• 16.12. Trombit iltapäivä – Mashup Maanantai


    Studiossa Musse ja Iiro. Mashuppeja, musiikkia ja kulttuuria. Sopivasti kaikkea sekaisin.

    Uutiset toimittaa Henna Korhonen.

    Kommentit pois päältä artikkelissa 16.12. Trombit iltapäivä – Mashup Maanantai
  • Onko Espoosta tulossa rauhaton?

    Espoo on ollut otsikoissa viimeaikoina erilaisista rikosuutisista ja -kohuista. Verotietojen mukaan Espoossa on yhtä aikaa Suomen varakkain postinumeroalue Westend ja köyhin alue Otaniemi. Johtuen opiskelijoiden määrästä. 

    Espoossa on  viime aikoina tapahtunut kaikenlaista ikävää, kuten autopalo Länsiväylällä sekä ketjukolari, polttopulloiskuja, autoilla kaahailuja ja pahoinpitelyjä. Mielestäni on outoa, että juuri siellä entisessä kotikaupungissani on tapahtunut kaikkea tälläistä  lähiaikoina. Espoo oli ennen rauhallinen ja varakas kaupunki, josta heitettiin vitsiä “Espoossa ei ole mitään muuta kun rikkaita ja kermaperseitä”. Mielestäni on huolestuttavaa, että rauhallisesta kaupungista on muuttumassa rauhaton paikka. Jopa ala-asteikäisiltä lapsilta on löytynyt teräaseita. Myös paikallispoliisi on ollut huolissaan nuorista. 

    Suurimmista kohuista yksi on ollut, mitä monet mediatkin ovat kirjoittaneet, kun teinityttö jäi jalastaan kiinni metron ovien väliin Matinkylässä ja raahautui metron mukana useita metrejä. Onneksi tyttö selvisi pelkällä säikähdyksellä.

    Ilta-Sanomat uutisoi 26.11.2019 rikosliigasta Espoossa, jossa se iskee BMW-merkkisiin autoihin varastamalla auton sisäosia mukaansa. BMW-merkissä sisustat ovat erittäin arvokkaita ja rikolliset saavat hyvät rahat niistä. Mielestäni poliisin ja nuorisopsykiatrien olisi panostettava ennaltaehkäisyyn, että saataisiin lopetettua nämä teot tai ainakin onnistuttaisiin vähentämään niitä.

     

    Kolumni Vili Rantanen, 18

     

  • Seksuaalinen häirintä ja vallan väärinkäyttö – haastattelussa yksi Tottumiskysymys -elokuvan ohjaajista Reetta Aalto

    Syyskuussa ensi-iltansa saanut suomalaisen Tottumiskysymys-elokuvan teko alkoi kolme vuotta sitten, jo vuosi ennen kansainvälisen metoo-kampanjan alkamista.

    Tottumiskysymys-elokuvassa seurataan kuuden naisen kohtaamia häirintä ja vallankäyttötilanteita.

    Elokuva on seitsemän ohjaajan yhteisteos ja tarinat perustuvat ohjaaja-käsikirjoittajien tosielämän havaintoihin.

    Haastattelussa yksi elokuvan ohjaajista, Reetta Aalto.

    Toimittaja: Pinja Kostiainen

    Kommentit pois päältä artikkelissa Seksuaalinen häirintä ja vallan väärinkäyttö – haastattelussa yksi Tottumiskysymys -elokuvan ohjaajista Reetta Aalto
  • 16.12. Trombitin Iloinen Aamu : Sukupolvien Silta

    Keskustelemme sukupolvien välisistä eroista; miten asiat olivat ennen verrattuna nykypäivään.

    Kommentit pois päältä artikkelissa 16.12. Trombitin Iloinen Aamu : Sukupolvien Silta
  • AjankohtaistaVideot

    Jonotuskulttuuri Suomessa

    Tässä dokumentissa joudut samaistumaan suomalaisten jonotuskokemuksiin. Videossa selviää muun muassa mitkä ovat suomalaisten mielestä jonottamisen arvoisia asioita ja mitä tunteita se herättää.

     

    Kuvaus, editointi ja haastattelu: Henna ja Vili

    Kommentit pois päältä artikkelissa Jonotuskulttuuri Suomessa
  • ”Mutta silti me laulettiin koko ajan”- Englantilainen jalkapallokulttuuri vaikuttaa Suomessa

    OLSC Finlandin puheenjohtaja Iiro Romo kertoo rakkaudestaan Liverpooliin sekä huippujalkapalloon

    Continue Reading…

  • Kolumni: NHL-valmentajat todella epäkiitollisessa asemassa

    Tämä vuosi on sen näyttänyt, valmentajat ovat edelleen vain sivuroolissa NHL:ssä. Viidet potkut tulleet alle kahden kuukauden sisään.
    Continue Reading…

  • Mitä tapahtui Suomen tekstiiliteollisuudelle?

    Sari Karjalainen on pitkän linjan Tekstiili – ja muotialan ammattilainen ja moniosaaja, jolla on laaja näkemys siitä, mitä todella tapahtui vaatetusteollisuudellemme ennen 90-luvun lamavuosia – vai tapahtuiko jotain jo ennen sitä !?
    Haastattelu: Paula Malleus Kuva: Mirkku Merimaa

    Kommentit pois päältä artikkelissa Mitä tapahtui Suomen tekstiiliteollisuudelle?
  • Kahvilakultuuri Suomessa kahvilayrittäjän silmin


    Kahvilayrittäjä Taina Anttila kertoo näkemyksiään kahvilakulttuurin kehityksestä Suomessa. Anttilan luotsaama Ruuna Cafe & Store valittiin Vantaan neljänneksi parhaaksi kahvilaksi heti ensimmäisenä toimikautenaan. Mikä on menestyvän kahvilan resepti?

     

    Toimittaja: Iiro Hakaluoto

    Kuva: Arja Kangasniemi

  • Kivijalkaliikkeet haastavat kuluttajaa

    • Kuvat ja teksti: Ilkka Jukarainen

    Elävä kaupunki syntyy tai kuolee kivijalkaliikkeiden kautta.  Kivijalkaliikkeet sijaitsevat kerrostalon kivijalassa. Yrittäjä myy palveluja ja tuotteita kuluttajalle. Eettinen ja ekologinen kuluttaja suosii kivijalkaliikkeitä. Niiden arvostus kertoo siitä, että pyrimme pois markettien raskaista kahleista ja tuulipukukansan tittelistä. Perinteiset kivijalkaliikkeet sijaitsevat Helsingin kantakaupugissa. Perinteisiä kivijalkaliikeostoskatuja ovat Esplanadi, Fredrikinkatu, Hämeentie, Iso Robertinkatu, Mikonkatu tai niiden lähialueet.

    Kivijalkaliikkeen tärkeitä elementtejä ovat kohtuulinen vuokra, parkkipaikat, hyvä näyteikkuna, henkilökunta, somistus, hyvä valikoima, pienet hukkaneliöt ja erinomainen sijainti. Vuokran osuus liikevaihdosta pitäisi olla korkeintaan 10 % liikkeen vuotuisesta liikevaihdosta. Hyvällä yrittäjällä on luontainen taito palvella asiakkaita ja usein toimiva asiakassuhde kestää vuosikymmeniä.

     

     

    Kultaseppä Anneli Aaltonen, Kultasepänliike Papaja, Agricolankatu 11, Kallio

     

    E.R. Wahlman hattuliike, Sofiankatu 5, Kruunuhaka

     

    Nukketohtori Aino, Mannerheimintie 35, Töölö

     

    Nukketohtori Aino Ihalainen

     

    Nukketohtorin kenkäosasto

     

    Taloustavaraliike Eiring, Korkeavuorenkatu 15, Ullanlinna

     

    Red Shoe, Fredrinkatu 39, Kamppi

     

    Miestenvaateliike Bretelle, Korkeavuodenkatu 15, Ullanlinna

     

    Robertin herkku, Fredrikinkatu 19, Punavuori

     

    Kauppias Raili Häkkinen Selman puoti, Neljäs linja 20, Kallio

    Arvostaako Helsingin kaupunki kivijalkaliikkeitä tarpeeksi? Valitettavasti ei kovin paljon, sillä muuten tämänkaltaisia työmaaratkaisuja ei missään nimessä tehtäisi. Ainakin katujen kulmista pitäisi päästä kadun toiselle puolelle sujuvasti. Kuluttaja kietää harvoin koko korttelin päästäkseen kivijalkaliikkeeseen. Tällaiset ratkaisut tappavat yrittäjiä ympäri kaupunkia vuodesta toiseen.