-
Muistatko vielä koululiikuntatunnit? Sen kuinka joukkueesi voitti pesäpallossa tai sen, kun sinut valittiin aina viimeisenä koripallossa pituutesi takia? Näistä tunneista voi olla vuosia aikaa, mutta ne voivat painaa mieltäsi edelleen. Millaista se oli, muistatko vielä?
-
Nyt se on sanottu. E-sports ei ole liikuntaa samalla tavalla kuin jääkiekko tai jalkapallo. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kyseinen kilpailumuoto on urheilua parhaimmillaan. Continue Reading…
-
Olisi kiva harrastaa, muttet tiedä missä. Lajikokeilut kiinnostaisivat jos niihin ei palaisi useita kymppejä. Joukkuepelit houkuttelevat, muttet halua kilpailemiseen. Kynnys aloittaa on korkealla. NYT eli nuorten yhteiskuntatakuu iskee ongelman ytimeen. Continue Reading…
-
Helsinkiläiset sen tietävät, nykytekniikka on syy lasten ja nuorten liikkumattomuuteen. Aikana ennen tietokoneita ja älypuhelimia vapaa-ajalla leikittiin ulkona – kun ei muutakaan ollut. Haastoimme Helsinkiläiset myös ideoimaan, miten lapset saataisiin liikkumaan enemmän.
Mikko Salonen on kuullut huolestuttavia uutisia lasten liikkumattomuudesta ( Kia Turunen / Trombit 2015 ) Vakavat uutiset lasten liikkumattomuudesta ovat tulleet lehtien sivuille. Vain noin 20 % lapsista liikkuu tarvittavan vähimmäismäärän eli tunnin päivässä. Mikko Salosen mukaan tämä on erittäin huolestuttavaa. Kuinka paljon hänen lapsuudessaan liikuttiin? Millaisia muistoja jäi koululiikunnasta?
– Itse olin lapsi lähiössä, joten piha oli täynnä lapsia. Pelattiin ja leikittiin paljon, se oli luonnollinen tapa viettää aikaa.
– Etenkin ala-asteelta koululiikuntamuistot ovat positiivisia. Koripalloa ja voimistelua inhosin, mutta muuten kaikki jalkapallosta pesäpalloon oli mukavaa.
Tämän päivän lasten liikkumattomuus johtunee nykytekniikasta, joka kiinnostaa enemmän kuin ulkopelit ja -leikit.
– Innostaminen liikkumiseen lähtee vanhemmista. Heidän tehtävänsä on rajoittaa pelaamista ja luoda siihen selkeät säännöt, Salonen ehdottaa.
Samoilla linjoilla on Janne Siironen. Hän toteaa, että tekniikan kanssa on vaikea kilpailla, mutta tarvittaessa vaikka pieni ulkoiluun pakottaminen on paikallaan. Se voi myös sytyttää lapsille oman kipinän liikuntaan.
– 80-luvulla kun olin lapsi liikuttiin todella paljon. Ei ollut tietokoneita, joten sitten oltiin ulkona, Siironen naurahtaa.
Marjus ja Kyllikki Karilainen ulkoilivat Hakaniemen rannassa( Kia Turunen / Trombit 2015 ) Lapsenlapsensa Marjuksen kanssa leikkipuistossa viihtyvän Kyllikki Karilaisen lapsuudessa liikuttiin vieläkin enemmän.- Ei me muuta tehtykään! Karilainen huudahtaa.
-Koulumatkat olivat pitkiä ja ne kuljettiin aina omin voimin. Koulussa liikuntaa oli 2-3 tuntia viikossa ja pidin siitä kovasti. Lajejakin voisin luetella loputtomiin!
Myös Saarelainen korostaa vanhempien roolia lasten liikuttamisessa.Vanhempien esimerkki lapsille on ensiarvoisen tärkeä.
Kukka Väisäsen poika Jimi Väisänen viihtyy ulkoleikeissä. Parkouriakin on jo kokeiltu( Kia Turunen / Trombit 2015 ) – Liikuntaa oli paljon. Videopelien tilalla oli pyöräilyä ja majojen rakentamista, Kukka Väisänen komppaa aikaisempia. Koululiikunta sisälsi perinteisiä lajeja kuten hiihtoa ja luistelua. Muistot liikuntatunneista ovat pääasiassa hyviä.
– Lapsille täytyy tarjota enemmän mielekästä tekemistä ja liikuntaa. Pakotuksen sijaan liikunnasta pitäisi tehdä hauskempaa. Esimerkiksi uusia lajeja voisi kokeilla.
Teksti: Noora Karppinen, Kuvat: Kia Turunen
-
Torstaiaamun WTFYD-ohjelmassa keskusteltiin esimerkiksi suomalaisnuorison loputtomasti huonontuvasta kunnosta. Älypuhelimet ottavat roolia ja vievät aikaa liikuntaharrastuksilta. Lähetyksessä otettiin esille kasvatuksen vaikutus lasten liikkumiseen. Keskusteluaiheena oli myös esimerkiksi herrasmiesteot jääkiekkopiireissä. Studiossa olivat Julius Sorjonen ja Feliks Heikkinen.Lähetyksen kuulet kokonaisuudessaan tästä:
WTFYD 19.3.
