-
Edmonton Oilers on karmean kahden viime kauden jälkeen nousemassa pudotuspeleihin. Mikä on muuttunut?
80-luvun suuruus Oilers oli viimeksi pudotuspeleissä kaudella 2016-17 sijoituttuaan divisioonansa toiseksi. Tuolloin he tippuivat pudotuspelien toisella kierroksella Anaheim Ducksille. Silloin luultiin, että seuran uusi nousu olisi alkamassa. Seuraavalla kahdella kaudella Oilers ei kuitenkaan päässyt pudotuspeleihin.
-
Torstain iltapäivälähetyksen teemana on suomirap. Annin ja Reettan vieraaksi saapuu Mon-Sala, jonka kanssa keskustellaan suomirapin tämänhetkisestä tilanteesta. Mon-Sala kertoo esimerkiksi, mitä Cheekin menestys on tehnyt suomirapille.
Playlist:
- Kaupunkiin (remix) – Huge L, Mode
- Unta on kaikki tää – Laineen Kasperi
- Pimeä – Pimeä Hedelmä
- Boys Don’t Cry – Mon-Sala
- Legginsit on housut – Sofa
- Pyhimys – Kaikkea pahaa
Merestä on löydetty kaksi päivää sitten kadonneeseen C-130 Hercules -chileläiskoneeseen viittaavia jäänteitä. Kuva: Harshit Sekhon
Uutistoimittaja: Mika Launiala
Tuottaja: Sami Häkkinen
-
Kuva: Juls Sanchez Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta keräsi lokakuussa 2019 tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja se etenee eduskuntaan. Puolueiden kannat ovat kaksijakoiset ja yksittäisten poliitikkojen henkilökohtaiset mielipiteet kannabiksen dekriminalisoinnista eriävät laidasta laitaan.
-
Torstain lounastunnilla Pinjan ja Saaran kanssa keskustellaan vaikenemisen kulttuurista ja #metoo-ilmiöstä. Haastatteluissa yksi Tottumiskysymys-elokuvan ohjaajista Reetta Aalto, lasten ja nuorten oikeuksien aktivisti, ex-kilpaurheilija Kiira Korpi ja räp-artisti, Veijo Baltzarin uhri Mercedes Bentso.
Sähkeuutiset toimittaa Marjatta Luostarinen. Tuottajana Karoliina Lievonen.
Lähetyksessä soitetut kappaleet:
Anouk – Nobodys wife
Aretha Franklin – Respect
Duffy – Mercy
Mercedes Bentso – Clare Quilty
Saara Elo ja Pinja Kostiainen Kuvaaja: Jassu Dammert 
Kahina liigakiekkojäällä johti ulosajoihin. Uutiskuva: Julia Rantala/Ines Laakso 
Haastattelussa Reetta Aalto, yksi Tottumiskysymys -elokuvan ohjaajista. -
Tässä toisessa mutta paremmassa UCL-studiossa Ville Vigren, Roni Ylä-Jussila ja Veikko Nurminen käyvät lävitse A-D lohkojen tuloksia sekä mitkä joukkueet menevät finaaliin asti Read More…
-
Kuvat: Ilkka JukarinenTapasin Helsingin jäähallin mediahuoneessa pitkän uran HIFK:ssa tehneen valmentajan Joonas Tanskan. Keskustelimme Tanskan kanssa juniorivalmentamisesta ja hänen omista tavoitteista. Puhuimme myös pelaajista, ketkä ovat Tanskalle jääneet mieleen. Continue Reading…
-
Ajankohtaista / Sportcast / Tekstit / UrheiluJussi Saha, Viljami Kalmari ja Nooa Ruuth miehittivät NHL-aamun studiota. Lähetyksessä käytiin läpi yön kierros, valmentajien potkuja ja pelaajien nousu- ja laskusuhdanteita.
-
Maran ja Peran iloistakin iloisemmassa aamussa turhaakin turhempaa löpinää mm. päivän lehtilööpeistä. Livevieraaksi saapui hauskaakin hauskempi stand up -koomikko Tomi Walamies, jonka kanssa juteltiin huumorista. Muutama vitsikin saatiin hänestä ehkä irti. Uutiset toimitti Reetta Väätäjä.
Sähkeuutisissa käsiteltiin mm. korvauskelvottoman elektroniikan valintaa vuoden turhakkeeksi. Kuva: Susanne Salin 
Stand up -koomikko Tomi Walamies vieraili Maran ja Peran Iloisen aamun lähetyksessä. Kuva: Karoliina Lievonen 
Tomi Walamies herkistyi ennen lähetystä vastaavan tuottajan kanssa. Kuva: Inkeri K -
Kuvat ja teksti: Susanne Salin
Linnunlauluntie 4. Sata vuotta vanhalla 1200 neliön rakennuksella oli monivaiheinen historia takanaan kun Aulis Junes osti sen 70-luvulla. Siitä asti Junes on harrastanut tavarankeräystä, kierrätystaloutta ja vaihtoehtoista elämää huvilassaan radan varrella.
Moni ohikulkuja on varmasti miettinyt jatkuvasti esillä olevaa kylttiä. Ja totta se on – kirppis on aina auki. 
Asuintila on huvilan kivijalassa. Täällä lämpötila on 10-15 astetta, Juneksen mielestä terveellistä ja juuri sopivaa. 
Klassinen musiikki soi kun astuu ovesta sisään. Tässä kerroksessa on kirppis – viisi huonetta ja tavaraa lattiasta kattoon. Kerroksia on yhteensä neljä. 
Sähköä ei ole paljon ja kaikkialla on hämärää. 
Nukke, ylioppilaslakki ja savikiekot sulassa sovussa. 
Lähes kaikissa huoneissa on kirjasto. 
Katseltavaa ja kasteltavaa riittää. Keväällä Junes siirtää kaikki kasvit pihalle. 
Puulämmityksestä tuleva savu leijailee varsinkin asuintilassa. Se on myös kellastuttanut seinät ja esineet. 
Salongissa on mm. kahdet urut. 
Neljännen kerroksen laajalta avovintiltä löytyy vaikka mitä. Kuten muualtakin. 
Talossa on lukematon määrä kirjoja joten suurin osa jää lukemattomiksi. Vaikka Junes lukee paljon. -
ANTISEMITISMI NOUSUSSA MAAILMALLA
Helsingin juutalainen hautausmaa. Kuva: Arja Kangasniemi / ViJo Juutalaiset ovat koko tunnetun ihmiskunnan historian vainotuin uskonto- ja ihmisryhmä.
Antisemitismistä väitellyt tutkija Paavo Ahonen kertoo että yksi suuri syy antisemitismiin on ollut kristinusko. Kun kristinusko erosi juutalaisuudesta, tarvittava pesäero tehtiin mustamaalaamisen voimin.
600-luvulla syntynyt islam yhdessä katolisen kirkon kanssa toivat antisemitismin 1930-luvulle jossa kansallissosialismi otti siitä kaikkien tiedossa olevan kauhistuttavan kopin.
74 vuotta sitten toisen maailmansodan päätyttyä holokaustin kauheudet tallennettiin, Nurnbergin oikeudenkäynnit televisioitiin ja keskitysleirit avattiin museoiksi että tulevilla sukupolvilla olisi tietoa mitä tapahtui ja miten vastaanvanlainen kansanmurha olisi tulevaisuudessa vältettävissä.
“Tänään antisemitismi on vahvimmillaan sitten 30-luvun ja nousee kohisten Euroopassa ja koko maailmassa”, kertoo Paavo Ahonen Helsingin Sanomille.
“Nyt taas ihmisten muisti pettää ja näitä asioita aletaan elää uudelleen” Suomen juutalaisen seurakunnan ylirabbiini mainitsee Helsingin Sanomille.
Helsingin Sanomat uutisoi maaliskuussa 2019, että Ranskassa 20 prosenttia 18-34 vuotiaista eivät ole ikinä kuulleet Holokaustista.
Adolf Hitlerin synnyinmaassa Itävallassa vastaava luku on 12 prosenttia ja 40 prosenttia aikuisista etteivät tiedä holokaustista paljoakaan.
Saksassa antisemitistiset rikokset lisääntyivät viime vuonna 10% ja fyysiset hyökkäykset juutalaisia kohtaan 60%.
Myös vanhat henkiin heränneet stereotypiat juutalaisista sekä Israelin valtio ja sen toiminta ovat osasyitä antisemitismin nousuun.
Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentin Mikko Ketolan mukaan äärivasemmistolaiset ovat myös antisemitistisiä; 1800- luvulla syntynyt sosialismi piti juutalaisia kapitalisteina, ja juutalaiset kokivat äärimmäistä häirintää Neuvostoliitossa josta se siirtyi aatteellisena perintönä vasemmistolaisille ryhmille,
Suurin yksittäinen syy juutalaisvihan nousuun Euroopassa on ollut vuoden 2015 pakolaiskriisi muslimimaista: Syyriasta, Irakista ja Afganistanista.
Suomen Kuvalehti vuoden 2018 elokuun artikkelissaan mainitsee että arabiankielisillä uutiskanavilla juutalaisviha on jokapäiväistä. Jo pienille lapsillekin suunnatuissa ohjelmissa juutalaisia mustamaalataan jatkuvalla syötöllä.
Helsingin Sanomat raportoi 1.3.2019, että Ranskassa juutalaisvastaiset teot nousivat yli 75 prosenttia ja Saksassa juutalaiset vanhemmat ovat alkaneet sankoin joukoin huolestua lastensa ja perheidensä turvallisuudesta. Tästä syystä Saksassa ja Ranskassa haastatelluista juutalaisista peräti 44 prosenttia harkitsee muuttavansa Israeliin.
Hassan Nasrallahin, Hizbollah terroristijärjestön johtajan, lausunto vuodelta 2014 saattaa sittenkin olla totta tulevaisuudessa;
“If all the Jews gather in Israel, it will save us the trouble of chasing them down around the world.”
Antisemitismi eli juutalaisvastaisuus, tarkoittaa vihamielistä suhtautumista juutalaisiin heidän uskonsa tai kansallisuutensa takia, nostaa jälleen päätänsä ympäri maailmaa.
teksti: Sami Häkkinen HEO Kansanopisto
RTV linja
Lähteet:
Helsingin Sanomat
YLE
CNN
Jerusalem Post
Seurakuntalainen
Suomen Kuvalehti
MTV