.

    “Tämä on hyvä paikka; kaikki on lähellä, saa laulaa, pitää kivaa ja nähdä ystäviä!” hän sanoo. Tolvanen on lähtenyt viettämään lauantai-iltaa äitinsä Elviira Hauta-ahon, 86, kanssa karaoken ja kaljan merkeissä.

    Myös Hauta-aho kertoo viihtyvänsä Korsossa. “En ymmärrä miksi Korsolla on niin huono maine, tämä on ihan tarpeeksi hyvä paikka”, hän ihmettelee.

    Tolvanen selittää, että pienessä kylässä on ollut myös paljon ylpeyden aihetta, kuten vuosina 1989-2010 järjestetty Ankkarock. “Ja nyt ilmestyi tämä Korso- elokuva!” hän sanoo.

    Tallu Tolvanen vetää tunteella.
    Tallu Tolvanen vetää tunteella.

    Sir Kippiksen sisällä on lähes täyttä, mutta tunnelma on lämmin ja seuraamme liittyy useita uusia ystäviä, joista moni kertoo avoimesti ettei häpeä korsolaisuuttaan. Tallu Tolvanen kiipeää baarin lavalle laulamaan edesmenneen tangokuninkaan Sauli Lehtosen kappaleen “Mun aika mennä on”. Muutama pariskunta huojuu tiukasti kiinni toisissaan musiikin tahtiin. Toiset kiljahtelevat ja heiluttavat käsiään tangon sävelten innoittamina.

    Meno on Korsossa aika mieletöntä, vaikka kello käy vasta neljää iltapäivällä. Samaa mieltä on myös Sir Kippiksen emäntä Elina Eskola, jolla on kädet täynnä töitä, kun janoiset ihmiset vaeltavat tiskille hakemaan juotavaa. Eskolan mielestä Korson suurin ongelma on, ettei asioihin puututa tarpeeksi ajoissa. “Semmoista ennaltaehkäisevää toimintaa voisi olla enemmän”, hän pohtii samalla kun täyttää tuoppeja. “Mutta täällä on ainakin tosi ihania ihmisiä.”

    Virolainen mies iskee silmää. Korso on selvästi täynnä rakastettavia ihmisiä. Käymme vielä muutamassa kuppilassa, jossa on suvaitsevainen ja yhteisöllinen ilmapiiri. On vapauttavaa tietää, että olitpa mistä tahansa, tai millainen tahansa, olet aina tervetullut Korsoon, jossa monikulttuurisuus ja pubiruusut kukkivat sulassa sovussa. Paikkaan, jossa kalja virtaa alle neljällä eurolla ja karaoke soi. Paikkaan, jossa jokainen voi olla täysin oma itsensä.

    Elina Eskola palvelee asiakkaita hymyssä suin.
    Elina Eskola palvelee asiakkaita hymyssä suin.

    Teksti: Arla Mäki

    Kuvat: Eeva Mäkinen

  • Sisaryhtiö vieraili Haltialassa

    Share

    Helsingin kaupungin maatilalla Haltialassa eletään jännittäviä aikoja. Tilan lampola on suljettu karitsoinnin ajaksi yleisöltä. Sisaryhtiön tytöt Oona Kauhanen, Olga Hiltunen ja Katriina Raine pääsivät kuitenkin ihastelemaan pienten karitsojen, uuhien (äitilampaiden) ja pässien (isilampaiden) elämää.

    Kun lampolan ovi aukeaa, tyttöjen ihastuneet huudahdukset sekoittuvat lampaiden iloisiin tervehdysmääkäisyihin. Vieno karitsankakan tuoksu ei haittaa, kun pienet valkoiset, ruskeat ja mustat lammasvauvat katsovat meitä kirkkain nappisilmin. Haltialan tilanhoitaja Jari Kuusinen saa odottaa haastattelun alkua hetken, kun rapsuttelemme lampaita ja saamme ensimmäiset kommentit nauhalle uuhilta.

    Kuva: Niko Karumaa
    Kuva: Niko Karumaa

    ”Se menee aika nopeesti ohi sitten kun se alkaa. Semmonen puoleentoista kahteen tuntiin sillon, ku se menee hyvin,” kertoo Kuusinen lampaan synnytyksestä. Olga kyselee, tehdäänkö lampaillekin keisarileikkaus, jos synnytys on vaikea, mutta Kuusisen mukaan keisarileikkaukseen turvaudutaan vain todella vaikeassa tilanteessa. ”Yleensä syntyvä karitsa on aika helppo kääntää siellä (kohdussa) ja sen voi työntää hellasti takaisinkin. Sitten voit ottaa karitsan ulos krooliasennossa, eli niin, että sen pää on etujalkojen välissä.” Kuusinen toimiikin usein lampaiden kätilönä. ”Mahdollisuuksien mukaan tietenkin,” hän kertoo.

    Kuva: Niko Karumaa
    Kuva: Niko Karumaa

    Juttelemme ja kyselemme lisää lampaista ja niiden elämästä, kun kuulemme lampolan perältä toisenlaisiakin ääniä. ”Tääl on kanoja ja tipuja!” Oona innostuu. Lampolassa asuu myös kaksi kuohittua vuohta, jotka talvisin majailevat lampaiden vieressä. Myös pässit haluavat kommentoida lampolan tilannetta radiolle. ”Nää on semmosia 90 kilosia suunnilleen,” sanoo Kuusinen, kun ihmettelemme niiden suurta kokoa. Olga haluaa tietää voiko lammas olla ylipainoinen. ”No sellaset, jotka ei saa liikuntaa, mutta kyllä nää liikkuu aika paljon, viettävät kuitenkin suurimman osan vuodesta ulkona laiduntamassa. Mutta kyllähän sä ruokinnalla, eli syöttämällä liikaa saat lampaankin isoks,” toteaa Kuusinen. ” Lampaiden herkkuruoista kysellessämme Kuusinen kertoo, että mitään varsinaista herkkua ei ole, mutta lampaat pitävät kyllä erityisen paljon sokerirehusta. ”Sit jos ne pääsee kukkapenkkiin, niit kukat kyllä häviää sieltä,” hän nauraa. ”Kyllä eläimet osaa valita sen, mitä ne syö. Eläin on yllättävän viisas.”

    Lopuksi rapsutamme vielä vähän aikaa lampaita ja uskallan vihdoin kysyä tilanhoitajalta luvan. ”Saanko ottaa yhden karitsan syliin?” Ikionnellisena silittelen pientä, suloista ja pehmoista karitsaa, joka poseeraa kuvaajallemme Nikolle kuin vanha tekijä.

    Kuva Niko Karumaa
    Kuva Niko Karumaa

    Haltialan lampola avautuu yleisölle jälleen 13.4.2014. Haltialan tilalla on avoimet ovet pääsiäisenä 18.-20.4.2014.

    Katriina Raine

    Kuuntele Sisaryhtiön lähetys keskiviikkona 19.3. kello 10-12. Lähetyksessä kuullaan reportaasi lampolasta ja keskustellaan hiljaisuudesta. Puhelinhaastattelussa Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja entinen kansanedustaja Hannele Luukkainen. Mietimme, mitkä ovat sellaisia asioita, joita jokaisen helsinkiläisen olisi tehtävä kaupunkimme luonnon hyväksi.

  • Markkanen odottaa fyysisiä pudotuspelejä

    Share

    SaiPa sai tälle kaudelle todella odotetun paluumuuttajan, kun Jussi Markkanen päätti palata kasvattajaseuransa riveihin pitkän tauon jälkeen. Kausi onkin toistaiseksi ollut todellinen menestys:  SaiPa saalisti runkosarjassa historiansa suurimman pistemäärän, ja Lappeenrannassa pelataan puolivälieriä kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

    Myös henkilökohtaisella tasolla Markkasen kautta voidaan pitää erittäin onnistuneena. Hänen torjuntaprosenttinsa 92,74 oli Liigan neljänneksi paras. Seuran ennätys syntyi nollapeleissä, kun maali pysyi täysin puhtaana viidessä pelissä.

    SaiPan osaomistajiin kuuluva Markkanen kertoo nauttineensa pelaamisesta paljon.

    ”Todella hienoa aikaa on ollut. Yhtä jännittävää kuin aina ennenkin ja vähän sellaista kuin osasinkin odottaa. Meillä on paljon hyviä nuoria pelaajia ja onkin hienoa nähdä heidän ottavan vastuuta ja kehittyvän. Omalta osaltani olen yrittänyt auttaa heidän pelaamistaan mahdollisimman paljon.”

    Markkasen paluu Sputnik-paitaan on ollut menestys. Kuvat Kimmo Metsälä
    Markkasen paluu Sputnik-paitaan on ollut menestys. Kuvat: Kimmo Metsälä/SaiPa

    Pudotuspelit alkavat SaiPan osalta perjantaina puolivälieräsarjalla JYPiä vastaan. Stanley cup-finaaleissakin urallaan torjunut Markkanen kertoo, että pudotuspelit eivät loppujen lopuksi eroa paljoa runkosarjasta.

    ”Samat lainalaisuudet siellä pätevät kuin runkosarjapeleissäkin. Tietysti pienet asiat korostuvat, kun pelataan useasti samaa joukkuetta vastaan lyhyen ajan sisään. Pitää olla valmiina heti ensimmäisestä pelistä lähtien, ja pääkopan pitää olla mukana. Ei se kuitenkaan lopulta niin eri maailma ole, jos runkosarjaan vertaa.”

    SaiPan ja JYPin välinen puolivälieräsarja tulee olemaan tiukka. Joukkueet kohtasivat runkosarjassa viisi kertaa, ja peräti kolmesti voittajaa jouduttiin hakemaan jatkoajalta. Lappeenrantalaiset olivat kuitenkin lievästi niskan päällä, sillä viidestä ottelusta pisteet jaettiin keltamustien eduksi 10-5.

    ”JYP pelaa aika samanlaista peliä kuin mekin. Heillä on taitava joukkue ja tekevät paljon töitä. Tullaan varmasti näkemään todella fyysinen kamppailu.”

    Vaikka joukkueet sijoittuivat runkosarjassa peräkkäisille sijoille, niin pudotuspeleihin lähdetään silti hieman eri lähtökohdista. JYPin joukkueesta löytyy huomattavasti enemmän kokemusta kevään peleistä, sillä hurrikaanipaidat ovat pelanneet 2000-luvulla peräti 85 ottelua pudotuspeleissä. SaiPan vastaava lukema on 11. Markkasen mukaan JYP kaatuu varsin yksinkertaisilla ohjeilla.

    ”Meidän alivoimapelin pitää toimia ja onnistua pimentämään JYPin ylivoimapelaajat. Heidän ylivoimansa on vaarallinen, joten ei saada ottaa yhtään ylimääräisiä jäähyjä. Kunhan pelataan kurinalaisesti, niin me ollaan vahvoilla. Uskon, että saadaan luotua paljon maalipaikkoja, niin ne pitää vain onnistua hyödyntämään.”

    Runkosarja tuli päätökseen torstaina ja puolivälierät polkaistaan käyntiin tulevana perjantaina, joten joukkueilla on ollut reilu viikko aikaa hioa kuvioita kuntoon. Markkasen mukaan viikko sujuu kuitenkin varsin normaalin kaavan mukaan eikä kaneja yritetä vetää hatusta.

    ”Viikonloppu oli vapaata ja maanantaina aloitettiin jälleen harjoittelut. Pari päivää treenaillaan aika normaalisti, mutta keskiviikko ja torstai harjoitellaan enemmän pelillisiä asioita. Torstaina käydään myös enemmän vastustajaa ja taktiikoita läpi. Ei tässä kuitenkaan mitään taikatemppuja enää tehdä.”

    Markkanen kärsi loppukaudesta hieman erinäköisistä vaivoista ja joutui jättämään muutamia pelejä väliin. Pudotuspeleihin mies pääsee täydessä tikissä.

    ”Fyysisesti olen niin hyvässä kunnossa, kun voi vaan olla. Vaivat ovat jo takanapäin, joten innolla odotan jo perjantaita. Tämä on jääkiekkoilijan hienointa aikaa vuodesta ja siitä pitää nauttia.”

     

    Eemeli Kosonen

  • Trombit 2014 on käynnissä

    Share

    Opiskelijamedia Trombit 17.3.-11.4.2013

    HEO Median opiskelijoiden kevään päättötyö Trombit on käynnissä. Opiskelijat tuottavat neljän viikon ajan journalistista sisältöä osoitteeseen www.trombit.net ja paikallisradioon 103.1MHz. Tutustu sivustoon, klikkaa nettiradio päälle ja osallistu keskusteluun!

    Tämän vuoden yksi myrskynsilmä on ”Helsinki”, eli asioita käsitellään kansainvälisen metropolin näkökulmasta.

    Trombit tuottaa uutisia, haastatteluja, kolumneja, henkilökuvia, suoriaotteluselostuksia, videoita, valokuvia ja kuvareportaaseja, toimitettuja radio-ohjelmia ja lähetysvirtaa.

    Paikallisradio Trombit FM kuuluu pääkaupunkiseudulla taajuudella 103.1MHz. Lähetys on kuultavissa myös Trombitin sivustolta.

    Trombitiin osallistuu lähes 100 HEO Median opiskelijaa. Mukana ovat kuva-, lehti- ja urheilujournalismin, radio- ja tv-journalismin sekä graafisen suunnittelun opiskelijat.

    HEO Media on viestinnän opetukseen erikoistunut kansanopisto Helsingin Kalliossa. Lisätietoja opistosta www.heo.fi.

     

    Facebook: Trombit Heo

    Twitter: HeoTrombit

    Lisätietoja:

    Raimo Ahonen, Trombitin päätoimittaja

    Vastaava opettaja, HEO Media

    raimo.ahonen(at)heo.fi

    040-1860 465