• Seksuaalinen häirintä ja vallan väärinkäyttö – haastattelussa yksi Tottumiskysymys -elokuvan ohjaajista Reetta Aalto

    Syyskuussa ensi-iltansa saanut suomalaisen Tottumiskysymys-elokuvan teko alkoi kolme vuotta sitten, jo vuosi ennen kansainvälisen metoo-kampanjan alkamista.

    Tottumiskysymys-elokuvassa seurataan kuuden naisen kohtaamia häirintä ja vallankäyttötilanteita.

    Elokuva on seitsemän ohjaajan yhteisteos ja tarinat perustuvat ohjaaja-käsikirjoittajien tosielämän havaintoihin.

    Haastattelussa yksi elokuvan ohjaajista, Reetta Aalto.

    Toimittaja: Pinja Kostiainen

    Kommentit pois päältä artikkelissa Seksuaalinen häirintä ja vallan väärinkäyttö – haastattelussa yksi Tottumiskysymys -elokuvan ohjaajista Reetta Aalto
  • AjankohtaistaVideot

    Jonotuskulttuuri Suomessa

    Tässä dokumentissa joudut samaistumaan suomalaisten jonotuskokemuksiin. Videossa selviää muun muassa mitkä ovat suomalaisten mielestä jonottamisen arvoisia asioita ja mitä tunteita se herättää.

     

    Kuvaus, editointi ja haastattelu: Henna ja Vili

    Kommentit pois päältä artikkelissa Jonotuskulttuuri Suomessa
  • ”Mutta silti me laulettiin koko ajan”- Englantilainen jalkapallokulttuuri vaikuttaa Suomessa

    OLSC Finlandin puheenjohtaja Iiro Romo kertoo rakkaudestaan Liverpooliin sekä huippujalkapalloon

    Continue Reading…

  • Kolumni: NHL-valmentajat todella epäkiitollisessa asemassa

    Tämä vuosi on sen näyttänyt, valmentajat ovat edelleen vain sivuroolissa NHL:ssä. Viidet potkut tulleet alle kahden kuukauden sisään.
    Continue Reading…

  • Kivijalkaliikkeet haastavat kuluttajaa

    • Kuvat ja teksti: Ilkka Jukarainen

    Elävä kaupunki syntyy tai kuolee kivijalkaliikkeiden kautta.  Kivijalkaliikkeet sijaitsevat kerrostalon kivijalassa. Yrittäjä myy palveluja ja tuotteita kuluttajalle. Eettinen ja ekologinen kuluttaja suosii kivijalkaliikkeitä. Niiden arvostus kertoo siitä, että pyrimme pois markettien raskaista kahleista ja tuulipukukansan tittelistä. Perinteiset kivijalkaliikkeet sijaitsevat Helsingin kantakaupugissa. Perinteisiä kivijalkaliikeostoskatuja ovat Esplanadi, Fredrikinkatu, Hämeentie, Iso Robertinkatu, Mikonkatu tai niiden lähialueet.

    Kivijalkaliikkeen tärkeitä elementtejä ovat kohtuulinen vuokra, parkkipaikat, hyvä näyteikkuna, henkilökunta, somistus, hyvä valikoima, pienet hukkaneliöt ja erinomainen sijainti. Vuokran osuus liikevaihdosta pitäisi olla korkeintaan 10 % liikkeen vuotuisesta liikevaihdosta. Hyvällä yrittäjällä on luontainen taito palvella asiakkaita ja usein toimiva asiakassuhde kestää vuosikymmeniä.

     

     

    Kultaseppä Anneli Aaltonen, Kultasepänliike Papaja, Agricolankatu 11, Kallio

     

    E.R. Wahlman hattuliike, Sofiankatu 5, Kruunuhaka

     

    Nukketohtori Aino, Mannerheimintie 35, Töölö

     

    Nukketohtori Aino Ihalainen

     

    Nukketohtorin kenkäosasto

     

    Taloustavaraliike Eiring, Korkeavuorenkatu 15, Ullanlinna

     

    Red Shoe, Fredrinkatu 39, Kamppi

     

    Miestenvaateliike Bretelle, Korkeavuodenkatu 15, Ullanlinna

     

    Robertin herkku, Fredrikinkatu 19, Punavuori

     

    Kauppias Raili Häkkinen Selman puoti, Neljäs linja 20, Kallio

    Arvostaako Helsingin kaupunki kivijalkaliikkeitä tarpeeksi? Valitettavasti ei kovin paljon, sillä muuten tämänkaltaisia työmaaratkaisuja ei missään nimessä tehtäisi. Ainakin katujen kulmista pitäisi päästä kadun toiselle puolelle sujuvasti. Kuluttaja kietää harvoin koko korttelin päästäkseen kivijalkaliikkeeseen. Tällaiset ratkaisut tappavat yrittäjiä ympäri kaupunkia vuodesta toiseen.

  • Tilastot Amazonin sademetsän tuhoista julki, presidentti syyttää Leonardo DiCapriota

    Raportit paljastavat kuluneen vuoden sademetsätuhot suurimmaksi lähes vuosikymmeneen. Brasilian presidentti syyttää tuhoista Hollywood-tähti Leonardo DiCapriota. 

     

    Kuvituskuva: Amazonin sademetsä. Kuvaaja Arja Kangasniemi.

    Brasilian kansallinen avaruustutkimusinstituutti INPE on julkaissut tilaston, joka paljastaa Amazonin sademetsää tuhoutuneen 10 100 neliökilometriä vuoden pituisen mittajakson sisällä. INPE:n tuottama raportti pohjautuu satelliittikuviin. 

    Vuoden sisällä tapahtuneet rajut metsäpalot Brasiliassa ovat olleet suuri tekijä sademetsien tuhoutumisessa. Tämän vuoden metsäpalot ovat olleet tuhoisimmat sitten vuoden 2010. 

    Heinäkuuhun mennessä Amazonin sademetsän raportoitiin tuhoutuneen jo 10 000 neliökilometriä. Vastaavia lukuja on mitattu viimeksi vuonna 2008, jolloin metsätuhon kooksi arvioitiin noin 12 000 neliökilometriä.  Vuoden 2019 metsätuhon nopeutta voidaan verrata kahden jalkapallokentän kokoisen alueen tuhoutumiseen joka minuutti. Amazonin sademetsistä 60% sijoittuu Brasiliaan. 

     

     

    Aiemmin Brasilia kieltäytyi avusta

     

    Brasilian oikeistolaispresidentti Jair Bolsonaron tiedetään vahvasti tukevan metsien raivausta maatalouskäyttöön ja kannattavan kaivostyömaiden lisäystä.

    Bolsonaron ympäristöpolitiikka aiheuttaa pahennusta myös Euroopassa. G-7 maat tarjosivat Brasilialle elokuussa metsäpalojen sammuttamiseen apua 20-miljoonan euron edestä. Brasilian hallitus kuitenkin kieltäytyi silloin avusta. Bolsonaro syyttää metsäpaloista kansalais- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen lisäksi Hollywood-tähti Leonardo DiCapriota.

    Bolzonaron mukaan DiCaprio on lahjoittanut rahaa ympäristöjärjestöille Amazonin polttamisesta. Bolsonaron väitteille ei ole todisteita. 

    DiCaprio kommentoi tapausta seuraavasti Instagramissa: “Tällä Amazonin kriisin hetkellä, tuen Brazilian kansalaisia, jotka työskentelevät luontonsa ja kulttuuriperintönsä suojelemiseksi.”

     

    Amazonin sademetsät sitovat itseensä suuren osan ilmaston hiilidioksidista ja päästävät sen happena ulos. Amazonin on arvioitu poistavan 20 – 25% ilmakehämme hiilidioksidista.

     

    Henna Korhonen

     

     

     

  • Kolumni: Loukkaantujien sukupolvi

    Tänä päivänä tuntuu muoti-ilmiönä olevan palkokasvin siemenen vetäminen hengityselimeen milloin mistäkin syystä. Välillä tuntuu jopa siltä, kun käynnissä olisi kilpailu siitä, kuka loukkaantuu pienimmästä asiasta. Useimmiten loukkaannutaan vieläpä jonkun toisen puolesta, vaikka itsellä ei olisi minkäänlaista tekemistä asian kanssa. 

     

    Uusimmaksi keskustelun aiheeksi on noussut näyttelijä ja kansanedustaja Pirkka-Pekka Peteliuksen julkinen anteeksipyyntö saamelaisille. Tunteita pintaan on nostattanut Peteliuksen  Aake Kallialan kanssa 80-luvun loppupuolella ja 90-luvulla tekemät sketsisarjat, joissa naurettiin saamelaisille ja romaneille. Nämä, kuten monet muutkin sen aikakauden television sketsiohjelmat, olivat sen ajan mukaisia. Ei välttämättä tämän päivän mediamaailmaan sopivia. Olen tämän aikakauden kasvatteja ja ehkä siksi nykyiset viihdeohjelmat vaikuttavat väkinäisiltä ja joskus suorastaan jopa tylsiltä. 

     

    Suomalaiset ovat kertoneet vuosikymmeniä vitsejä “kieroista” savolaisista. Pohjalaisia pidetään yleisesti jäyhinä puukkojunkkareina. Ruotsalaisia on aina mollattu tarinoissa ja vitseissä. Väittäisin, että edellä mainitut ihmisryhmät kertovat yhtälailla vitsejä  “meistä” naapureista ja ulkopuolisista kansanryhmistä. Pitääkö meidän kaikkien nyt loukkaantua toistemme ja itsemme puolesta ja pyytää samaan hengenvetoon anteeksi kaikkea ennen, nyt ja tulevaisuudessa sanomaamme?

     

    Onko niin, ettei enää voi vitsailla mistään aiheesta, etteikö joku loukkaisi mieltään? Onko meistä tullut näin huumorintajuttomia? Tästäkö johtuu ihmisten yleinen paha olo ja ahdistuneisuus? Olisiko aika hieman löysätä pään ympärillä kiristävän vanteen ruuvia ja ottaa hieman rennommin? 

     

    Mitä jos kaikki opettelisimme ihan ensin nauramaan itsellemme. Luopuisimme hetkeksi omista, ehkä tiukoistakin asenteista ja ennakkoluuloista. Antaisimme itsellemme luvan nauraa ihan kaikille asioille. Olisiko elämä hieman helpompaa ja hauskempaa? Minä ainakin uskon näin. Siksi aion tulevaisuudessakin nauraa joidenkin mielestä rasistisille, sopimattomille ja raaoille vitseille ja vanhoille huumoriohjelmille. Enkä aio sitä pyytää keneltäkään anteeksi. Ohjeeni mielensäpahoittajille on, että opetelkaa erottamaan fakta fiktiosta ja totuus huumorista. Vinkkinä voin sanoa, että raja on useimmiten hyvinkin selkeä, jos ne vain itse haluaa toisistaan erottaa.

    Kiitos ja anteeksi!

     

    Kuva: Arja Kangasniemi

    Kirjoittaja on vuonna 1971 syntynyt, radio- ja tv-journalismin opiskelija, Iiro Hakaluoto

  • U20-kisat: Suomen joukkueen läpikäynti, Kanadan tähtien esittelyt

    Jussi, Veikko ja Samuli ennakoivat tulevia U20-kisoja. Pelaajat käydään tarkasti läpi ja puhutaan myös kovimmista kilpakumppaneista! Continue Reading…

  • Kolumni: NHL:n voimahyökkääjät ja tappelijat ovat kohta vain muisto menneisyydestä

    Gordie Howe, Wendel Clark ja Bob Probert ovat kautta aikojen pelätyimpiä hyökkääjiä NHL:ssä, mutta heidän pelitapansa on katoamassa.

    Continue Reading…

  • Kolumni: Huuhkajat täydelliseen koeajoon ennen EM-kisoja – ketkä ansaitsevat vielä näytönpaikan?

    Suomen A-maajoukkue ansaitsi marraskuussa historian ensimmäisen pääsylippunsa jalkapallon arvokisoihin. Railakkaiden torijuhlien jälkeen pelaajat saivat palata omien seurojensa riveihin, mutta Suomen Palloliitolla ja Huuhkajien valmennusjoukoilla on nyt edessään täysin uudenlainen tehtävä.

    Continue Reading…