• Valheelliset valokuvat

    Selaat kuvia Instagramissa ja kadehdit muiden käyttäjien täydellistä ihoa ja vatsalihaksia. Näet kuvia ystäväsi asunnosta ja haluaisit itsekin asua samanlaisessa siistissä, valoisassa  ja isohuoneisessa talossa. Matkaesitteessä paratiisisaaren vesi on niin turkoosia, että itkettää. Tuttu tilanne?

    Ei varmaankaan tule suurena yllätyksenä, että valokuvien avulla valehdellaan jatkuvasti. Silti jatkuvasti kasvavan kuvatulvan keskellä monet unohtavat kuvien kriittisen lukutaidon ja uskovat sokeasti näkemäänsä. Valokuvien avulla on pyritty vaikuttamaan ihmisten mielikuviin läpi historian muun muassa sotapropagandassa. Kuvia on esimerkiksi lavastettu tai niistä on poistettu asioita, jotta haluttu näkökulma on voitu tuoda kuvan avulla ilmi selkeämmin.

    Nykyään kuvan käyttö vallan välineenä on hienovaraisempaa. Tekniikan kehityttyä kuviin voidaan tehdä muutoksia, joita katsojan on erittäin vaikeaa huomata. Valokuvat näyttävät aidoilta ja katsoja luulee helposti kuvan kertovan totuuden, minkä vuoksi kuvan luomaa mielikuvaa on vaikea vastustaa. Koska uskomme aina sen mitä omin silmin näemme, pidämme myös valokuvia tosina, jopa tekstiä luotettavampana tietolähteenä.

    Valokuvia katsellessa on muistettava, että kuva ei ole koskaan todellisuutta. Kun oppii ymmärtämään valokuvan rakentumisen periaatteet, on kuvia helpompi lukea ja arvioida niiden luotettavuutta. Vähitellen kehittyy kyky katsella valokuvia kriittisesti, jolloin pystymme suojaamaan itseämme ulkopuolisten luomilta mielikuvilta ja vallankäyttöyrityksiltä. Tärkeintä on ymmärtää valokuvaajan tekemien valintojen vaikutukset kuvaan sekä kuvamanipulaation käyttötavat.

    Kuvan tulkinta on hyvä aloittaa kuvaustilanteessa tehtyjen valintojen pohdinnalla. Valokuvaan ei pysty sisällyttämään kaikkea, mitä silmä näkee kolmiulotteisesti ympärillämme. Siksi valokuvanottohetkellä kuvaaja suunnittelee rajauksen, joka tukee kuvan haluttua sanomaa. Kuvaaja päättää, mitä katsojalle näytetään ja mitä jätetään näyttämättä. Rajaus voidaan tietoisesti tehdä siten, että kuvan merkitys muuttuu aivan täysin. Rajauksen lisäksi myös muut kuvaushetkellä tehdyt valinnat vaikuttavat kuvaan. Kuvakulma, käytetty linssi, aukon koko, valon hyödyntäminen ja suljinajan valinta liittyvät kaikki lopullisen valokuvan tunnelmaan. On hyvä ymmärtää, että myös kuvaushetken valinta vaikuttaa suuresti valokuvan viestiin. Valokuva tallentaa suljinajasta riippuen useimmiten vain sekunnin murto-osien hetkiä todellisuudesta. Jos esimerkiksi kuvataan ihmistä kokouksessa, voidaan ottaa kuva juuri sillä sekunnilla, kun hän sattuu vilkaisemaan ikkunasta ulos. Tällöin valokuvan kautta voidaan luoda illuusio ihmisestä, joka ei jaksa keskittyä kokouksessa.

    Rajauksella voidaan vaikuttaa kuvan tunnelmaan ja katsojan käsitykseen ympäristöstä.

    Kuvaushetken valintojen lisäksi valokuviin vaikutetaan kuvankäsittelyn avulla. Käsittely voidaan jakaa kuvamuokkaukseen ja kuvamanipulaatioon. Kuvamuokkausta tarvitaan lähes aina, sillä teknisistä seikoista johtuen kamera ei toista juuri mitään ihmissilmän tavoin. Muokkauksessa muutetaan kevyesti kuvan sävyjä, kontrastia tai poistetaan linssistä aiheutuvia vääristymiä. Tällöin saadaan kuvasta enemmän todellisuutta vastaava. Laajemmassa kuvamanipulaatiossa puolestaan muutetaan kuvan esittämää totuutta. Kuvasta voidaan poistaa asioita tai siihen voidaan lisätä kohteita. Mainoskuvissa tämä näkyy selvimmin: ihmiset seisovat vetten päällä, kahvikupit leijuvat ilmassa, ihosta tulee virheetön ja hampaat oikenevat. Muokkauksia voidaan tehdä niin hienovaraisesti, että kuvat on helppo uskoa tosiksi, joten selaamalla naistenlehtiä saa hetkessä kehitettyä itselleen kasan ulkonäköpaineita. Onkin sanottu, että ennen photoshopia olimme kaikki kauniita.

    Pienimuotoisellakin kuvamanipulaatiolla voidaan muuttaa ihmisen ulkoista olemusta.

    Säädelläänkö kuvien muokkausta lainkaan? Journalistisessa työssä valvotaan kuvien muokkausta. Suomessa Julkisen sanan neuvosto huolehtii uutiskuvien muokkausta koskevista rajoituksista ja sääntöjen noudattamisesta. Kuvien on oltava totta eikä kuvien sisältöä saa muuttaa millään tavalla. Useimmat valokuvaajat noudattavat näitä ohjeita mukisematta, sillä uutiskuvaa pidetään ”pyhänä” ja koskemattomana. Yleisön on voitava luottaa uutiskuvan aitouteen, sillä muuten menetettäisiin journalistisen työn perusta. Valvonnasta huolimatta myös muokattuja uutiskuvia esiintyy ympäri maailman jatkuvasti. Esimerkkinä voidaan mainita vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskuista julkaistut kuvat, joissa kaksoistornien savupilviä oli tummennettu ja dramatisoitu. Vuonna 1994 Time-lehti puolestaan julkaisi murhasta tuomitun O. J. Simpsonin kuvan, jossa Simpsonin ihoa oli tummennettu. Time-lehden muokkaus tuomittiin rasistisena tekona. Vuosittain järjestettävässä arvostetussa World Press Photo -kilpailussakin hylätään jatkuvasti osallistujia kuvamanipulaation vuoksi.  Monet lehdet ovatkin alkaneet vaatia kuvaajia kuvaamaan raakakuvien sijaan jpg-kuvia, jolloin kuvien laaja muokkaus ei ole niin helppoa.

    Onko lapsi laskemassa mäkeä ypöyksin? Rajausta, kuvakulmaa ja kuvaushetkeä muuttamalla valokuvaaja saa kuvattua erilaisia kuvia samasta tilanteesta.

    Puhtaiden uutiskuvien ulkopuolella ei kuvamuokkauksen valvontaa ole lainkaan. Mainoskuvauksessa tärkein päämäärä ei edes ole totuuden kertominen. Meikkimainoksen avulla pyritään saamaan katsoja tuntemaan itsensä epävarmaksi itsestään ja sen vuoksi ostamaan mainostettu tuote.

    Jokaisen on hyvä kehittää omaa valokuvien lukutaitoaan.  Kuvia oppii lukemaan kuvaamalla itse ja katselemalla muiden ottamia valokuvia. Vähitellen kehittyy kyky ajatella kriittisesti. Kuvaa kannattaa aina tarkastella varauksella, jos kuvan avulla pyritään tarkoitushakuisesti esittämään jokin näkökanta. Kannattaa myös olla tarkkana kuvan kontekstista eli liittyykö kuva lainkaan tapahtuneeseen. Kuvista voi myös yrittää etsiä korjausjälkiä ja merkkejä useamman kuvien yhdistämisestä, kuten epäloogisia vääristymiä ja varjoja, kloonattuna toistuvia pintoja sekä taustakohinan eroja.

    Jos valokuvien kriittinen tarkastelu tuntuu hankalalta, kannattaa kuitenkin aina muistaa yksi nyrkkisääntö. Valokuva ei koskaan ole totta. Se on vain totuusasteeltaan vaihteleva tulkinta todellisuudesta.

     

    Laura Laakso
  • TIUSKI & PAUSKI – 24H KÄSIRAUTAHAASTE

    MOI MOI MOI MOI MOI!!! Me ollaan Tiuski & Pauski, eli Tiina Ryynänen ja Pauliina Herronen. Me opiskellaan HEO Kansanopistossa radio- ja TV-journalismia. Viiden viikon ajan, kun lopputyöprojekti Trombit on käynnissä, me julkaistaan kerran viikossa uusi haastevideo. Joten perjantaisin kandee olla kuulolla! 🙂

    Startattiin rysäyksellä tässä ensimmäisessä haasteessa. Hengailtiin kokonaiset 24 tuntia käsiraudoissa, oltiin siis toisiimme kiinni kytkettyinä. Meillä oli aika vauhdikas päivä, joka sisälsi muunmuassa pari radiolähetystä ja haastattelun Radio Suomipopilla. Jenni Alexandrova10 ja Sami Kuronen haastattelivat meitä haasteestamme Popstudiossa, haastiksen pystyt kuuntelemaan kokonaisuudessaan tästä.

    Videon Uudenkarhea keskipäivä -radiolähetyksen pystyt kuuntelemaan tästä.
    Videon Tarravihko -radiolähetyksen pystyt kuuntelemaan tästä.
    Juonnettiin Ajatushattu yhdessä pari tuntia sen jälkeen, kun päästiin raudoista. KLIK!

    Ensi viikolla uudet kujeet! <3: Tiuski & Pauski

  • Äfterwörk torstai 9.3. Podcast

    Illassa Lontoosta juuri palannut Topi ja toi Juha hassuttelee

    ja soittaa myös musiikkia. Sähkeuutiset toimitti Päivi Sohlman, reportteri kentällä oli Anna Laine

    ja ohjelman tuotti Johannes Tarhio.

     

    Kuuntele podcast alla olevasta soittimesta

  • Ajatushattu 9.3.2017

     

    Juontajakaksikko Pauliina Herronen ja Heidi Kosamo

     

    Torstain Ajatushattu! Juontajina Pauliina Herronen sekä Heidi Kosamo. Keskustelua käytiin kaksikon eläimellisistä peloista, Pikku G:stä joka vietti tänään 30-vuotis syntymäpäiviään sekä siitä voiko tosi tv:stä löytää rakkauden?

    Repparin tuotti Elina Kauppila, uutiset lukaisi Juha Kyyrö ja homman piti kasassa tuottaja Mikaela Clausén.

    Kuuntele & Ihastu !

     

     

     

  • Herätyskello 9.3 klo. 7-9

    Studion pehmeitä penkkejä kuluttivat Toni Randén ja Ellen Tuomaala. Uutiset ja sääraportin toimitti Lauri Kujanpää. Tuottajana meistä ja kuulijoiden korvista piti huolta Helvi Jääskeläinen.

    Keskustelua mm. kasvissyönnistä, susista ja saunomisesta. Tuhoaako Tonin ruokavalio maailman? Millaista viisautta saadaan 1800-luvun Venäjältä? Kuuntele ja hymyile.

    Kommentit pois päältä artikkelissa Herätyskello 9.3 klo. 7-9
  • Vielä ehtii hiihtämään!

    Onko tänä talvena jäänyt hiihdot välistä? Continue Reading…

  • Kahvitauko 9.3.2017

    Kahvitauko ohjelmassa puhuttiin tänään muunmuassa verotuksista, tansseista, suomen kielestä ja kuultiin Aira Samulinin haastattelu.

    Reportterimme Anna Laine oli myös lähetetty Työhyvinvointi tapahtumaan Work Goes Happy, jossa hän piti keppijumppaa.

    Äänessä olivat Henri Näre sekä Johnny Björninen, uutiset luki Suvi Kosunen ja tuottajana toimi Juha Danson.

    Kommentit pois päältä artikkelissa Kahvitauko 9.3.2017
  • Housut rikki? Paidalle tuunausta?

    Kirpputorit tietävät kaikki, mutta mitä tehdä, jos vaatteen sauma ratkeaa, eikä omista ompelukonetta? Trombit tutkii helppoja vaihtoehtoja vaatekaapin sisällön ehostamiselle.

    Continue Reading…

  • Äfterwörk keskiviikko 8. 3. Podcast

    Johannes Tarhio ja Päivi Sohlman turisevat päivänpolttavia juttuja

    iloiseen tapaansa.

    Kuuntele podcast alta.

     

  • Äfterwörk tiistai 7. 3. Podcast

    Juha Danson ja Päivi Sohlman jupisevat salkkareista,

    Elisabetista ja monesta muusta päivänpolttavasta aiheesta

    iloisesti hassutellen. Uutiset toimitti Johannes Tarhio.

    Tuottajana Ada Hämäläinen.

    Kuuntele podcast alta.

     

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Comprar levitra por internet Viagra kopen Nederland Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Priligy sin receta Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge