Moni yksin elävä masennusta kärsivä ihminen jää helposti tänä koronan aikana tarvitsemiensa apujen ulkopuolelle. TERAPIA-AJAT muuttuvat videopuheluiksi, vertaistukiryhmät siirtyvät ja kuntouttavaa työtoimintaa perutaan. Samaan aikaan sosiaaliset kontaktit vähenevät ja mieltä painaa huoli tulevasta. Masentunut henkilö ei jaksa huolehtia itsestään tai asunnostaan. Yleensä he saavat kotiinsa kotipalvelusta työntekijän, joka auttaa siivoamisessa tai vaikka vain roskien viennissä. Nyt kaikki tällainen kontakti on kokonaan poistettu ja tällainen henkilö jää ongelmiensa kanssa täysin yksin. Se, että kysellään puhelimen välityksellä, että miten menee, ei vain riitä. Masentunut helposti pysyy vain sängyssä ja nukkuu. Ei välttämättä muista edes syödä ja yksinäisyydessä helposti alkaa huonot ajatukset pyöriä mielessä. Kaikki arjen asiat, vain kaatuvat päälle ja masentunut ihminen ei jaksa keskittyä tai tehdä mitään. Joten tiskit vain jäävät pesemättä, asunto siivoamatta ja roskat viemättä. Usealla masentuneella ei ole välttämättä edes kunnon tukiverkkoa, joille puhua tai edes ystäviä. 

Helsingin sanomien mukaan: 

HUSIN psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenbergin sanoi, että masennus- ja ahdistuspotilaiden tilannetta hankaloittaa se, että heidän hoidossaan psykoterapia painottuu muita enemmän. Pelkästään Uudenmaan alueella on Stenbergin arvion mukaan noin 25 000 potilasta, jotka saavat jonkinlaista terapiaa. 

”Näin suuren ihmismäärän liikkuminen vastaanotoille ei olisi järkevää koronatartuntariskin takia. Siksi kaikki mahdolliset terapiamuodot suositellaan muutettavaksi tai on jo muutettu etävastaanotoiksi.” 

Kirjoittanut ja kuvittanut: Pirjo Kurppa