-
-
Kun kannabiksen dekriminalisoinnin kansalaisaloite keräsi vaaditut 50 000 nimeä ja eteni eduskuntaan, oli nyt jo entisen pääministerin Antti Rinteen kanta asiaan selvä: “Tässä ei edetä”. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoi asiaa sanomalla: “Emme näe tarvetta…” ja entinen sisäministeri, nykyinen Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko ilmoitti asiaan lyhyesti: “Mikä on laitonta, on laitonta”.
Aloitteen kannattajat ehdottavat lakimuutosta, joka poistaisi rangaistavuuden kannabiksen käytöstä, hallussapidosta ja kasvatuksesta omaan käyttöön. Vaikka poliitikoista ehkä siltä tuntuu, eivät aloitteen tekijät koskaan vaatineet kannabista lähikaupan hyllyille. Aivan kuin eduskunnassa olisi mennyt aloitteen sisältö aivan täysin ohi, ja unohdettu samalla, että hei, mehän ollaan täällä ne, jotka näitä lakeja säätää. Laiton on laitonta vain niin kauan, kuin eduskunnan istuntosalissa niin halutaan.
Onko aloitteella siis mitään mahdollisuutta eduskunnassa? Poliitikot ovat selvästi päättäneet jo kantansa ja kannabis on demonisoitu yleisessä keskustelussa. Hallituspuolue Vihreät on linjannut jo puolueohjelmassaan olevansa kannabiksen laillistamisen puolella. Silti esimerkiksi toisen hallituspuolueen, Keskustan, kansanedustaja Mikko Savola tuomitsee Vihreiden linjauksen täysin, ja oppositiossa istuvan Perussuomalaisten Veikko Vallin vaati Vihreiden puoluejohtajan, Maria Ohisalon, eroa. Syynä Vallinin mukaan oli “avoin huumemyönteisyys ja suoranainen huumeiden markkinointi nuorille”.
Vau. Kannabiskeskustelu on siis hyvällä mallilla. Kansanedustajat haluavat pestä kätensä tästä välttämättömästä puheenaiheesta täysin, eikä edes esimerkiksi Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tutkijoiden lausumat kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisen hyödyistä auta. Kynnys hoitoon hakeutumiseen laskisi, rikosrekisterien määrä pienenisi, eikä laillistamisen esimerkkimaissa, kuten Kanadassa, kannabiksen käyttö ole lisääntynyt vuoden takaisesta, vaikka päihteen viihdekäyttö laillistettiin.
Kun positiiviset puolet käytön ja hallussapidon rangaistavuuden poistamiseksi ovat näin painavat, eivätkä boomereiden puheet tappavista kannabispiikeistä ole totta, ei ole mitään syytä lakialoitteen kumoamiseksi. Vaihtakaa demonisointi dekriminalisointiin.
Kirjoittaja on 22-vuotias journalismiopiskelija Helsingistä
-
EU-parlamentti haluaa lääkekannabikseen EU:n laajuisia säännöksiä, sekä rahaa lääkkeen tutkimiseen. Suomessa se muun muassa tarkoittaisi sitä että lääkekannabis astuisi Kela-korvauksen piiriin.
Suomessa on ollut mahdollista saada lääkekannabista erityisluvalla vuodesta 2008 saakka. Vuonna 2012 Fimea antoi luvan lääkekannabiksen myynnille. Luvan saanut lääke on nimeltään Sativex, joka on tarkoitettu MS- taudin aiheuttamaan lihasjäykkyyden hoitoon.
Lääkekannabis on saanut paljon mediahuomiota viime vuosina. Suomessa on vain muutamia lääkäreitä jotka kirjoittavat reseptin lääkekannabikselle. Luku on pienentynyt koska Kela puuttui asiaan lähettämällä vuonna 2017 syksyllä ukaasin reseptejä antaneille lääkäreille. Kela ilmoitti että lääkekannabis ei ole sovelias minkään kiputilan hoitoon, sekä uhkasi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran puuttuvan asiaan.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylitarkastaja Katja Pihlajainen kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa Suomen linjausta siten, että tutkittua tietoa lääkekannabiksesta on liian vähän ja tulokset ovat ristiriitaisia.
Lääkekannabiksen erityislupa päätökset ovat puolittuneet vuodesta 2017.
Suomen toiminta on ristiriidassa EU-parlamentin tiedotteesta sillä, parlamentti kehottaa helpottamaan lääkekannabiksen saatavuutta ja puuttumaan esteisiin mitkä vaikeuttavat lääkkeen määräämistä potilaalle. Tämän lisäksi parlamentti haluaa että lääkekannabikselle mahdollistetaan luotettavat ja riippumattomat laaja alaiset tutkimukset.
Toimittaja : Julia Jalli -
Rahapelaaminen on syvällä kulttuurissamme. Kuva: Ripsu Hongisto-Salmi Sosped-säätiön Pelirajat’on toiminta on suunnattu ongelmallisesti rahapelaaville sekä heidän läheisilleen. Haastattelussa puhutaan miltä rahapelaaminen näyttää nykypäivän Suomessa ja mitä ongelmalliselle rahapelaamiselle on tehtävä jatkossa. Vieraana Pelirajat’on toiminnan päällikkö Jari Hartikainen. Toimittajana Emma Lehtovuori.
-
Kaikkien odotusten vastakohtaisesti NHL-aamu pääsi vielä kerran lauteille kokoonpanolla Jesse, Konsta & Veikko. Aiheina yön pelit, kundit keskusteli myös NHL:n modernista pelaamisesta ja kenties toivotaan vanhoja aikoja takaisin. Lopussa myös täyttä sekoilua, mutta vähempää ei odotettu NHL-aamun oikeasti viimeiseen lähetykseen…
-
Läsnäolo?
Mitä värejä käytän?
Miten kuvattavan persoona ilmenee kuvassa?
Milloin on oikea hetki painaa laukaisunappulaa?
Minkälaisen illuusion valitsemani valo luo kuvaan?
Kuvaaja?
Kuvat:Josefiina Turkulainen
-
Kuvaaja: Julia Rantala
-
Moni nuori joutuu hyväksymään kohtalonsa, joka on maastamuutto työn tai opiskelun perää. Suomen piti olla näille maahanmuuttajanuorille sekä uussuomalaisille hyvä turvamaa, mutta näin se ei aina ole. Kuvitella lapsuudesta asti kasvanut täällä, koulutettu ja intinkin käynyt, joka on valmis puolustamaan Suomea ei pysty kokea Suomea kotimaakseen.
Suomessa Somali, muualla suomalainen –kirjassa nuoret siinä kertoivat suoraan ajatuksensa etteivät pidä Suomea kotimaanaan. Jos edes jonkin verran silloin se on kun he ovat ulkomailla, jolloin voivat sanoa, että tulevat Suomesta.
Työpaikkasyrjintää on ja aina ollut Suomessa ja tulee olemaan. Enää fyysistä syrjintää kuin 1990-luvulla ei ole, nykyään se on psykologista eli piilorasismia. Jopa yläasteella opettajat kehottavat nuoria maahanmuuttajia ammattiin, kuin lukioon.
Tämä kertoo jo paljon.
Kotona ei odoteta nuorelta työntekoa vaan koulutusta. Tämä on yksi näkökulma miksi venäläinen vaihtaa sukunimensä suomalaiseksi.Kysymys on miten sen voisi estää tai lopettaa kokonaan. Eikös Suomi menetä tässä paljon ammattitaitoisia nuoria sekä hyviä veronmaksajia. Tällainen syrjintä kostautuu Suomelle. Ulkomailta saa reiluutta enemmän kuin Suomesta. Siellä ei katsota yhtä vahvasti ihon tai etnisyyden perusteella vain taidon ja tiedon mukaan. Loppujen lopuksi Suomessa työnantajalla on vapaa valinta palkata ketä se haluaa.
Onko hoitoala ja kuljetusala vain työ jonka saamme?
Näin se ei ole vaikka siltä joskus näyttää. Moni kuljettaja tekee lisäksi muuta. Tai moni hoitaja miettii kuinka jatkaa seuraavaa koulutusta tai edetä työssä.
Koskaan ei puhuta itse työllistyneistä nuorista, jotka myös työllistävät muita. Kyselin somalitaustaisilta, jotka olivat joutuneet vaihtaa oman alan. Miten työelämä Suomessa?He kertoivat, että joutuivat luopumaan omasta alasta ja siirtymään hoitoalalle tai kuljetusalalle. Moni nuori kertoo, että on joutunut vaihtamaan alaa kokonaan syrjinnän takia, vaikka on opiskellut paremman palka–alan.
Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmadin tutkimuksessa paljastuu selvä syrjintä. Tutkimuksessa lähetettiin 5 000 hakemusta eri nimillä. Somalialainen nimi oli viimeisin, joka kutsuttiin haastatteluun.
Tässä nähdään miksi nuoret mieluiten vaihtaa maisemaa, koska on joutunut koulutuksen tai työhaun syrjinnän kautta muuttamaan muualle. Toki onhan meitä monenlaiseksi. Löytyy lääkäristä, asianajajaa, poliitikkosta poliisiin asti. Se myös kertoo Suomen maasta paljon.
Musse Adam, 29-vuotias Suomessa kasvanut somalitaustainen journalistiopiskelija -
Kunnon somemelska
Sosiaalinen media on tämän päivän suurin media. Facebook, Instagram, Twitter, WhatsApp, Tinder, TikTok, Periscope. Näissä sekä muissa some-sovelluksissa ihmiset lähettävät kuvia, videoita, tekstejä, kommentteja ja informaatiota ympäri maailmaa ja tutustuvat täysin tuntemattomiin ihmisiin.
Vanhat kouluikäiset kaverit löytävät toisensa uudelleen, syntyy täysin uusia ystävyyssuhteita, rakkaussuhteita ja avioliittoja. Työpaikkoja, tapahtumia, juoruja ja uutisia haetaan somen kautta.
Voit olla kaikkiin yhteydessä koko ajan ja kaikkea informaatiota on helpompi löytää kuin koskaan.
Edellä mainitut asiat ovat somen hyviä puolia mutta onko siinä koko totuus?
Mietitäänpä.
Sosiaalisen median suurin kompastuskivi on valeinformaatio ja vihapuhe. Et voi sokeasti luottaa tuotettuun sisältöön.
Esimerkiksi Facebookilla on yli 2 miljardia käyttäjää, lähes kolmasosa maapallon väestöstä, ja sen valtavan informaatiotulvan kontrolloiminen ylläpidon voimin on tuhansien ihmisten kokopäivätyö. Mutta mitkä ovat ylläpidon ihmisten ohjesäännöt jota he noudattavat?
Facebook ilmoitti että on ystäväni syntymäpäivä. Lähetin hänen FB-sivustolleen syntymäpäiväkuvan jossa oli vähäpukeinen nainen. Ei kulunut kauaakaan kun kuva oli blokattu ylläpidon toimesta ”yhteisönormien vastaisena”.
Kohahdutin olkapäitäni ja lähetin ystävälleni onnentoivotukset ilman kuvaa. Arvatkaa hämmästykseni määrä kun huomasin sen saman kuvan myöhemmin Facebookissa parikin kertaa.
Facebookin, ja muiden some-medioiden käyttäjät, voivat vapaasti ilmiantaa sopimattomaksi mieltävänsä julkaisun. Joten onko sosiaalisen median sensuuri oikeasti ylläpidon käsissä vai onko yksittäisillä käyttäjillä sittenkin viimeinen sana?
Toinen huono puoli somessa on sen addiktoiva puoli.
Olen sitä mieltä että varsinkin nuoret uppoutuvat nettipeleihinsä, kännyköihinsä ja läppäreihinsä hautautuen koteihinsa. Oikeat ihmiskontaktit vähenevät ja nuorten masennus lisääntyy huolestuttavaa vauhtia.
Jättäkää kännykät välillä kotiin, menkää koputtamaan kaverinne ovelle ja lähtekää ulkojäille pelaamaan lätkää.
Kirjoittaja on 53-vuotias journalismin aikuisopiskelija Helsingistä.
-
Detroit Red Wings on aloittanut kauden 2019-20 erittäin heikosti ja lymyilee viimeisenä NHL:n sarjataulukossa.