Mielenterveysongelmat saattavat siirtyä huomaamatta sukupolvelta toiselle, kun paha olo lähtee kiertoon. Päihteet, yksinäisyys, traumat, sota- ja korona-aika voivat olla pidempiaikaisten mielenterveysongelmien laukaisijoita. Mielenterveysongelmien kanssa kamppaileekin joka vuosi jopa 20-25% aikuisista. 

Me too. Olin yksi niistä. Talven tullen olin pannut merkille maailmankatsomukseni pahasti synkenteyneen ja siihen aikaan olin vakuuttunut, että kaikki elämässäni olivat vaan huonosti. 

En nähnyt lainkaan niitä hyviä asioita, mitä minulla oli elämässäni ja mistä joku toinen olisi voinut olla ikionnellinen. Tuntui etten olisi halunnutkaan nähdä missään mitään hyvää, kun katsoin maailmaa näiden masis-lasien läpi. Huomasin että omakuvani, tulevaisuudennäkymät, oma uskomukseni osaamisestani ja kyvykkyydestäni olivat kuihtuneet eikä huominen enää innostanut. Elämäniloni oli poissa. 

Kun lääkäri sanoi minulla olevan keskivaikea masennus -se herätti minut. Tajusin, että olin keskittynyt elämäni puutteisiin löytäen elämästäni jatkuvasti aina lisää huonosti olevia asioita ja näin masennus minussa voimistui.

Krooninen tyytymättömyys elämään on ihmiskunnassa ennemminkin sääntö kuin poikkeus.

“En ole tarpeeksi menestynyt.”

“Minulla ei ole tarpeeksi hienoja vaatteita/tavaroita tai tarpeeksi isoa kotia.”

“Parisuhteeni on työtä eikä tarpeeksi tyydyttävä.”

“En ole tarpeeksi laiha/lihaksikas/hyvännäköinen/energinen/osaava/viisas.”

“Ulkona on huono sää eikä ole mitään tekemistä.”

Sosiaalinen media, eli some on usein tekijänä meidän kroonisen tyytymättömyyden ylläpitämisessä. Vertaamme itseämme usein huomaamattamme muihin joilla menee some-näennäisesti paremmin kuin meillä esimerkiksi Instagramissa, Facebookissa tai TikTokissa.

“Hänellä on enemmän seuraajia kuin minulla.”

“Hän matkustelee useammin kuin minä.”

“Hän on parempi/lahjakkaampi/kauniimpi/viisaampi kuin minä.”

“Hänen parisuhde on täydellinen.”

Somessa korostuu usein elämämme tähtihetket. Totuus voikin olla aivan toisenlainen.

Masennuslääkkeillä voi päästä pahasti tulehtuneen tilanteen yli, ja alan ammattiauttajalta saa työkaluja joilla pystyy avaamaan näitä mielen solmuja. Suomessa vain 50% mielenterveysongelmien kanssa kamppailevista saavat tarvitsemaansa hoitoa. Ja vaikka pääsisi terapiaan, todellinen parantumisen matka ja työ täytyy tehdä jokaisen itse.

Minulle tuli ajatus. Voisinko saada elämänilon ja runsauden tunteen elämääni samalla tavalla kuin olin myös saanut masennuksen?  Onko mahdollista parantua masennuksesta ilman lääkkeitä ja terapiaa? 

Onnellinen ihminen on kiitollinen. Kiitollinen ihminen on onnellinen.

Työkaluni on…

KIITOLLISUUS

Aloitin hyvin pienestä. Kirjoitin paperille aluksi helpompia yleismaallisia asioita joista voisin olla kiitollinen. Aluksi tuntui että jokin osa minusta (masennus) halusi pitää kiinni siitä huonosta olosta, eikä siirtyä eteenpäin. Askel askeleelta, viikko viikolta kiitollisuuden listani saivat enemmän syvyyttä ja huomasin olotilani neutralisoituneen.

Kun juna liikkuu 130km yhteen suuntaan ja haluat muuttaa sen suuntaa – on ensin hiljennettävä vauhtia, pysähdyttävä ja sitten vasta pystyt vaihtamaan sen suunnan.

Tämä kannattaa pitää mielessä työskennellessä irti masennuksesta. Prosessi vaatii paljon toistoja ja aikaa. Mitä enemmän tekee asian eteen töitä, sitä nopeampaa saa suunnan muutettua.

Aloin huomaamaan elämässäni hiljalleen enemmän positiivisia asioita. Toistojen ja vaivannäön tuloksena hyvä oloni kasvoi ja huomasin jatkuvasti lisää aiheita mistä olla kiitollinen. Omakuvani sekä tulevaisuuden näkymät olivat tehneet täyskäännöksen. 

Olin päässyt masennuksesta ja saanut elämäniloni takaisin!

Voisiko kiitollisuus-työkalu olla tarpeellinen sinun elämässäsi?

Hanna Molari

molari.hanna@gmail.com

www.ainoamedia.fi