• 77 vuotta talvisodan päättymisestä

    Tänään on vietetty talvisodan päättymisen muistopäivää. Sodan päättymisestä on tänään tullut kuluneeksi 77 vuotta. Talvisota loppui 13.3.1940 ja se kesti 105 päivää.

    Päivää on juhlistettu tänään ympäri Suomea muunmuassa Helsingissä Temppelinaukion kirkossa järjestetyssä Sininen hetki -konsertissa.

     

  • Uudenkarhea keskipäivä ma 13.3

    Päivän UKK juontaja, Tiina Ryynänen

    UKK1303_podcast

    Viikon ensimmäisessä Uudenkarheassa keskipäivässä fiilisteltiin uutta Haloo Helsinkiä ja JVG:tä. Uusimmat hitit pääsi kuunteluun. Juontajana Tiina Ryynänen ja tuottajana Juha Kyyrö.

  • Herätyskello 13.3.2017

     

    Iloa ja positiivisuutta maanantaiaamuun saivat juontajat Pauliina Herronen ja Juha Danson. Uutiset ja sään toimitti Suvi Kosunen.

    Juha kertoo Nepalista positiivia kokemuksiaan, mutta päivän positiivari tulee Raumalta.  Kuuntele juontajien unelmat ja koe uusi ohjelmaosio Dansonin lempeät löpinät.

    Kommentit pois päältä artikkelissa Herätyskello 13.3.2017
  • Kahvitauon kissaeläinten karjaisut 13. 3. 2017

    Maanantain Kahvitauossa juontajat Anna Laine ja Ellen Tuomaala pohtivat ammatteja ja kouluttautumista sekä ottavat yhteyttä Lauri Kujanpäähän, joka tarjoilee kuulumisia Korkeasaaren Kissalaaksosta. Lisäksi ohjelmassa Suomisata-osuus jossa tänään käsiteltiin sotavuosia. Uutiset luki Helvi Jääskeläinen.

    Juontajat Ellen ja Anna
    Jellona vaanii reportteria
  • Radio Trombit parhaat palat 6.3.-10.3.2017

     

    Ensimmäinen Trombit- viikko on takana ja puhetta radioaalloilla riitti, jos jonkinmoisesta aiheesta. Kaiku teki tepposensa Herätyskellossa, Ajatushatussa väiteltiin sinkkuudesta ja parisuhteesta ja Kahvitaukoa puhutti sipulit. Virittäydy taajuudelle ja kuuntele mitä uusi viikko tuo tullessaan. Luvassa Suomi 100 -ohjelmaa, reportaaseja, ammattihaastatteluja, Random Radiota ja mielenkiintoisia keskusteluja!

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa Radio Trombit parhaat palat 6.3.-10.3.2017
  • Päivän menovinkki: Huutokonttori

    Päivän menovinkki: Huutokonttori

     

    Tammikuussa Jätkäsaareen avattu Huutokonttori -baari luottaa Suomi-nostalgian voimaan.

    Continue Reading…

  • Kahvitauko 10.3.2017

    Studiossa viihdyttivät Suvi Kosunen ja Johnny Björninen. Uutiset ja sään tarjosi Henri Näre. Reportteri Anna Laine sivisti kuulijoita mielenkiintoisella näyttelyllä Ateneumin taidemuseossa. 

    Tiedätkö mikä on kalsarikännin syvin olemus ja filosofia? Onko toisella juontajista kaipuutauti? Millaista oli Suomessa 1930-luvulla? Kuuntele.

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa Kahvitauko 10.3.2017
  • Karkotetut-projekti voitti Visuaalisen journalismin palkinnon

    Visuaalisen Journalismin Kilta ry jakoi Suomessa ensimmäistä kertaa jaetun Visuaalisen journalismin palkinnon. Palkinnon sai Karkotetut projekti. Karkotetut kertoo Euroopasta häädettyjen ihmisten tarinan, heidän maahan tulosta aina maasta häätämiseen ja sen jälkeiseen elämään. Euroopasta häädetään vuosittain yli 160 000 ihmistä ja Karkotetut antaa näille ihmisille äänen.

    Karkotetut-projektiin osallistui toimittaja Kaisa Viitanen, valokuvaaja Katja Tähjä, graafikko Anne-Mari Ahonen, tutkija Niina Vuolajärvi, teatterintekijä Elina Izarra, valokuvaaja Laura Oja, graafikko Anna Mattson, toimittaja Anne Ignatius, toimittaja Johanna Kippo ja tutkija Jukka Könönen.

    Projektiin sisältyy mm. tietokirja, näyttely, teemailta, näytelmä ja seminaari.

    Kilpailun rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö ja palkinto on 10 000 euron arvoinen. Kilpailuun osallistui kokonaisuudessaan 105 työtä.

    Lauri Penttinen
  • Helsinki Sauna Day 11.3.2017

    Lauantaina 11.3. järjestetään Sauna Day -tapahtuma, jonka tarkoituksena on avata ovet Helsingin lukuisiin saunoihin. Päivän aikana yksityiset ihmiset, yritykset ja yhdistykset voivat järjestää saunoissaan maksuttomia saunavuoroja, joiden aikana halukkaat voivat käydä saunomassa. Hankkeen takana ovat Yhteismaa ry, Visit Helsinki ja Löyly.

    Avoimena olevia saunoja voi etsiä tai oman saunansa voi ilmoittaa mukaan osoitteessa http://www.helsinkisaunaday.fi/.

     

  • Valheelliset valokuvat

    Selaat kuvia Instagramissa ja kadehdit muiden käyttäjien täydellistä ihoa ja vatsalihaksia. Näet kuvia ystäväsi asunnosta ja haluaisit itsekin asua samanlaisessa siistissä, valoisassa  ja isohuoneisessa talossa. Matkaesitteessä paratiisisaaren vesi on niin turkoosia, että itkettää. Tuttu tilanne?

    Ei varmaankaan tule suurena yllätyksenä, että valokuvien avulla valehdellaan jatkuvasti. Silti jatkuvasti kasvavan kuvatulvan keskellä monet unohtavat kuvien kriittisen lukutaidon ja uskovat sokeasti näkemäänsä. Valokuvien avulla on pyritty vaikuttamaan ihmisten mielikuviin läpi historian muun muassa sotapropagandassa. Kuvia on esimerkiksi lavastettu tai niistä on poistettu asioita, jotta haluttu näkökulma on voitu tuoda kuvan avulla ilmi selkeämmin.

    Nykyään kuvan käyttö vallan välineenä on hienovaraisempaa. Tekniikan kehityttyä kuviin voidaan tehdä muutoksia, joita katsojan on erittäin vaikeaa huomata. Valokuvat näyttävät aidoilta ja katsoja luulee helposti kuvan kertovan totuuden, minkä vuoksi kuvan luomaa mielikuvaa on vaikea vastustaa. Koska uskomme aina sen mitä omin silmin näemme, pidämme myös valokuvia tosina, jopa tekstiä luotettavampana tietolähteenä.

    Valokuvia katsellessa on muistettava, että kuva ei ole koskaan todellisuutta. Kun oppii ymmärtämään valokuvan rakentumisen periaatteet, on kuvia helpompi lukea ja arvioida niiden luotettavuutta. Vähitellen kehittyy kyky katsella valokuvia kriittisesti, jolloin pystymme suojaamaan itseämme ulkopuolisten luomilta mielikuvilta ja vallankäyttöyrityksiltä. Tärkeintä on ymmärtää valokuvaajan tekemien valintojen vaikutukset kuvaan sekä kuvamanipulaation käyttötavat.

    Kuvan tulkinta on hyvä aloittaa kuvaustilanteessa tehtyjen valintojen pohdinnalla. Valokuvaan ei pysty sisällyttämään kaikkea, mitä silmä näkee kolmiulotteisesti ympärillämme. Siksi valokuvanottohetkellä kuvaaja suunnittelee rajauksen, joka tukee kuvan haluttua sanomaa. Kuvaaja päättää, mitä katsojalle näytetään ja mitä jätetään näyttämättä. Rajaus voidaan tietoisesti tehdä siten, että kuvan merkitys muuttuu aivan täysin. Rajauksen lisäksi myös muut kuvaushetkellä tehdyt valinnat vaikuttavat kuvaan. Kuvakulma, käytetty linssi, aukon koko, valon hyödyntäminen ja suljinajan valinta liittyvät kaikki lopullisen valokuvan tunnelmaan. On hyvä ymmärtää, että myös kuvaushetken valinta vaikuttaa suuresti valokuvan viestiin. Valokuva tallentaa suljinajasta riippuen useimmiten vain sekunnin murto-osien hetkiä todellisuudesta. Jos esimerkiksi kuvataan ihmistä kokouksessa, voidaan ottaa kuva juuri sillä sekunnilla, kun hän sattuu vilkaisemaan ikkunasta ulos. Tällöin valokuvan kautta voidaan luoda illuusio ihmisestä, joka ei jaksa keskittyä kokouksessa.

    Rajauksella voidaan vaikuttaa kuvan tunnelmaan ja katsojan käsitykseen ympäristöstä.

    Kuvaushetken valintojen lisäksi valokuviin vaikutetaan kuvankäsittelyn avulla. Käsittely voidaan jakaa kuvamuokkaukseen ja kuvamanipulaatioon. Kuvamuokkausta tarvitaan lähes aina, sillä teknisistä seikoista johtuen kamera ei toista juuri mitään ihmissilmän tavoin. Muokkauksessa muutetaan kevyesti kuvan sävyjä, kontrastia tai poistetaan linssistä aiheutuvia vääristymiä. Tällöin saadaan kuvasta enemmän todellisuutta vastaava. Laajemmassa kuvamanipulaatiossa puolestaan muutetaan kuvan esittämää totuutta. Kuvasta voidaan poistaa asioita tai siihen voidaan lisätä kohteita. Mainoskuvissa tämä näkyy selvimmin: ihmiset seisovat vetten päällä, kahvikupit leijuvat ilmassa, ihosta tulee virheetön ja hampaat oikenevat. Muokkauksia voidaan tehdä niin hienovaraisesti, että kuvat on helppo uskoa tosiksi, joten selaamalla naistenlehtiä saa hetkessä kehitettyä itselleen kasan ulkonäköpaineita. Onkin sanottu, että ennen photoshopia olimme kaikki kauniita.

    Pienimuotoisellakin kuvamanipulaatiolla voidaan muuttaa ihmisen ulkoista olemusta.

    Säädelläänkö kuvien muokkausta lainkaan? Journalistisessa työssä valvotaan kuvien muokkausta. Suomessa Julkisen sanan neuvosto huolehtii uutiskuvien muokkausta koskevista rajoituksista ja sääntöjen noudattamisesta. Kuvien on oltava totta eikä kuvien sisältöä saa muuttaa millään tavalla. Useimmat valokuvaajat noudattavat näitä ohjeita mukisematta, sillä uutiskuvaa pidetään ”pyhänä” ja koskemattomana. Yleisön on voitava luottaa uutiskuvan aitouteen, sillä muuten menetettäisiin journalistisen työn perusta. Valvonnasta huolimatta myös muokattuja uutiskuvia esiintyy ympäri maailman jatkuvasti. Esimerkkinä voidaan mainita vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskuista julkaistut kuvat, joissa kaksoistornien savupilviä oli tummennettu ja dramatisoitu. Vuonna 1994 Time-lehti puolestaan julkaisi murhasta tuomitun O. J. Simpsonin kuvan, jossa Simpsonin ihoa oli tummennettu. Time-lehden muokkaus tuomittiin rasistisena tekona. Vuosittain järjestettävässä arvostetussa World Press Photo -kilpailussakin hylätään jatkuvasti osallistujia kuvamanipulaation vuoksi.  Monet lehdet ovatkin alkaneet vaatia kuvaajia kuvaamaan raakakuvien sijaan jpg-kuvia, jolloin kuvien laaja muokkaus ei ole niin helppoa.

    Onko lapsi laskemassa mäkeä ypöyksin? Rajausta, kuvakulmaa ja kuvaushetkeä muuttamalla valokuvaaja saa kuvattua erilaisia kuvia samasta tilanteesta.

    Puhtaiden uutiskuvien ulkopuolella ei kuvamuokkauksen valvontaa ole lainkaan. Mainoskuvauksessa tärkein päämäärä ei edes ole totuuden kertominen. Meikkimainoksen avulla pyritään saamaan katsoja tuntemaan itsensä epävarmaksi itsestään ja sen vuoksi ostamaan mainostettu tuote.

    Jokaisen on hyvä kehittää omaa valokuvien lukutaitoaan.  Kuvia oppii lukemaan kuvaamalla itse ja katselemalla muiden ottamia valokuvia. Vähitellen kehittyy kyky ajatella kriittisesti. Kuvaa kannattaa aina tarkastella varauksella, jos kuvan avulla pyritään tarkoitushakuisesti esittämään jokin näkökanta. Kannattaa myös olla tarkkana kuvan kontekstista eli liittyykö kuva lainkaan tapahtuneeseen. Kuvista voi myös yrittää etsiä korjausjälkiä ja merkkejä useamman kuvien yhdistämisestä, kuten epäloogisia vääristymiä ja varjoja, kloonattuna toistuvia pintoja sekä taustakohinan eroja.

    Jos valokuvien kriittinen tarkastelu tuntuu hankalalta, kannattaa kuitenkin aina muistaa yksi nyrkkisääntö. Valokuva ei koskaan ole totta. Se on vain totuusasteeltaan vaihteleva tulkinta todellisuudesta.

     

    Laura Laakso
Osta Viagra Suomi Køb Cialis Danmark Osta Viagra netistä Viagra kopen Nederland Cialis kopen online Priligy online kaufen ohne rezept Køb Viagra Osta Viagra