• Tapaus Veijo Baltzar ja vaikenemisen tuhoisa kulttuuri

     

    Yksi heistä astuu esiin

    Suvilahti TBA 7.12.2019. Sateisen harmaa ilta. Räp-artisti Mercedes Bentson keikka, sekä Clare Quilty -kappaleen musiikkivideon ensiesitys. Vaikka tiedän jo mitä tuleman pitää, on silti vavahduttava kokemus, kun näen musiikkivideon ensimmäisen kerran ja kuulen Mercedes Bentson sanovan sen ääneen: “Olin yksi Veijo Baltzarin uhreista.”

    Palataan ajassa hieman taaksepäin. 

     

    Mistä kaikki alkoi

    Torstaina 21.11.2019 Helsingin Sanomat julkaisee tiedon: Helsingin käräjäoikeus on vanginnut kirjailija, kulttuurineuvos Veijo Baltzarin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Ystäväni (nuori mieshenkilö) kertoo minulle uutisesta hämmentyneenä. Hän on ollut itse alkuvuodesta 2019 mukana Baltzarin viimeisimmässä teatteriproduktiossa. Produktiossa mukana olleille kuitenkin ilmoitettiin ennen esitysten alkua, että kyseiselle esitykselle “Pohjolan manaus” ei saatu esitysaikoja, johtuen teatterin haastavasta tilanteesta. 

    Vangitsemisuutisen jälkeisenä sunnuntaina Helsingin Sanomat julkaisee laajan artikkelin otsikolla “Veijo Baltzarin kultti”. Juttua varten oli haastateltu peitenimillä kahdeksaatoista tyttöä tai nuorta naista, joilla on ensi käden kokemusta Baltzarin teatterista. HS:n selvityksen mukaan Baltzar on käyttänyt valta-asemaansa hyväksi ja käyttäytynyt ahdistelevasti nuoria tyttöjä ja naisia kohtaan jo vuosia. Hänen teatteriryhmänsä toiminnassa kerrotaan olleen kulttimaisia piirteitä. Jutussa paneuduttiin myös Baltzarin kontakteihin ja vaikutusvaltaisiin tuttaviin, joista useat olivat SDP:n riveistä. 

    Lähden mielenkiinnosta tutkimaan asiaa laajemmin. Kiinnitän huomiota myös faktaan, että Helsingin Sanomat on työstänyt omien sanojensa mukaan artikkelia yli vuoden, mutta poliisin esitutkinta tapaukseen liittyen alkoi vasta viikkoa ennen artikkelin julkaisemista. Mikä tässä kesti?

    Löydän myös YLE:n artikkelin vuodelta 1999: Helsingin käräjäoikeus vapautti taiteilija Veijo Baltzarin syytteistä paljon kohua herättäneessä Tampereen teatterikesäretkeä koskevassa jutussa.” 

    Jutussa kerrotaan kuinka Baltzar ja Teatterikorkeakoulun suunnittelijana työskennellyt Pekka Määttänen olivat syytteen mukaan käyttäneet virkamiesasemaansa väärin houkuttelemalla ympäripyöreillä lupauksilla kolme nuorta naista osallistumaan Tampereen teatterikesään suuntautuvalle retkelle. Käräjäoikeus tyytyi vain nuhtelemaan kumpaakin entistä virkamiestä, mutta hylkäsi syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta.

     

    Humakin tutkimus

    Vuonna 2012 Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) julkaisi hyvin kriittisen raportin kulttuurineuvos Veijo Baltzarin teatterin toiminnasta. Humakille oli annettu Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimesta tehtäväksi selvittää, oliko Baltzarin kehittämästä monikulttuurisesta kokemusperäisestä pedagogiikasta korkeakoulutasoisen opetuksen pohjaksi. 

    “Vahva auktoriteettiperustaisuus, johon yhdistyi ohjaustoiminnassa muun muassa ihailun, läheisyyden ja romantiikan tärkeyteen viittaavia elementtejä sisälsi selkeitä ristiriitoja muun muassa Humakin pedagogisten ja opettajan yleisten ammattieettisten lähtökohtien kanssa, tutkimusraportissa todetaan.”

    Raportin julkaisun jälkeen OKM lopetti yhteistyön Baltzarin kanssa, mutta myönsi edelleen hänelle avustuksia, esimerkiksi vuonna 2013 näyttelyyn romanien holokaustista.

     

    Vuonna 1996 aika oli toinen

    Tutkiessani Baltzariin liittyviä artikkeleita törmään sosiaalisessa mediassa leviävään Anna-lehden artikkeliin vuodelta 1996. Jutun otsikko on “Veijo Baltzar rakastaa itseään – ja nuoria naisia. Jutussa Baltzar kuvataan rehvakkaana naistenmiehenä. Hänen kommenttinsa ovat tasoa ”naiset ovat akkoja jo 25-vuotiaina”, ja tyttöystävä oli 17-vuotias. 

    Monet ovat sosiaalisessa mediassa raivona artikkelista. Muun muassa journalisti Samuli Suonpää kirjoitti Twitterissä, ettäAnna-lehti kasvatti naisia uhreiksi, ottamaan hyväksikäyttö merkkinä Miehen ihailusta”. Monet syyttävät toimittajaa tällaisen jutun kirjoittamisesta. Päätän lähestyä jutun kirjoittajaa, toimittaja Tuula Kasasta aiheen tiimoilta. Hän lupautuukin vastaamaan kysymyksiini. 

    Kasanen kertoo lähteneensä alunperin tekemään juttua siitä miten romaniväestöstä tullut sen ajan arvostettu kulttuurihenkilö ohjaa nuorisoteatteria. Jutusta muodostui kuitenkin aivan toisenlainen. Aika oli kortilla ja Baltzar halusi puhua itsestään ja rehvastella. Aihe ja tyyli vaihtui lennossa. 

     

    Kysyin Kasaselta mm. mitä ajatuksia hän toivoi artikkelin aikoinaan herättävän?

    “Artikkelista ajattelin, että nyt varmasti huomataan, miten hullu Baltzar on, että tulee paljon puhetta ja keskusteluja. Mutta kun lehti ilmestyi minusta tuntui, ettei kukaan ollut koko juttua lukenut, edes sanonut että äijähän on täysi sika. Lopputulos oli hiljaisuus. Petyin.”

    Entä nyt kun luet artikkelia mitä ajatuksia se sinussa herättää? 

    Olin aikani lapsi, lukijat olivat aikansa lapsia. Kulttuurihenkilölle sallittiin paljon enemmän kuin tavallisille ihmisille. Kuviteltiin, että taiteen tekeminen vaati ronskia otteita ja ”palavaa tunne-elämää”.  Manipulointikin ymmärrettiin usein vain ohjaajan kyvyksi saada näyttelijät parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Paljon heille annettiin anteeksi ja hyssyteltiin. Joskus pyöriteltiin vähän päätä. Mutta kukaan ei edes pyöritellyt päätä kun juttu ilmestyi.”

    Kasasen haastattelun jälkeen pohdin mikä on loppujen lopuksi kirjoittajan vastuu, entä lukijan?

     

    Nuoren miehen kokemus

    Tapaan ystäväni, nuoren miehen, joka oli joitakin kuukausia mukana Veijo Baltzarin produktiossa. Hän käyttää usein termiä “opetuslapset” puhuessaan Baltzarin ympärillä pyörivistä pidempään toiminnassa olleista naisista. Puhuessamme aiheesta näyttää selvältä keitä nämä naiset ovat, erityisesti kuka on Baltzarin kanssa pidätetty nainen, mutta jostakin syystä tämä on edelleen salassa pidettävää tietoa. 

    Kysyn mieheltä tuliko hänelle missään vaiheessa sellainen olo, että Baltzarin ja ”opetuslasten” toiminnassa oli jotain outoa? 

    “Amatöörinä ei osannut edes kuvitella jonkun toiminnan tai tekemisen ”outoutta” mutta olihan se hieman merkillistä kun VB:lle tuodaan vesipulloa, avataan ja suljetaan yms. Palvelu pelasi (tätä tekivät siis juuri ne jotka pidempään toimineet VB:n kanssa/opetuslapset). Aiheesta puhuttiin sivulauseissa muutamien kanssa. Mm. siitä kun ketään ei oikein kyseenalaistanut mitään VB:n sanomisia vaan kaikki oli aina oikein, vaikka ehkä sitä mieltä oikeasti ei oltukaan.”

     

    Aleksanterin teatteri, jossa Integraatioteatteri Baltzar toimi. Kuvaaja: Ilkka Jukarainen

     

    Clare Quilty

    Tavattuani nuoren miehen hän laittaa samana iltana viestiä ja kehottaa minua kuuntelemaan räp-artisti Mercedes Bentson Clare Quilty -kappaleen, ja palauttamaan mieleeni Helsingin Sanomien artikkelissa peitenimellä “Lumi” esiintyneen naisen kertomuksen. Kuuntelen kappaleen ja luen lyriikat vielä moneen kertaan. Siinä se kaikki on. Lukemattomia viittauksia jotka ovat suoraan yhdistettävissä Veijo Baltzariin. Kappaleessa joka on julkaistu kahdeksan kuukautta sitten. Toistan mielessäni uudestaan kysymyksen, mikä tässä kesti? 

    Koitan tavoitella Mercedes Bentsoa asian tiimoilta. Joitakin päiviä myöhemmin managerilta tulee viesti ja kutsu Clare Quilty- musiikkivideon julkaisutilaisuuteen Suvilahteen 7. joulukuuta. Tilaisuudessa Mercedes, oikealta nimeltään Linda-Maria Roine, vastaa myös kysymyksiin aiheeseen liittyen.

    Keikkapäivänä julkaistaan Helsingin Sanomissa artikkeli jossa Roine kertoo Veijo Baltzariin liittyvistä kokemuksistaan omalla nimellään.

    Illalla keikkapaikalla Suvilahdessa ei ole tungosta, ehkä nelisenkymmentä ihmistä ja muutama toimittaja. 

    On videon ensiesityksen aika. Pysäyttävä Clare Quilty -musiikkivideo on ohjaaja Aino Sunin käsialaa. Suni on ohjannut myös Roineesta kertovan dokumenttielokuvan Ei koskaan enää (2018). Videossa on karismaattinen kultinjohtaja, joka houkuttelee kulttiinsa nuoria naisia. Kultin johtaja näyttäytyy aluksi miellyttävänä isähahmona, mutta pikku hiljaa tulee esiin alistavampia piirteitä. 

    ”Me tytöt päädytään mun johdolla yhteen ja keksitään ratkaisu, joka on ehkä hieman rajumpi kuin tosielämässä” – Roine kuvailee videota Ylelle.

     

    Mercedes Bentso, Suvilahti TBA Kuvaaja: Saara Elo

     

    Esityksen jälkeen Roine vastaa kysymyksiin. Hän kertoo, että ei aluksi halunnut kertoa asiasta omalla nimellään, koska pelkäsi esimerkiksi uhrien syyllistämistä. Mutta kokee, että nyt kun Veijo Baltzar on vangittuna on asiasta paljon helpompi puhua. Roine kertoo myös kokevansa jonkinlaista kutsumusta puhua vaikeista asioista. Varsinkin jos hänen oma puheensa voi auttaa edes yhtä ihmistä joka on kärsinyt samanlaisista asioista. Hän kertoo myös saaneensa Veijo Baltzarin muilta uhreilta ja uhrien perheiltä kiitosta siitä että puhuu julkisesti asiasta.

    Mercedes ja kultin jäseniksi pukeutuneet tytöt nousevat lavalle esittämään Clare Quilty -kappaleen myös livenä. Tunnelma on käsinkosketeltavan latautunut.

    Mercedes laulaa kappaleen viimeisen fraasin näin:

    “You’re guilty, niin kuin Clare Quilty

    Veijo Baltzar”.

     

     

    Kirjoittaja on Saara Elo, radio -ja TV-journalismin opiskelija

    Saara Elo              Kuvaaja:  Jassu Dammert

     

     

     

     

     

     

  • Seurantajärjestelmä auttaa verensokerin mittauksessa

    Haastattelin Jarkko Hyvöstä, jolla on tämä sensori kädessä.

    Jarkko on 1 tyypin diabeetikko, joka sairasti tämän nuoresta asti. Hänen nuoruudessaan diabetes oli häpeän aihe, jos verrataan nykyaikaan. Silloin ei ollut yleistä tietoa sairaudesta kuin nykyään.

    Jarkkoa sairaus hävetti, kun joutui piikittämään tai ottaa sormenpäästä mitat. Hyvönen muistelee vaikeinta oli erilaisuuden tunne.

    Hän ei silloin nuoruus iässään osannut itse edes ymmärtämään mistä sairaus johtuu. Puhumattakaan siitä, että joutui kaikille selittämään.

    Nykyään hänellä on sensori jolloin ei hävetä ottaa sokeriarvot, mutta silti vähän hävettää kun joutuu pistämään.

    Jarkko Hyvönen kertoi, että sensori ei ole aina luotettava se saattaa lakata toimimasta joskus varsinkin talvella jos on kovat pakkaset. Fyysisessä työssä myös pitää olla tarkkana, ettei sensori vaurioidu. Tällaisen ongelmien välttämiseksi hän teippaa laitetta. Laite muuten kestää vettä ja saunomista hän kertoi.

    “Nuorena oli pahempaa, kun ihmiset luulivat, että olen nisti”, Hyvönen sanoo.

    Jarkkon mukaan sairaus itsessään ei ole vaikea, vaan hoitomuoto ja moni piikkien kantaminen.

    Hän muistelee, kuinka on joskus tyrinyt unohtamalla, mittauslaitteen jolloin joutui arvailuksi verensokeri.

    Tapauksia on muutama ja niistä hän on joutunut sairaalan asti. Hän tarkentaa tapauksiaan niin, että mittarit unohtuneet ja huvi reissulle lähdetty. Ei halua kokea sellaista uudestaan, tilanne oli vakava. Tarkemmin tapahtumasta hän ei haluaisi puhua. Hän on iloinen, että sensori nyt helpottaa paljon elämää.

    Hyvönen suostui esittelemään sensorin ja kuinka se toimii.Katsojan silmissä se on yksinkertainen, mutta se sisältää paljon lääketieteellistä ja outoja sääntöjä.

    SAIRAUDEN HÄPEMINEN JA SENSORIN HELPPOTTAMINEN SAIRAUTEEN

    Häpeä ei ole itsestään selvää, se voi esiintyä kriisi muodossa.

    Moni jotka lapsuus tai nuoruusiässä sairastuvat diabetekseen häpeävät sairauttaan, jolloin hoitaminen ei onnistu. Myös aikuisilla esiintyy häpeän tunne sairaudesta. Tällöin sairaus voi edetä pahemmaksi. Tämä ilmiö ei ole uutta, mutta sensorin vaikutus on.

    Sensori on helppo kun sillä voi mitata suoraan käsivarresta jolloin saa tarkan lukeman, vaikka se on 15min myöhässä. Uskon, että teknologia tulee tässäkin kehittymään, ja jatkossa saadaan saman tien sokeriarvot näkymään.

    Sensorit ovat olleet jonkin aikaa käytössä, mutta olivat kalliita, nykyään saa sovelluksen puhelimeen ja diabetestä sairastavan henkilön ei tarvitse mitata jatkuvasti sormenpäästä.

    Laite maksaa noin 50€. Siltikään kaikki eivät saa tätä laitetta. Ensiksi saavat diabeetikkolapset, sitten monipistoshoidossa olevat, jonka jälkeen tulee 1 tyypin db sairastavat ja harkinnanvaraisesti 2 tyypin db sairastavat. Esimerkiksi 1 tyypin db sairastavat saavat mittaustarvikkeet ilmaiseksi. Veronmaksajille tämä on noin 350-400e vuosi.

    Toimittajan: Musse Adam

     

  • AjankohtaistaHaastattelutVideot

    Haastattelu walkers bussin toiminasta

    Kesällä oli paljon keskustelua Vuosaaren nuorisosta ja se puhutti koko yhteisöä mediassa.
    Onneksi loppukesästä tilanne rauhoittui. Tässä videossa
    haastatteltavana on  Walkers bussin toimintavastaava Mika Rouvinen. Joka kertoo heidän toiminasta
    ja nuorisotyöstä.

     

    Toimittajana: Musse Adam

    Kommentit pois päältä artikkelissa Haastattelu walkers bussin toiminasta
  • HaastattelutHenkilöjututVideot

    Nuori ja valmis vanhemmaksi

     

    Äitiyslomalainen, imetysdieettaaja, bloggaaja ja somevaikuttaja Niina Mantere kertoo videossa hieman äitiydestä ja raskaudesta. Tämä nuori tehopakkaus kertoo myös mielipiteitään siihen pitäisikö lapsia hankkia nuorena vai vasta myöhemmin. Lisäksi sukelletaan hieman hänen bloginsa ”Ihan mamina” syntyyn ja hänen saamiinsa kommentteihin.

    Kommentit pois päältä artikkelissa Nuori ja valmis vanhemmaksi
  • Kun rahapelaaminen muuttuu ongelmapelaamiseksi – Pelirajat’on tukee rahapelaajia

    Rahapelaaminen on syvällä kulttuurissamme. Kuva: Ripsu Hongisto-Salmi

     

     

    Sosped-säätiön Pelirajat’on toiminta on suunnattu ongelmallisesti rahapelaaville sekä heidän läheisilleen. Haastattelussa puhutaan miltä rahapelaaminen näyttää nykypäivän Suomessa ja mitä ongelmalliselle rahapelaamiselle on tehtävä jatkossa. Vieraana Pelirajat’on toiminnan päällikkö Jari Hartikainen. Toimittajana Emma Lehtovuori.

    Kommentit pois päältä artikkelissa Kun rahapelaaminen muuttuu ongelmapelaamiseksi – Pelirajat’on tukee rahapelaajia
  • AjankohtaistaHaastattelutVideot

    Jousia Tuonenjoki – henkilö, joka ei ole mies tai nainen

    Mitä tapahtuu ihmisessä, joka ei koe istuvansa mihinkään sukupuoli roolitettuun muottiin? Mikä johtaa siihen ettei ihminen enää halua tulla määritellyksi normien mukaan, vaan päätyy ilmaisemaan itseään muunsukupuolisuuden kautta.
    Paula Malleus koosti monipuolisen video ja audio aineiston pätkäksi, joka vastaa tähän Jousia Tuonenjoen tarinan kautta.

    Toimittaja ja videomateriaali: Paula Malleus
    Kuvat: Aino Ahola

    Lisää toimittajasta: https://www.paulamalleus.com/

    Kommentit pois päältä artikkelissa Jousia Tuonenjoki – henkilö, joka ei ole mies tai nainen
  • Seksuaalinen häirintä ja vallan väärinkäyttö – haastattelussa yksi Tottumiskysymys -elokuvan ohjaajista Reetta Aalto

    Syyskuussa ensi-iltansa saanut suomalaisen Tottumiskysymys-elokuvan teko alkoi kolme vuotta sitten, jo vuosi ennen kansainvälisen metoo-kampanjan alkamista.

    Tottumiskysymys-elokuvassa seurataan kuuden naisen kohtaamia häirintä ja vallankäyttötilanteita.

    Elokuva on seitsemän ohjaajan yhteisteos ja tarinat perustuvat ohjaaja-käsikirjoittajien tosielämän havaintoihin.

    Haastattelussa yksi elokuvan ohjaajista, Reetta Aalto.

    Toimittaja: Pinja Kostiainen

    Kommentit pois päältä artikkelissa Seksuaalinen häirintä ja vallan väärinkäyttö – haastattelussa yksi Tottumiskysymys -elokuvan ohjaajista Reetta Aalto
  • ”Mutta silti me laulettiin koko ajan”- Englantilainen jalkapallokulttuuri vaikuttaa Suomessa

    OLSC Finlandin puheenjohtaja Iiro Romo kertoo rakkaudestaan Liverpooliin sekä huippujalkapalloon

    Continue Reading…

  • Mitä tapahtui Suomen tekstiiliteollisuudelle?

    Sari Karjalainen on pitkän linjan Tekstiili – ja muotialan ammattilainen ja moniosaaja, jolla on laaja näkemys siitä, mitä todella tapahtui vaatetusteollisuudellemme ennen 90-luvun lamavuosia – vai tapahtuiko jotain jo ennen sitä !?
    Haastattelu: Paula Malleus Kuva: Mirkku Merimaa

    Kommentit pois päältä artikkelissa Mitä tapahtui Suomen tekstiiliteollisuudelle?
  • Kahvilakultuuri Suomessa kahvilayrittäjän silmin


    Kahvilayrittäjä Taina Anttila kertoo näkemyksiään kahvilakulttuurin kehityksestä Suomessa. Anttilan luotsaama Ruuna Cafe & Store valittiin Vantaan neljänneksi parhaaksi kahvilaksi heti ensimmäisenä toimikautenaan. Mikä on menestyvän kahvilan resepti?

     

    Toimittaja: Iiro Hakaluoto

    Kuva: Arja Kangasniemi

Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi https://tntark.dk/viase.html https://luhmo.fi/cialisdk.html https://sbksweden.se/cialisfi.html Comprar Flagyl sin receta Köpa Cialis på nätet