-
Raportit paljastavat kuluneen vuoden sademetsätuhot suurimmaksi lähes vuosikymmeneen. Brasilian presidentti syyttää tuhoista Hollywood-tähti Leonardo DiCapriota.
Kuvituskuva: Amazonin sademetsä. Kuvaaja Arja Kangasniemi. Brasilian kansallinen avaruustutkimusinstituutti INPE on julkaissut tilaston, joka paljastaa Amazonin sademetsää tuhoutuneen 10 100 neliökilometriä vuoden pituisen mittajakson sisällä. INPE:n tuottama raportti pohjautuu satelliittikuviin.
Vuoden sisällä tapahtuneet rajut metsäpalot Brasiliassa ovat olleet suuri tekijä sademetsien tuhoutumisessa. Tämän vuoden metsäpalot ovat olleet tuhoisimmat sitten vuoden 2010.
Heinäkuuhun mennessä Amazonin sademetsän raportoitiin tuhoutuneen jo 10 000 neliökilometriä. Vastaavia lukuja on mitattu viimeksi vuonna 2008, jolloin metsätuhon kooksi arvioitiin noin 12 000 neliökilometriä. Vuoden 2019 metsätuhon nopeutta voidaan verrata kahden jalkapallokentän kokoisen alueen tuhoutumiseen joka minuutti. Amazonin sademetsistä 60% sijoittuu Brasiliaan.
Aiemmin Brasilia kieltäytyi avusta
Brasilian oikeistolaispresidentti Jair Bolsonaron tiedetään vahvasti tukevan metsien raivausta maatalouskäyttöön ja kannattavan kaivostyömaiden lisäystä.
Bolsonaron ympäristöpolitiikka aiheuttaa pahennusta myös Euroopassa. G-7 maat tarjosivat Brasilialle elokuussa metsäpalojen sammuttamiseen apua 20-miljoonan euron edestä. Brasilian hallitus kuitenkin kieltäytyi silloin avusta. Bolsonaro syyttää metsäpaloista kansalais- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen lisäksi Hollywood-tähti Leonardo DiCapriota.
Bolzonaron mukaan DiCaprio on lahjoittanut rahaa ympäristöjärjestöille Amazonin polttamisesta. Bolsonaron väitteille ei ole todisteita.
DiCaprio kommentoi tapausta seuraavasti Instagramissa: “Tällä Amazonin kriisin hetkellä, tuen Brazilian kansalaisia, jotka työskentelevät luontonsa ja kulttuuriperintönsä suojelemiseksi.”
Amazonin sademetsät sitovat itseensä suuren osan ilmaston hiilidioksidista ja päästävät sen happena ulos. Amazonin on arvioitu poistavan 20 – 25% ilmakehämme hiilidioksidista.
Henna Korhonen
-
Jussi, Veikko ja Samuli ennakoivat tulevia U20-kisoja. Pelaajat käydään tarkasti läpi ja puhutaan myös kovimmista kilpakumppaneista! Continue Reading…
-
Gordie Howe, Wendel Clark ja Bob Probert ovat kautta aikojen pelätyimpiä hyökkääjiä NHL:ssä, mutta heidän pelitapansa on katoamassa.
-
Playlist:
In Deep – Charlie Sexton
Playin with the Boys – Kenny Loggins
Elämä On Juhlaa – Pauliina Kokkonen
Nousta Maasta Olla Vapaa – Pauliina Kokkonen
Higher Love – Steve Winwood
Iloisessa aamussa nautitaan mm. 80-luvun musiikista, pohditaan perjantai 13. päivään liittyviä fobioita, fiilistellään Top Gun elokuvaa ja jaetaan Lucian-päivän menovinkkejä.
Studiossa ihana artistivieras Pauliina Kokkonen.
Pauliina Kokkonen Kuvaaja Susanne Salin 
Studiossa vieraana muusikko Pauliina Kokkonen Kuva Susanne Selin 
Pelastusarmeijan perinteinen joulupata keräys alkaa tänään. Kuvaaja Ripsu Hongisto-Salmi -
Vuoden 2019 Linnan Juhlien teema oli tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu. REMAKE Ekodesign valmisti tänä vuonna neljä pukua kierrätysmateriaaleista itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle.
11.12.2019 klo 09.30 @Jesse Ryynänen
Saana Tynin puvun siivousliinoista tehty ruusuke-elementti valmistettiin käsityönä. Kuva: Aino Ahola
REMAKE Ekodesignin Ompelijamestari Paula Malleuksen mukaan kaikki tänä vuonna heille tulleet pukutilaukset itsenäisyyspäivän Linnan Juhliin olivat jokainen omanlaisiaan prosesseja suunnittelun ja työmäärän sekä yhteistyön ja kommunikaation osalta.
Valmistetut puvut tulivat vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelälle, siivousyritys Koti Puhtaaksi Oy:n toimitusjohtaja Saana Tynille, torniolaisen kaivosyritys Tapojärvi Oy:n toimitusjohtajalle Mari Pilvennölle sekä edellisen pääministeri Antti Rinteen puolisolle Heta Ravolainen-Rinteelle.
Malleus arvioi, että verrattuna vaikkapa hääpukuun tai artistin esiintymisasuun on itsenäisyyspäivän vastaanotolle valmistettavissa iltapuvuissa mietittävä erityisen tarkkaan puvun käyttäjän oman persoonan ja brändin lisäksi myös laajemmin esimerkiksi hänen edustamansa yrityksen arvoja ja imagoa.
Sen lisäksi, että puvun toivotaan istuvan miellyttävästi päälle on sen myös edustettava henkilön itsensä lisäksi hänen taustallaan olevaa yritystä tai organisaatiota.
Itsenäisyyspäivän vastaanotolla käytettävän puvun työprosessissa on kolme pääasiallista elementtiä joiden välinen kompromissi näkyy lopputuloksessa.
”Pitää pystyä pelaamaan vaatteen muodon, materiaalin sekä materiaalin taustan ja sen välittämien arvojen välillä”, Malleus Toteaa.
Lisähaastetta työprosessiin voivat lisätä myös pukutilauksen taustalla olevat erilaiset yhteistyökumppanit. Malleuksen työstämistä puvuista esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelän puvun taustalla ovat kestävää hyvinvointia edistävä Jatkumo Ry sekä Suomen Kansallismuseo.
Materiaalien osalta on mietittävä joissain tapauksissa myös tekijänoikeuksia, kuten Kivelän puvussa käytetyn banderollielementin osalta, joka oli osa Nick Brandtin juuri päättynyttä näyttelyä Kansallismuseossa.
Remake Ekodesign valmisti yhteensä neljä pukua vuoden 2019 Linnan Juhliin. Kuva: Josefiina Turkulainen
Saana Tynin pukutilaus oli esimerkki siitä, miten toimivalla kommunikaatiolla on merkitystä jo pukua suunniteltaessa ja toteutettaessa alusta loppuun. Yhteisen näkemyksen löytyminen helpottaa työprosessia kokonaisuudessaan. Koti Puhtaaksi Oy:n toimitusjohtajan ehdotukset pukunsa ulkomuodosta olivat saaneet epäröivän tyrmäyksen muualla ennen päätymistään REMAKE:n ompelijamestarin työpöydälle. Malleuksen ideasta lähdettiin toteuttamaan pukuun kiinnostavana yksityiskohtana myös vanhoista siivousmopeista tehtyä turkkia. Taustalla tämänkaltaisten kokeilevien ideoiden karttamiseen voi olla usein pelko itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kaltaisten arvokkaiden tilaisuuksien pukeutumisetiketin rikkomisesta.
Yleisesti ottaen puvun suunnittelu ja toteutus on lopulta erinäisten sattumusten summa, jossa on taustalla vahva ammattitaito, selkeä visio ja luotto omaan tekemiseen.
”Monesti tällaisetkin puvut konseptoivat ikäänkuin itse itsensä, kunhan osaa pysyä kuulolla heti suunnittelutyön alusta lähtien”, Malleus kertoo.
Vuoden 2019 yrittäjäpalkinnon saaneen teollisen kiertotalouden edelläkävijän, torniolaisen kaivosalan perheyritys Tapojärvi Oy:n toimitusjohtajan Mari Pilvennön puvusta puhuttaessa, Malleus myös muistuttaa, että kyse on loppupeleissä kokonaisuudesta. Pukutilauksen tehnyttä pyritään ohjeistamaan ja auttamaan myös esimerkiksi korujen ja kampauksen suunnittelussa jotta ne saadaan sovitettua osaksi valmiin puvun luomaa teemaa.
Joidenkin iltapukujen pohjana Malleus käytti kierrätysasemalta saamiaan vanhoja hääpukuja. Kuva: Josefiina Turkulainen
”Jouduin myös ensimmäistä kertaa pysähtymään ja miettimään ennen Marin tilaukseen tarttumista omaa arvopohjaani, kun kyse oli kuitenkin kaivosalan yrityksestä. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen ettei kaivosala ole mihinkään häviämässä, joten on tärkeää nostaa esiin myös positiivisia esimerkkejä alalta”, Malleus sanoo.
Perusteellisella suunnittelupalaverilla asiakkaan kanssa mahdollistuu luottamuksen synnyttäminen sekä yhteisen vision löytäminen. Tällöin puvun toteuttaminen helpottuu ja vaatteen valmistajan on mahdollista ehdottaa tarvittaessa myös vaihtoehtoisia toteutustapoja.
Kierrätystekstiilien näkyvyys linnassa ei Malleuksen mukaan ole enää vain ohimenevä trendi vaan seuraa maailmanlaajuista muutosta ilmastonmuutoksen keskellä johon liittyy tekstiili- ja muotialalla merkittävällä tavalla pikamuodin ja halpatuotannon synnyttämä hallitsematon tekstiilijätteen määrä.
”Me kertakaikkiaan ehdytämme tämän meidän maapallomme ja siinä sivussa myös itsemme jos kyse olisi pelkästä trendistä, Malleus toteaa”.
-
Sosped-säätiön alla toimiva Itä-Helsingin Kulttuuripaja Kupla vietti avajaisiaan marraskuun lopulla. Vertaisohjaajaksi koulutettuja on jo kuusi.
Kulttuuripaja Kuplan toimitilat ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella ja kivenheiton päässä Puotilan metroasemalta. Kulttuuripaja Kuplan kävijöiden ja vertaisohjaajien lisäksi avajaisiin oli kutsuttu Sosped-säätiön ammattilaisia. Taustalla pyöri reaaliajassa Sosped-säätiön Mieletöntä Valoa-hankkeen nuorten aikuisten tekemä pop up- radio-ohjelma ja tarjolla oli seisovan pöydän herkkuja.
Kulttuuripaja Kuplan toiminta pohjautuu kulttuuripajamalliin, jossa keskitytään osallistujien voimavaroihin ja vahvuuksiin. Kulttuuripajamalli mahdollistaa myös uuden oppimisen. Kuplan kohderyhmään kuuluvat helsinkiläiset 18-35 -vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on jokin mielenterveyden haaste. Diagnoosia ei vaadita. Toiminnassa keskitytään saamaan onnistumisen kokemuksia kivan ja mielekkään yhteisöllisen ryhmätoiminnan kautta. Samalla omat voimavarat vahvistuvat.
Vertaisohjaajan työkirjaan tutustumista. Kuva: Susanne Salin Kulttuuripajalla voi kouluttautua vertaisohjaajaksi
Vertaisohjaajien ohjaamien ryhmien teemoissa vain luovuus on rajana. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta, eikä mitään ennakkotaitoja tarvita. Kulttuuripaja on syrjinnästä vapaa matalan kynnyksen paikka.
Kulttuuripaja Kupla tarjoaa puitteet, joissa jokainen osallistuja voi halutessaan kokeilla erilaisia toiminnallisia ryhmiä, kuten lautapelejä, sisustamista, askartelemista, kirjoittamista, luovaa valokuvausta ja musiikillista toimintaa. Musiikin tekemiseen on hyvät puitteet, sillä Kuplalla on käytössään kerran viikossa laadukas studio, jossa voi tehdä esimerkiksi rap-musiikkia tai soittaa musiikkia bänditilassa.
Lautapeli-iltapäivä. Kuva: Susanne Salin Kulttuuripaja Kuplan kävijä voi halutessaan hakea vertaisohjaajakoulutukseen, jonka suorittamisen jälkeen on mahdollista alkaa ohjata omaa harrasteryhmää. Kukin vertaisohjaaja päättää ryhmänsä teeman itse. Vertaisohjaajakoulutuksia järjestetään noin kaksi kertaa vuodessa.
Sosped-säätiö kannustaa nuoria aikuisia löytämään vahvuutensa vertaisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Sosped-säätiö, jonka alla kulttuuripajat toimivat, toimii turvatakseen ihmisten tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan ja yhteisöihin. Sosped-säätiön tavoitteena on keskittyä sellaisten ihmisryhmien tukemiseen, jotka ovat ajautuneet elämässään erilaisiin haasteisiin tai jääneet ilman julkista tukea. Sosped-säätiön kulttuuripajatoiminta pyrkii vahvistamaan nuorten aikuisten omia voimavaroja sekä kannustaa heitä ohjaamaan toisia vertaisiaan samassa ikäryhmässä. Kulttuuripajatoiminnassa yhdessä tekemisen hengellä on merkitystä.
Emma Lehtovuori -
Kuva: Juls Sanchez Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta keräsi lokakuussa 2019 tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja se etenee eduskuntaan. Puolueiden kannat ovat kaksijakoiset ja yksittäisten poliitikkojen henkilökohtaiset mielipiteet kannabiksen dekriminalisoinnista eriävät laidasta laitaan.
-
ANTISEMITISMI NOUSUSSA MAAILMALLA
Helsingin juutalainen hautausmaa. Kuva: Arja Kangasniemi / ViJo Juutalaiset ovat koko tunnetun ihmiskunnan historian vainotuin uskonto- ja ihmisryhmä.
Antisemitismistä väitellyt tutkija Paavo Ahonen kertoo että yksi suuri syy antisemitismiin on ollut kristinusko. Kun kristinusko erosi juutalaisuudesta, tarvittava pesäero tehtiin mustamaalaamisen voimin.
600-luvulla syntynyt islam yhdessä katolisen kirkon kanssa toivat antisemitismin 1930-luvulle jossa kansallissosialismi otti siitä kaikkien tiedossa olevan kauhistuttavan kopin.
74 vuotta sitten toisen maailmansodan päätyttyä holokaustin kauheudet tallennettiin, Nurnbergin oikeudenkäynnit televisioitiin ja keskitysleirit avattiin museoiksi että tulevilla sukupolvilla olisi tietoa mitä tapahtui ja miten vastaanvanlainen kansanmurha olisi tulevaisuudessa vältettävissä.
“Tänään antisemitismi on vahvimmillaan sitten 30-luvun ja nousee kohisten Euroopassa ja koko maailmassa”, kertoo Paavo Ahonen Helsingin Sanomille.
“Nyt taas ihmisten muisti pettää ja näitä asioita aletaan elää uudelleen” Suomen juutalaisen seurakunnan ylirabbiini mainitsee Helsingin Sanomille.
Helsingin Sanomat uutisoi maaliskuussa 2019, että Ranskassa 20 prosenttia 18-34 vuotiaista eivät ole ikinä kuulleet Holokaustista.
Adolf Hitlerin synnyinmaassa Itävallassa vastaava luku on 12 prosenttia ja 40 prosenttia aikuisista etteivät tiedä holokaustista paljoakaan.
Saksassa antisemitistiset rikokset lisääntyivät viime vuonna 10% ja fyysiset hyökkäykset juutalaisia kohtaan 60%.
Myös vanhat henkiin heränneet stereotypiat juutalaisista sekä Israelin valtio ja sen toiminta ovat osasyitä antisemitismin nousuun.
Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentin Mikko Ketolan mukaan äärivasemmistolaiset ovat myös antisemitistisiä; 1800- luvulla syntynyt sosialismi piti juutalaisia kapitalisteina, ja juutalaiset kokivat äärimmäistä häirintää Neuvostoliitossa josta se siirtyi aatteellisena perintönä vasemmistolaisille ryhmille,
Suurin yksittäinen syy juutalaisvihan nousuun Euroopassa on ollut vuoden 2015 pakolaiskriisi muslimimaista: Syyriasta, Irakista ja Afganistanista.
Suomen Kuvalehti vuoden 2018 elokuun artikkelissaan mainitsee että arabiankielisillä uutiskanavilla juutalaisviha on jokapäiväistä. Jo pienille lapsillekin suunnatuissa ohjelmissa juutalaisia mustamaalataan jatkuvalla syötöllä.
Helsingin Sanomat raportoi 1.3.2019, että Ranskassa juutalaisvastaiset teot nousivat yli 75 prosenttia ja Saksassa juutalaiset vanhemmat ovat alkaneet sankoin joukoin huolestua lastensa ja perheidensä turvallisuudesta. Tästä syystä Saksassa ja Ranskassa haastatelluista juutalaisista peräti 44 prosenttia harkitsee muuttavansa Israeliin.
Hassan Nasrallahin, Hizbollah terroristijärjestön johtajan, lausunto vuodelta 2014 saattaa sittenkin olla totta tulevaisuudessa;
“If all the Jews gather in Israel, it will save us the trouble of chasing them down around the world.”
Antisemitismi eli juutalaisvastaisuus, tarkoittaa vihamielistä suhtautumista juutalaisiin heidän uskonsa tai kansallisuutensa takia, nostaa jälleen päätänsä ympäri maailmaa.
teksti: Sami Häkkinen HEO Kansanopisto
RTV linja
Lähteet:
Helsingin Sanomat
YLE
CNN
Jerusalem Post
Seurakuntalainen
Suomen Kuvalehti
MTV
-
Lasten Päivän Säätiö jakoi jälleen miljoona-avustuksen Peacock-teatterissa järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa torstaina 28. marraskuuta. Vuoden 2019 avustussumma oli kokonaisuudessaan huikeat 4,5 miljoonaa euroa.
Hupikausi huipentuu vuosittain Linnanmäki Gaalan avustusten jakoon, jossa kauden aikana kerätyt varat lahjoitetaan lastensuojelutyölle. Avustuksen järjestöille luovuttivat Lasten Päivän Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Penttilä yhdessä Lastensuojelun keskusliitto ry:n puheenjohtajan, Pentti Arajärven kanssa.
Avustuksen vastaanottivat tuttuun tapaan Lasten Päivän Säätiön perustaneet kuusi lastensuojelujärjestöä: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja turvakotien liitto, Parasta Lapsille, sekä Pelastakaa Lapset.
kuva: Hanna Viljaranta Yksi kauden merkittävimmistä kohokohdista oli uuden Taiga-vuoristoradan valmistuminen kesäkuussa. Taiga valittiin jopa Euroopan parhaaksi vuoristoradaksi ja palkittiin vuoden parhaana ratalaitteena Park World Excellence Award -palkinnolla, sekä European Star Award -palkinnolla. Taigan siiville uskaltautui kauden aikana yli 400 000 hurjastelijaa, eli laitteen suosio oli huikea!
– Se projekti saatiin hienosti maaliin ja uskon, että sillä omalta osaltaan tulee olemaan merkittävä vaikutus pitkällä tähtäimellä Linnanmäen toiminnan kehittämiseksi, jotta me voidaan yhä enemmän ansaita rahaa tähän hyvään tarkoitukseen, eli lastensuojelutyöhön, Hannu Penttilä totesi muistellessaan Taiga-projektin etenemistä.
Lasten Päivän Säätiön pääasiallisena tarkoituksena on kerätä varoja suomalaiseen lastensuojelutyöhön, eli jokainen Linnanmäellä vieraillut huvipuistokävijä on tänäkin vuonna osallistunut omalta osaltaan kuluneen kauden hyväntekeväisyysavustuksen kerryttämiseen.
Vuoden 2019 huvittelukauden aikana Linnanmäellä vieraili ennätykselliset 1,2 miljoonaa huvittelijaa.
Elina Ketonen
-
Ajankohtaista / Kolumnit / Tekstit / Urheilu / Uutiset
Laatupelaaja Liigassa ei merkitse NHL:ssä juuri mitään, mutta mahdollisuudet Turusella ovat silti erinomaiset.