• Helsinki-Vantaan lentokentän spottausvinkit pähkinänkuoressa

    Finnair  ATR 72-500  Tallinn-Helsinki  21.3.2023

     

    Lentokoneiden spottaaminen on monella tavalla mielenkiintoista. Spottaaminen on helppoa ja mukavaa tekemistä, sillä suurin osa lentokoneista on varsin kookkaita. Tässä artikkelissa kerron omia kokemuksia ja vinkkejä lentokoneiden spottaamista varten. 

     

     

    Finnair  Embraer E190LR  Warsaw-Helsinki  21.3.2023

     

    Kameran asetuksissa kannattaa ottaa huomioon muutama asia. Ensimmäiseksi puhun tärkeimmästä asiasta eli suljinajasta. Suljinaika kannattaa asettaa vähintään 1/800 suljinaikaan sillä tällä asetuksella saadaan lentokone pysähtymään kuvassa oikealla tavalla. 

    Aukon suhteen suosittelen laittamaan mahdollisemman suuren aukon valon takia. Aukolla 2.8-5.6 saa kuvaan tarpeeksi valoa.

    ISO arvoa olen itse käyttänyt automaattiasetuksella mutta se kannattaa pitää mahdollisemman alhaalla, ettei kuva kohise paljon. Toki hämärällä tai huonoissa olosuhteissa ISO arvoa täytyy nostaa, mutta sille ei voi mitään. 

     

     

    Iberia  Airbus A321-213  Madrid-Helsinki  21.3.2023

     

    Helsinki Vantaalla on kolme loistavaa spottauspaikkaa. Ensimmäinen näistä spottauspaikoista sijaitsee Lentäjäntie 1C 6. kerroksessa. Sieltä näkee hyvin asematasolle, pysäköintipaikoille, rullausteille sekä kahdelle kiitoradalle. 

    Julkisilla pääsee hyvin Lentäjäntielle. Bussit 600 ja 615 sekä I ja P juna kulkevat sinne. Autolla keskustasta Lentäjäntielle menee noin puoli tuntia. 

    Suosittelen tälle spottauspaikalle pidempää teleobjektiivia. 300mm objektiivilla pärjää hyvin kyseisessä paikassa. 

     

     

    Wideroe  De Havilland Canada Dash 8-400  Bergen-Helsinki  21.3.2023

     

    Toinen spottauspaikka on erittäin suotuisa jos haluaa ottaa laskeutuvista lentokoneista kuvia. Spottauspaikka sijaitsee Lemminkäisen kallioilla Puusepäntien ja Kulomäentien risteyksessä. Kallioilta saa hyvän näkymän kiitoradalle 22L. Koneita laskeutuu eniten klo 15-18 välisenä aikana.

    Bussilla 643 pääsee Hakaniemestä suoraan Maantienkylän pysäkille, josta on noin 500 metriä kävelyä spottauspaikalle. Keskustasta autolla menee noin puoli tuntia.

    Lemminkäisen kallioille suosittelen kahta objektiivia. 24-70mm ja 70-200mm soveltuvat mukavasti kyseiseen paikkaan. 

     

     

    Finnair (Marimekko)  Airbus A350-941  Helsinki-Los Angeles  24.3.2023

     

    Viimeinen spottauspaikka on todella hyvä, jos haluaa seurata nousevia koneita. Katriinantien spottauspaikalta näkee hyvin kiitoradalle 04L. Nousevia koneita kannattaa mennä katsomaan iltapäivällä kello 15-18 aikoihin.

    Jos julkisilla matkustaa niin vaihtoehtoina ovat bussit 576, 971 ja 447. Keskustasta kannattaa mennä ensimmäiseksi I tai P junalla Aviapolikseen ja siellä vaihtaa 576 bussiin. Autolla keskustasta matka taittuu noin puolessa tunnissa. Suosittelen itse autolla menemistä, jos se on mahdollista. 

    Pidempi teleobjektiivi on oivallinen valinta kuvauspaikalle. Esimerkiksi 300mm objektiivi olisi sopiva, koska sillä pystyy kuvaamaan todella kaukana olevia koneita. Tämän lisäksi 70-200mm objektiivilla pärjää hyvin. 

     

    Finnair  Airbus A321-231  Helsinki-Munich  24.3.2023

     

     

    Norwegian  Boeing 737-800  Helsinki-Stockholm  24.3.2023

     

     

    Juneyao Airlines  Boeing 787-9 Dreamliner  Helsinki-Shanghai  24.3.2023

     

     

    Finnair  Airbus A330-300  Helsinki-New York JFK  24.3.2023

     

    Kuvat ja teksti  Benjamin Airosmaa

     

     




     



  • F1-raportti: Bahrainin Grand Prix

     

    Formula ykkösten kausi 2021 päräytettiin vihdoin käyntiin Bahrainin Sakhirissa. Urheilutoimittaja Joonas Hietala listasi avausviikonlopun onnistujat ja epäonnistujat talleittain. Kuljettajien suoritukset arvioitiin kouluarvosanoin 4-10.

    Continue Reading…

  • Koronaviruskriisi on kriisi vain osalle: Valko-Venäjän jalkapallosarjat yhä täydessä vauhdissa

    Kuvitus: Julia Rantala

    Lähes kaikki maailman jalkapallosarjat ovat viimeisten kuukausien aikana keskeytetty koronaviruspandemian takia. Yksi Euroopan valtio on kuitenkin päättänyt erottua joukosta, nimittäin Valko-Venäjä.

    Continue Reading…

  • NCAA:n absurdi vanhanaikaisuus ja miksi yliopistourheilijoille on korkea aika maksaa

    Amerikkalaisyliopistourheilun johtavalle organisaatiolle varattu hyvä tahto ja nostalgia kuluvat päivä päivältä heikommiksi. Continue Reading…

  • Kommentti: Mestaruusliigan uudistukset menivät pahasti vihkoon – pelaajat ja katsojat kärsivät, kun liiton kassa kilisee

    Lentopallon Mestaruusliiga on toteuttanut useita muutoksia runkosarjan otteluohjelmaan viimeisten vuosien aikana. Tällä kaudella se on kuitenkin saanut pelaajat toivomaan paluuta vanhaan. Erityisesti nuoret pelaajat ja kannattajat kärsivät, kun Lentopalloliiton kassavirta koostuu entistä enemmän lipunmyynnistä. Uudistukset eivät ole menneet missään nimessä nappiin.

    Continue Reading…

  • Tapaus Veijo Baltzar ja vaikenemisen tuhoisa kulttuuri

     

    Yksi heistä astuu esiin

    Suvilahti TBA 7.12.2019. Sateisen harmaa ilta. Räp-artisti Mercedes Bentson keikka, sekä Clare Quilty -kappaleen musiikkivideon ensiesitys. Vaikka tiedän jo mitä tuleman pitää, on silti vavahduttava kokemus, kun näen musiikkivideon ensimmäisen kerran ja kuulen Mercedes Bentson sanovan sen ääneen: “Olin yksi Veijo Baltzarin uhreista.”

    Palataan ajassa hieman taaksepäin. 

     

    Mistä kaikki alkoi

    Torstaina 21.11.2019 Helsingin Sanomat julkaisee tiedon: Helsingin käräjäoikeus on vanginnut kirjailija, kulttuurineuvos Veijo Baltzarin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Ystäväni (nuori mieshenkilö) kertoo minulle uutisesta hämmentyneenä. Hän on ollut itse alkuvuodesta 2019 mukana Baltzarin viimeisimmässä teatteriproduktiossa. Produktiossa mukana olleille kuitenkin ilmoitettiin ennen esitysten alkua, että kyseiselle esitykselle “Pohjolan manaus” ei saatu esitysaikoja, johtuen teatterin haastavasta tilanteesta. 

    Vangitsemisuutisen jälkeisenä sunnuntaina Helsingin Sanomat julkaisee laajan artikkelin otsikolla “Veijo Baltzarin kultti”. Juttua varten oli haastateltu peitenimillä kahdeksaatoista tyttöä tai nuorta naista, joilla on ensi käden kokemusta Baltzarin teatterista. HS:n selvityksen mukaan Baltzar on käyttänyt valta-asemaansa hyväksi ja käyttäytynyt ahdistelevasti nuoria tyttöjä ja naisia kohtaan jo vuosia. Hänen teatteriryhmänsä toiminnassa kerrotaan olleen kulttimaisia piirteitä. Jutussa paneuduttiin myös Baltzarin kontakteihin ja vaikutusvaltaisiin tuttaviin, joista useat olivat SDP:n riveistä. 

    Lähden mielenkiinnosta tutkimaan asiaa laajemmin. Kiinnitän huomiota myös faktaan, että Helsingin Sanomat on työstänyt omien sanojensa mukaan artikkelia yli vuoden, mutta poliisin esitutkinta tapaukseen liittyen alkoi vasta viikkoa ennen artikkelin julkaisemista. Mikä tässä kesti?

    Löydän myös YLE:n artikkelin vuodelta 1999: Helsingin käräjäoikeus vapautti taiteilija Veijo Baltzarin syytteistä paljon kohua herättäneessä Tampereen teatterikesäretkeä koskevassa jutussa.” 

    Jutussa kerrotaan kuinka Baltzar ja Teatterikorkeakoulun suunnittelijana työskennellyt Pekka Määttänen olivat syytteen mukaan käyttäneet virkamiesasemaansa väärin houkuttelemalla ympäripyöreillä lupauksilla kolme nuorta naista osallistumaan Tampereen teatterikesään suuntautuvalle retkelle. Käräjäoikeus tyytyi vain nuhtelemaan kumpaakin entistä virkamiestä, mutta hylkäsi syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta.

     

    Humakin tutkimus

    Vuonna 2012 Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) julkaisi hyvin kriittisen raportin kulttuurineuvos Veijo Baltzarin teatterin toiminnasta. Humakille oli annettu Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimesta tehtäväksi selvittää, oliko Baltzarin kehittämästä monikulttuurisesta kokemusperäisestä pedagogiikasta korkeakoulutasoisen opetuksen pohjaksi. 

    “Vahva auktoriteettiperustaisuus, johon yhdistyi ohjaustoiminnassa muun muassa ihailun, läheisyyden ja romantiikan tärkeyteen viittaavia elementtejä sisälsi selkeitä ristiriitoja muun muassa Humakin pedagogisten ja opettajan yleisten ammattieettisten lähtökohtien kanssa, tutkimusraportissa todetaan.”

    Raportin julkaisun jälkeen OKM lopetti yhteistyön Baltzarin kanssa, mutta myönsi edelleen hänelle avustuksia, esimerkiksi vuonna 2013 näyttelyyn romanien holokaustista.

     

    Vuonna 1996 aika oli toinen

    Tutkiessani Baltzariin liittyviä artikkeleita törmään sosiaalisessa mediassa leviävään Anna-lehden artikkeliin vuodelta 1996. Jutun otsikko on “Veijo Baltzar rakastaa itseään – ja nuoria naisia. Jutussa Baltzar kuvataan rehvakkaana naistenmiehenä. Hänen kommenttinsa ovat tasoa ”naiset ovat akkoja jo 25-vuotiaina”, ja tyttöystävä oli 17-vuotias. 

    Monet ovat sosiaalisessa mediassa raivona artikkelista. Muun muassa journalisti Samuli Suonpää kirjoitti Twitterissä, ettäAnna-lehti kasvatti naisia uhreiksi, ottamaan hyväksikäyttö merkkinä Miehen ihailusta”. Monet syyttävät toimittajaa tällaisen jutun kirjoittamisesta. Päätän lähestyä jutun kirjoittajaa, toimittaja Tuula Kasasta aiheen tiimoilta. Hän lupautuukin vastaamaan kysymyksiini. 

    Kasanen kertoo lähteneensä alunperin tekemään juttua siitä miten romaniväestöstä tullut sen ajan arvostettu kulttuurihenkilö ohjaa nuorisoteatteria. Jutusta muodostui kuitenkin aivan toisenlainen. Aika oli kortilla ja Baltzar halusi puhua itsestään ja rehvastella. Aihe ja tyyli vaihtui lennossa. 

     

    Kysyin Kasaselta mm. mitä ajatuksia hän toivoi artikkelin aikoinaan herättävän?

    “Artikkelista ajattelin, että nyt varmasti huomataan, miten hullu Baltzar on, että tulee paljon puhetta ja keskusteluja. Mutta kun lehti ilmestyi minusta tuntui, ettei kukaan ollut koko juttua lukenut, edes sanonut että äijähän on täysi sika. Lopputulos oli hiljaisuus. Petyin.”

    Entä nyt kun luet artikkelia mitä ajatuksia se sinussa herättää? 

    Olin aikani lapsi, lukijat olivat aikansa lapsia. Kulttuurihenkilölle sallittiin paljon enemmän kuin tavallisille ihmisille. Kuviteltiin, että taiteen tekeminen vaati ronskia otteita ja ”palavaa tunne-elämää”.  Manipulointikin ymmärrettiin usein vain ohjaajan kyvyksi saada näyttelijät parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Paljon heille annettiin anteeksi ja hyssyteltiin. Joskus pyöriteltiin vähän päätä. Mutta kukaan ei edes pyöritellyt päätä kun juttu ilmestyi.”

    Kasasen haastattelun jälkeen pohdin mikä on loppujen lopuksi kirjoittajan vastuu, entä lukijan?

     

    Nuoren miehen kokemus

    Tapaan ystäväni, nuoren miehen, joka oli joitakin kuukausia mukana Veijo Baltzarin produktiossa. Hän käyttää usein termiä “opetuslapset” puhuessaan Baltzarin ympärillä pyörivistä pidempään toiminnassa olleista naisista. Puhuessamme aiheesta näyttää selvältä keitä nämä naiset ovat, erityisesti kuka on Baltzarin kanssa pidätetty nainen, mutta jostakin syystä tämä on edelleen salassa pidettävää tietoa. 

    Kysyn mieheltä tuliko hänelle missään vaiheessa sellainen olo, että Baltzarin ja ”opetuslasten” toiminnassa oli jotain outoa? 

    “Amatöörinä ei osannut edes kuvitella jonkun toiminnan tai tekemisen ”outoutta” mutta olihan se hieman merkillistä kun VB:lle tuodaan vesipulloa, avataan ja suljetaan yms. Palvelu pelasi (tätä tekivät siis juuri ne jotka pidempään toimineet VB:n kanssa/opetuslapset). Aiheesta puhuttiin sivulauseissa muutamien kanssa. Mm. siitä kun ketään ei oikein kyseenalaistanut mitään VB:n sanomisia vaan kaikki oli aina oikein, vaikka ehkä sitä mieltä oikeasti ei oltukaan.”

     

    Aleksanterin teatteri, jossa Integraatioteatteri Baltzar toimi. Kuvaaja: Ilkka Jukarainen

     

    Clare Quilty

    Tavattuani nuoren miehen hän laittaa samana iltana viestiä ja kehottaa minua kuuntelemaan räp-artisti Mercedes Bentson Clare Quilty -kappaleen, ja palauttamaan mieleeni Helsingin Sanomien artikkelissa peitenimellä “Lumi” esiintyneen naisen kertomuksen. Kuuntelen kappaleen ja luen lyriikat vielä moneen kertaan. Siinä se kaikki on. Lukemattomia viittauksia jotka ovat suoraan yhdistettävissä Veijo Baltzariin. Kappaleessa joka on julkaistu kahdeksan kuukautta sitten. Toistan mielessäni uudestaan kysymyksen, mikä tässä kesti? 

    Koitan tavoitella Mercedes Bentsoa asian tiimoilta. Joitakin päiviä myöhemmin managerilta tulee viesti ja kutsu Clare Quilty- musiikkivideon julkaisutilaisuuteen Suvilahteen 7. joulukuuta. Tilaisuudessa Mercedes, oikealta nimeltään Linda-Maria Roine, vastaa myös kysymyksiin aiheeseen liittyen.

    Keikkapäivänä julkaistaan Helsingin Sanomissa artikkeli jossa Roine kertoo Veijo Baltzariin liittyvistä kokemuksistaan omalla nimellään.

    Illalla keikkapaikalla Suvilahdessa ei ole tungosta, ehkä nelisenkymmentä ihmistä ja muutama toimittaja. 

    On videon ensiesityksen aika. Pysäyttävä Clare Quilty -musiikkivideo on ohjaaja Aino Sunin käsialaa. Suni on ohjannut myös Roineesta kertovan dokumenttielokuvan Ei koskaan enää (2018). Videossa on karismaattinen kultinjohtaja, joka houkuttelee kulttiinsa nuoria naisia. Kultin johtaja näyttäytyy aluksi miellyttävänä isähahmona, mutta pikku hiljaa tulee esiin alistavampia piirteitä. 

    ”Me tytöt päädytään mun johdolla yhteen ja keksitään ratkaisu, joka on ehkä hieman rajumpi kuin tosielämässä” – Roine kuvailee videota Ylelle.

     

    Mercedes Bentso, Suvilahti TBA Kuvaaja: Saara Elo

     

    Esityksen jälkeen Roine vastaa kysymyksiin. Hän kertoo, että ei aluksi halunnut kertoa asiasta omalla nimellään, koska pelkäsi esimerkiksi uhrien syyllistämistä. Mutta kokee, että nyt kun Veijo Baltzar on vangittuna on asiasta paljon helpompi puhua. Roine kertoo myös kokevansa jonkinlaista kutsumusta puhua vaikeista asioista. Varsinkin jos hänen oma puheensa voi auttaa edes yhtä ihmistä joka on kärsinyt samanlaisista asioista. Hän kertoo myös saaneensa Veijo Baltzarin muilta uhreilta ja uhrien perheiltä kiitosta siitä että puhuu julkisesti asiasta.

    Mercedes ja kultin jäseniksi pukeutuneet tytöt nousevat lavalle esittämään Clare Quilty -kappaleen myös livenä. Tunnelma on käsinkosketeltavan latautunut.

    Mercedes laulaa kappaleen viimeisen fraasin näin:

    “You’re guilty, niin kuin Clare Quilty

    Veijo Baltzar”.

     

     

    Kirjoittaja on Saara Elo, radio -ja TV-journalismin opiskelija

    Saara Elo              Kuvaaja:  Jassu Dammert

     

     

     

     

     

     

  • ”Mutta silti me laulettiin koko ajan”- Englantilainen jalkapallokulttuuri vaikuttaa Suomessa

    OLSC Finlandin puheenjohtaja Iiro Romo kertoo rakkaudestaan Liverpooliin sekä huippujalkapalloon

    Continue Reading…

  • Miten pienet lajit pystyisivät pitämään harrastajat mukana lajissa? ”Se on sellasta pappa betalar hommaa”

    Suomessa nuorten harrastukseksi valikoituu usein se tuttu ja turvallinen. Jalkapallo, jääkiekko, koripallo, salibandy ja monet muut suuret lajit hallitsevat harrastajamäärillään nuorten urheiluskeneä. Silti pieni määrä näistä nassikoista päättää valita harrastuksekseen jotain erikoisempaa. Yksi näistä on jo 25-vuotias Aleksi Jarva. Continue Reading…

  • Oskari Lehtonen on Suomen nopeimpia miehiä, mutta päätyminen lajin pariin ei ollut itsestäänselvyys – “Mä oon hiihtänyt, heittänyt moukaria ja tehny vähä sitä sun tätä”

    Määrätietoinen, järkevä ja rutinoitunut. Näillä sanoin kuvailee itseään hyväntuulinen, 21-vuotias pikajuoksija Oskari Lehtonen. Nurmijärven Yleisurheilua edustavan Lehtosen upea kehitys viime vuosien aikana on nostanut hänet jo Suomen yleisurheilumaajoukkueen kirkkaimpien nimien joukkoon, vaikka mutkia on ollut matkassa. Nyt kaikki alkaa olla jälleen parhain päin.

    Continue Reading…

  • Leijonien päävalmentajaksi paluun tehnyt Jukka Jalonen valmiina tuleviin MM-kisoihin – ‘’Kun tähän hommaan lähtee, tietää että paineet on aina olemassa’’

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen valmensi itsensä vuonna 2011 suomalaisten lätkäfanien sydämiin, kun Suomen A-maajoukkue voitti riihimäkeläisvalmentajan alaisuudessa historian toisen, ja toistaiseksi viimeisen maailmanmestaruutensa. Nyt Jalonen on palannut maajoukkueen penkin taakse.

    Continue Reading…